After (Larry-versio suomeksi)

Luku 18:

Hetken hiljaisuuden jälkeen Harry vihdoin puhuu. "Voinko mä kysyä sulta jotain?" Ilme hänen kasvoillaan kertoo että minun pitäisi vastata kieltävästi, mutta en voi muuta kuin sanoa "tietysti."

"Mitä sä haluat tehdä kun saat sun opinnot loppuun?" hän kysyy ja alan nauraa. Tuo on viimeinen asia jonka odotin hänen kysyvän minulta. Oletin hänen kysyvän miksi olen vieläkin neitsyt tai miksi en juo.

"No haluan olla kirjailija tai kustantaja, kumpi vain tulee ensin vastaan." Minun ei varmaankaan olisi pitänyt vastata rehellisesti, hän vain nauraisi minulle. Tuntien oloni rohkeaksi, kysyn häneltä saman kysymyksen mutta saan vastaukseksi vain silmien pyöräytyksen. "Onko noi sun kirjoja?" kysyn häneltä, vaikken todennäköisesti saa vastausta.

"Joo", hän mumisee.

"Mikä on sun lemppari?"

"Ei mulla ole lempparia." Huokaisen ja nypin pientä kulunutta kohtaa farkuissani. Niissä ei pitäisi vielä olla kulumia, ne ovat aivan uudet mutta huolehtisin siitä myöhemmin. "Tietääkö sun tyttöystäväsi että sä oot taas bileissä?" hän virnistää.

"Mitä?" sanon tyhmästi, olin hetkeksi unohtanut hänet.

"Tiedäthän, se jäykkis tyttöystävä joka sulla on."

"Älä puhu hänestä noin, hän on... Hän on... Mukava", änkytän. Hän nauraa ja nousen seisomaan. Hän ei tiedä mitään Nataliesta. "Sä voit vaan uneksia yhtä mukavasta tyttöystävästä kuin Natalie", sylkäisen.

"Mukava? Sekö on ensimmäinen sana joka tulee mieleesi kun sä mietit sun tyttöystävää? Mukava on "mukava" tapa sanoa häntä tylsäksi."

"Ei hän ole tylsä! Sä et edes tunne Natalieta!"

"Mä tiedän että hän on tylsä, voisin kertoa sen pelkästään hänen hameensa ja villatakkinsa perusteella." Harryn pää lennähtää taaksepäin hänen alkaessaan nauraa enkä voi olla huomaamatta hänen syviä hymykuoppiaan. Peitän suuni kädelläni etten alkaisi hymyillä tyttöystäväni kustannuksella. Tartun nopeasti vesikuppiin ja otan kulauksen.

"No sä oot seurustellut hänen kanssaan kaksi vuotta etkä sä oo vielä pannut häntä joten sanoisin että te molemmat ootte jäykkiksiä", hän sanoo ja sylkäisen veden takaisin kuppiin.

"Mitä helvettiä sä just sanoit?" Juuri kun luulen että me voisimme tulla toimeen, hän sanoo jotain tuollaista.

"Sä kuulit kyllä Lewis", hän hymyilee.

"Sä oot kanssa yksi perseenreikä Harry", sanon ja heitän puoliksi tyhjän kupin hänen naamaansa. Hänen reaktionsa on juuri sitä mitä toivoinkin, täysi shokki. Hänen suuri kätensä pyyhkäisee pois liiallisen veden kun minä ryntään pois huoneesta. Hän on niin raivostuttava, kunnollinen yhdellä hetkellä ja täysin tyly seuraavana.

Etsin tieni takaisin keittiöön ja etsin uutta drinkkiä kun tuntemani vihan yli nousee pahoinvointi. Minun täytyy saada Harryn hymykuoppainen hymy pois päästäni. Huomaan Zaynin mustat hiukset tungoksen läpi ja kävelen häntä kohti. Hän istuu söpön opiskelijan kanssa jolla on kädessään pullo jotain nestettä.

"Moi Louis, tässä on mun kaveri Tessa", Zayn sanoo esitellen meidät. Tessa hymyilee minulle ja vastaan hymyyn. Hänen täytyi huomata minun silmäilleen pulloa hänen kädessään koska hän ojentaa kättään minua kohti. "Haluatko?" Tessa kysyy ja nappaan pullon nopeasti häneltä. Polte tuntuu hyvältä, se sytyttää vartaloni uudelleen ja saa minut unohtamaan Harryn hetkeksi.

"Ootko sä nähnyt Tristania?" kysyn ja Zayn ravistaa päätään. "Luulen että hän ja Steph ovat saattaneet jo lähteä." Hän lähti? Mitä helvettiä? Minun pitäisi välittää siitä enemmän mutta vodka vääristää minun tuomitsemiseni ja huomaan ajattelevani että heistä tulisi hyvä pari.

Muutamaa drinkkiä myöhemmin tunnen oloni mahtavaksi. Luultavasti tämän vuoksi ihmiset juovat koko ajan. Muistan hämärästi luvanneeni itselleni etten juo enää koskaan mutta ei tämä ole niin paha.

Viisitoista minuuttia myöhemmin Zayn ja Tessa saavat minut nauramaan niin kovasti että vatsaani sattuu. He ovat paljon parempaa seuraa kuin Harry. "Tiedätkö, Harry on ihan perseestä", sanon ja me kaikki nauramme.

"Joo, niin hän on joskus", Zayn on samaa mieltä ja nostaa kätensä sohvan selkänojan päälle. Haluan siirtää sitä mutta en halua tehdä asioita kiusalliseksi koska tiedän ettei se tarkoita mitään.

Minuutit muuttuvat tunneiksi enkä ole nähnyt Harryä tai Tristania. Väkijoukko alkaa haihtua ja alan tuntea oloni väsyneeksi. Minulle valkenee kunnolla ettei minulla ole kyytiä takaisin asuntolaan.

"Kulkevatko bussit koko yön?" soperran. Zayn kohauttaa olkiaan ja sanoo ettei hän tiedä. "Mä tuun ihan just takaisin", kerron heille ja nousen ylös. Vodkan vaikutus iskee minuun taas kerran kun yritän pitää tasapainoni. "Ugh, juuri se jonka halusinkin nähdä", sanon kun Harryn kiharainen kuontalo ilmestyy eteeni.

"Vai että sä ja Zayn?" Hänen äänensä on täynnä tunnetta, jota en voi tunnistaa.

"Sä oot niin inhottava, mä yritin ottaa selvää bussiaikataulusta." Työnnyn hänen ohitseen ja hän tarttuu käteeni. "Päästä irti Harry." Etsin toista kuppia jonka voisin heittää hänen päälleen.

"Relaa vähän... Kello on kolme aamuyöstä. Ei nyt kulje busseja. Sä oot taas jumissa täällä." Hänen hymynsä on niin pilkkaava että se saa minut toivomaan että voisin lyödä häntä. "Paitsi jos tietenkin haluat mennä kotiin Zaynin kanssa." Pyöräytän silmiäni ja hän päästää irti kädestäni. Menen takaisin sohvalle Zaynin ja Tessan kanssa ja kerron heille suunnitelmani käydä katsomassa jos huone, jossa nukuin viime kerralla, olisi vapaa. Zayn tarjoutuu kävelemään kanssani yläkertaan ottamaan selvää.

-Jeii mä sain tän luvun sittekki jo tänään olkaa ylpeitä musta ! :D

Ootteko menossa poikien keikalle Helsinkiin kesällä? :) Ajattelin kysästä ku musta tuntuu että mä oon ainoa suomalainen niiden fani joka ei ole menossa D:

Seuraava luku tulee varmaan huomenna :)