After (Larry-versio suomeksi)

Luku 83:

~~

"Ootko sä valmis nousemaan ylös?" Harry kysyy ainakin tuntia myöhemmin.
"Mä tiedän että mun pitäisi mutta mä en halua", kerron ja hieron poskeani hänen rintaansa vasten.
"Mä en halua hoputtaa sua, mutta mun pitää päästä kuselle", hän sanoo ja alan nauraa, kiiveten pois hänen päältään ja sängystä.
"Au", sanon ennen kuin ehdin estää itseäni.
"Ootko sä kunnossa?" hän kysyy tuhannetta kertaa.
"Joo, vaan vähän arkana", kerron hänelle.
"Mun täytyy heittää tää pois", hän sanoo viitaten käytettyyn kondomiin.
"Ei täällä, Tristan voi nähdä sen."
"Okei? Missä sitten?" Hän hyppii ylös ja alas kannoillaan. Hänen on täytynyt pidätellä jo jonkin aikaa.
"En mä tiedä.. Etkö sä voi laittaa sitä johonkin jäteastiaan kun sä lähdet?"
"Kuka sanoi että mä olen lähdössä? Eli säkö vain makaat mun kanssa ja heität samantien pihalle?" Hänen silmänsä tanssivat huvittuneena. Hän nappaa farkkunsa ja bokserinsa lattialta ja pukee ne päälleen. Minä nostan hänen paitansa ja ojennan sitä hänelle.
"Mee nyt vaan pissalle, ja ota se kondomi mukaasi varmuuden vuoksi." En tiedä miksi minua kiinnostaa niin paljon, mutta en kaipaa Tristania kärttämään minulta tietoja siitä miten menetin neitsyyteni.
"Okei. Mä rakastan sua", hän hymyilee ja kävelee ulos.
Nyt kun hän on poissa huoneesta, minulla on vähän aikaa koota itseäni. Mietin näytänkö minä yhtä hyvältä kuin minusta tuntuu. Tunnen oloni onnelliseksi ja oudon rauhalliseksi. Muisto Harrystä yläpuolellani kun hän liikkuu sisään ja ulos minusta saa vatsani kipristelemään. Nyt ymmärrän miksi ihmiset tekevät seksistä niin ison jutun. Olen jäänyt jostain paitsi, mutta tiedän että jos ensimmäinen kertani ei olisi ollut Harryn kanssa, se ei olisi ollut niin mahtavaa. Katsoessani peiliin, suuni loksahtaa auki peilikuvastani. Poskeni hehkuvat ja huuleni ovat paisuneet. Litistelen poskiani ja liikuttelen käsiäni ympäri naamaani, jollain tavalla näytän erilaiselta. Muutos on ihan pieni enkä saa siitä kunnolla kiinni, mutta pidän siitä. Käytän hetken ihaillakseni punaisia jälkiä rinnassani. En edes muista milloin hän teki ne. Mieleni vie minut takaisin siihen mitä me teimme, miten hänen suunsa oli kuuma ja märkä ihoani vasten. Ajatukseni katkeavat kun ovi aukeaa, saaden minut säpsähtämään.
"Säkö vain ihailet itseäsi?" Harry virnistää ja lukitsee oven.
"En.. Mä.." En tiedä mitä sanoa.  Seison peilin edessä täysin alasti, unelmoiden hänen huulistaan ihollani.
"Ei se mitään kulta, jos mulla olisi sun kroppa niin kyllä mäkin tuijottaisin itseäni peilistä", hän sanoo saaden minut punastumaan.
"Mä luulen että mä menen suihkuun", kerron hänelle samalla kun yritän parhaani mukaan peittää itseäni käsilläni. En halua pestä hänen tuoksuaan pois kehostani mutta minun täytyy pestä kaikki muu pois.
"Mäkin tulen", hän sanoo. Kohotan kulmaani hänelle ja hän hymyilee. "Ei yhdessä, mä tiedän. Mutta jos me asuttaisiin yhdessä niin me voitaisiin."
Jokin on muuttunut myös hänessä, huomaan sen. Hän hymyilee vähän syvemmin ja hänen silmänsä ovat vähän kirkkaammat. En usko että kukaan muu pystyisi huomaamaan muutosta hänessä, mutta minä tunnen hänet paremmin kuin kukaan muu huolimatta siitä että hänessä on vielä monta salaisuutta jotka aijon selvittää.
"Mitä?" hän kallistaa päätään sivulle.
"Ei mitään, mä vaan rakastan sua", sanon ja hänen poskensa punehtuvat vähän ja hänen kasvonsa puhkeavat virneeseen, kopioiden omaa ilmettäni. Me molemmat olemme pökerryksissämme ja innoissamme, ja minä rakastan sitä. Kun siirryn ottamaan kylpytakkini käteeni, Harry astuu eteeni.
"Oletko sä ainakin miettinyt mun kanssa yhteen muuttamista?" hän kysyy.
"Sä kysyit multa vasta eilen, mä voin tehdä vain yhden elämää muuttavan päätöksen päivässä", nauran.
"Mä vaan haluan saada kaikki paperit kirjoitettua pian, mun täytyy päästä pois siitä hemmetin yliopistotalosta", hän sanoo hieroen ohimoitaan.
"Sä voisit vain ostaa sen itsellesi?" ehdotan uudelleen.
"Mä haluan että se on meidän."
"Miksi?"
"Koska mä haluan viettää sun kanssa niin paljon aikaa kuin mahdollista. Miksi sä epäröit noin paljon? Johtuuko se rahasta? Mä tottakai maksaisin kaiken."
"Et maksaisi", tuhahdan. "Jos mä suostun tähän niin mä tottakai autan maksuissa, en mä halua olla mikään vapaamatkustaja. " En voi uskoa että me oikeasti keskustelemme tästä.
"No mistä se sitten johtuu?"
"En mä tiedä.. Me ei olla vielä tunnettu kovin kauaa. Mä olen vain aina ajatellut etten mä muuta yhteen kenenkään kanssa ennen kuin mä olen naimisissa", selitän. Se ei ole ainoa syy, äitini on valtava syy sekä se että pelkään luottaa johonkin muuhun. Jopa Harryyn.
"Naimisissa? Sehän on ikivanha ajatus, Louis", hän naurahtaa ja istuu tuolille.
"Mitä vikaa naimisiin menossa on?" kysyn. "Ei meidän välillä, vaan ihan yleisesti."
"Ei siinä ole mitään vikaa, se ei vain ole mun juttu", hän sanoo kohauttaen olkapäitään.
Tämä keskustelu on kääntynyt liian vakavaan suuntaan. En halua keskustella avioliitosta Harryn kanssa, mutta se häiritsee minua kun hän sanoo ettei naimisiin meno ole 'hänen juttunsa.' En ole koskaan ajatellut meneväni naimisiin hänen kanssaan, on ihan liian aikaista siihen. Vuosia liian aikaista, mutta haluaisin silti että minulla olisi se vaihtoehto jonain päivänä, ja hän käytännössä sanoi ettei hän suunnittele menevänsä koskaan naimisiin. Minä en halua mennä naimisiin ennen kuin olen ainakin kaksikymmentäviisi, ja sen jälkeen hankin ainakin kaksi lasta. Minulla on koko tulevaisuuteni suunniteltuna. Oli, muistutan itseäni. Minulla oli kaikki suunniteltuna kunnes tapasin Harryn, ja nyt suunnitelmani vaihtuvat ja muuttuvat jatkuvasti.
"Se vaivaa sua eikö niin?" hän kysyy. Olen vakuuttunut että minun ja Harryn rakastelu on sitonut näkymättömän nauhan välillämme yhteen, sitoen yhteen meidän kehomme ja mielemme.
"Ei." Yritän piilottaa tunteen äänestäni, mutta se tulee ulos raskaasti. "Mä en ole koskaan kuullut kenenkään sanovan ettei hän halua mennä naimisiin. Mä luulin että sitä kaikki haluaa, sehän on elämän keskus, eikö niin?"
"Ei varsinaisesti, mä luulen että ihmiset vain haluavat olla onnellisia. Ajattele Catherinea, mieti mitä avioliitto teki hänelle ja Heathcliffille." Rakastan sitä että me puhumme samaa kieltä. Kukaan muu ei puhuisi minulle tällä tavalla, tavalla jota ymmärrän parhaiten.
"He eivät menneet naimisiin, se on se ongelma", nauran. Muistelen sitä kun minun ja Harryn suhteen ja Catherinen ja Heathcliffin suhteen välillä oli niin paljon samankaltaisuuksia.
"Rochester ja Jane?" hän ehdottaa. Harryn maininta Jane Eyrestä yllättää minut positiivisesti.
"Kai sä vitsailet? Rochester oli kylmä ja sulkeutunut. Hän myös kosi Janea kertomatta että oli jo naimisissa hullun naisen kanssa jonka hän oli lukinnut ullakolle. Sun esimerkit eivät ole kovin päteviä", huomautan.
"Mä tiedän, mä vain rakastan kuunnella sitä kun sä selität kirjallisuuden sankareista." Hän pyyhkäisee hiukset pois otsaltaan ja lapsellisuuden puuskassa näytän hänelle kieltä.
"Eli sä yrität sanoa että sä haluat mennä mun kanssa naimisiin? Mä voin luvata sulle että mun talossa ei ole piilossa mitään hulluja vaimoja", hän sanoo ottaen askeleen minua kohti. Tiedän että hänellä ei ole vaimoa, mutta olen huolestunut muista asioista joita hän piilottelee.
"Mitä? En tietenkään. Mä vain puhuin kaikista avioliitoista, en erityisesti meidän." Sydämeni hakkaa hulluna rinnassani kun hän sulkee raon välissämme. Minä seison alasti ja puhun Harrylle avioliitosta, mitä helvettiä elämässäni tapahtuu?
"Eli sä sanot ettet sä menisi?"
"En menisi. Tai no en mä tiedä, miksi me edes keskustellaan tästä?" Piilotan kasvoni hänen rintaansa ja tunnen sen tärisevän naurusta.
"Mä vain mietin. Mutta nyt kun sä olet esitellyt mulle pätevät perusteet, mun täytyy ehkä harkita mun asennoitumista avioliittoa kohtaan. Sä voisit tehdä musta rehellisen miehen." Hän näyttää olevan tosissaan mutta hän ei todellakaan voi olla. Eihän? Juuri kun alan kyseenalaistaa hänen mielenterveyttään, hän nauraa ja suukottaa ohimoani.
"Voidaanko me puhua jostain muusta?" ähkäisen. Neitsyyteni menettäminen ja avioliitosta puhuminen on ihan liikaa vetelille aivoilleni.
"Toki. Mutta mä en unohda sitä asuntojuttua, sulla on huomiseen aikaa antaa mulle vastaus. Mä en odota ikuisesti", hän sanoo.
"Miten suloista", pyöräytän silmiäni ja hän nousee seisomaan halatakseen minua.
"Sä tunnet mut, mähän olen Herra Romanttinen", hän sanoo ja suukottaa otsaani. "No niin, mennään suihkuun. Mä haluan heittää sut tohon sängylle ja panna sua uudelleen kun sä seisot siinä alasti." Ravistan päätäni ja irtaudun hänen syleilystään ennen kuin kiedon kylpytakkini ympärilleni.
"Ootko sä tulossa vai mitä?" sanon ja nappaan suihkupussini.
"Mä haluaisin tulla, mutta ehkä suihku kelpaa toistaiseksi", hän iskee silmäänsä ja minä läpsäytän hänen kättään kun me kävelemme käytävään.

Heiiiii jee mä oon ilonen et ehin kirjottaa tän luvun tänään :D Mä tavallaan tykkään tästä luvusta mut tavallaan en oo tähän yhtää tyytyväinen. No mut mä toivon että teille kelpaa :)
Mä pääsen huomenna aikasin koulusta (tai no oon kotona ehkä puol kolme) joten ehin jatkaa varmaan sillon, mut viimestään huomen illalla :)