After (Larry-versio suomeksi)

Luku 59:

~~

Selitän Liamille että Natalie ja minä erosimme ja etten ole varma miksi minun pitäisi kutsua suhdetta minun ja Harryn välillä. Luulen että me seurustelemme, mutta me emme varsinaisesti ole keskustelleet virallisista termeistä. Liam pysyy hiljaa suurimman osan selostukseni ajasta.
"Mä tiedän että mä oon jo varoittanut sua, joten mä en tee sitä uudestaan. Mutta oo varovainen hänen kanssaan. Mä myönnän että hän näyttää olevan hulluna suhun, niin hulluna kuin hän vain voi Harrynä olla", Liam kertoo minulle kun etsimme istumapaikkojamme.
"Kiitos." Minulle on tärkeää, että siitä huolimatta ettei hän varsinaisesti pidä Harrystä, hän kuitenkin yrittää parhaansa mukaan ymmärtää ja olla kannustava.
Kävellessäni kolmannelle tunnille sosiologian professorini viittoo minua luokseen.
"Sain juuri puhelun että sinun on mentävä kanslerin toimistoon", hän kertoo minulle. Mitä? Miksi? Hetkeksi unohdan että Harryn isä on kansleri. Rentoudun vähän mutta sitten hermostun taas. Mitä hän mahdollisesti tarvitsisi? Tiedän että yliopisto ei toimi samalla tavalla kuin lukio, mutta minusta tuntuu kuin minut kutsuttaisiin rehtorin toimistoon, mutta rehtorini sattuu olemaan minun.. poikaystävänikö? isä.
"Ai, okei", vastaan viimein.
"Me käydään vain läpi luonnonvalintaa, olen varma että sä olet jo tehnyt tehtävät", hän hymyilee ja nyökkään. Rakastan sitä kun professorit tunnustavat kovan työni. Heitän laukun olalleni ja lähden kävelemään kampuksen toiselle puolelle kohti hallintorakennusta. Sinne on pitkä matka ja minulla kestää yli puoli tuntia päästä sinne. Minun oikeasti täytyy hankkia auto, tällä viikolla. Minun täytyy lähteä kampuksen ulkopuolelle jos haluan saada auton normaalilla hinnalla, mutta en pärjää enää viikkoakaan ilman sitä.
Annan vastaanoton sihteerille nimeni ja hän ottaa nopeasti puhelimen esiin. En kuule mitään muuta kuin "Tohtori Styles." Tottakai Kenillä on tohtorin arvo.
"Hän on valmis ottamaan sinut vastaan", nainen hymyilee ja osoittaa puista ovea käytävän päässä.
Ennen kuin ehdin koputtaa, ovi aukeaa ja Ken tervehtii minua hymyillen. "Louis, kiitos kun pääsit tulemaan", hän sanoo ja viittoo minua istumaan. Hän istuu suurelle pyörivälle tuolille ylikokoisen kirsikkapuisen pöydän taakse. Hän vaikuttaa paljon uhkaavammalta tässä toimistossa kuin hänen kodissaan.
"Anteeksi kun mä kutsuin kesken tunnin, mä en tiennyt miten muuten mä saisin suhun yhteyden ja sä tiedät että Harry osaa olla vähän... Vaikea", hän sanoo ja nauran.
"Ei se haittaa, oikeasti. Onko jokin vialla?" kysyn hermostuneesti.
"Ei, ei ollenkaan. Mulla on muutama asia joista mä haluaisin keskustella sun kanssa. Mä aloitan siitä työharjoittelusta, mä juttelin mun kaverille Vancella ja hän haluaisi tavata sut, mitä pikemmin sen parempi. Jos sä olet vapaa huomenna niin se sopisi parhaiten", hän sanoo.
"Oikeasti!" kiljaisen ja nousen innostuksesta seisomaan. Tajuan että se on kiusallista, joten menen hätäisesti takaisin istumaan. "Se on mahtavaa, kiitos niin paljon! Sulla ei ole aavistustakaan siitä miten paljon mä arvostan tätä!" kerron hänelle. Tämä on mahtava uutinen, en voi uskoa että hän teki tämän vuokseni.
"Ilo on ehdottomasti minun puolellani Louis. Kerronko mä hänelle että sä tulet huomenna?" hän kysyy. En haluaisi jättää yhtäkään oppituntia välistä mutta tämä on sen arvoista ja olen kuitenkin muita edellä.
"Kyllä, se olisi mahtavaa. Kiitos vielä. Vau", sanon ja hän nauraa.
"Sitten seuraava asia, jos sä kieltäydyt niin se on ihan okei. Se on enemmänkin henkilökohtainen pyyntö, tai oikeastaan palvelus. Jos sä kieltäydyt niin se ei mitenkään vaikuta sun työharjoitteluun Vancella", hän sanoo ja minua alkaa hermostuttaa. Nyökkään ja hän jatkaa. "Mä en ole varma onko Harry kertonut sulle että minä ja Karen ollaan menossa naimisiin ensi viikonloppuna."
"Mä tiesin että te olette menossa naimisiin", kerron hänelle. Minulla ei ollut aavistustakaan että häät olisivat niin pian. Ajatukseni vaeltavat siihen kun Harry sotki heidän talossaan ja joi melkein kokonaisen pullon viskiä.
"Mä mietin voisitko sä mitenkään... että jos sä voisit suostutella Harryn tulemaan." Hän rikkoo katsekontaktin ja kääntää katseensa seinään. "Mä tiedän että mä ylitän nyt rajoja mutta olisi kamalaa jos Harry ei olisi siellä ja oikeasti, mä uskon että sä olet ainoa joka saisi hänet tulemaan sinne. Mä oon pyytänyt häntä muutaman kerran mutta hän kieltäytyy välittömästi", hän hengähtää. Minulla ei ole aavistustakaan mitä minun pitäisi sanoa hänelle. Olisi ihanaa jos saisin Harryn menemään isänsä häihin, mutta oikeasti epäilen sitä että saisin hänet kuuntelemaan minua. Miksi kaikki näyttävät ajattelevan että hän kuuntelisi? Muistan sen kun Ken kertoi että hän uskoo Harryn olevan rakastunut minuun. Alan melkein nauraa ajatukselle uudelleen.
"Mä ehdottomasti puhun hänelle. Musta olisi mahtavaa jos hän olisi siellä", kerron hänelle rehellisesti.
"Oikeasti? Kiitos niin paljon Louis. Mä toivon ettei susta tunnu siltä että sun on pakko suostua. Mä toivon näkeväni teidät molemmat siellä", hän hymyilee. Että menisin häihin Harryn kanssa? Ajatus kuulostaa niin ihanalta, mutta olisi vaikeaa saada Harry suostumaan.
"Karen pitää susta kovasti, hän todellakin nautti siitä että sä olit käymässä viime viikonloppuna. Sä olet tervetullut käymään milloin tahansa."
"Musta oli ihanaa olla siellä, ehkä mä voin ottaa häneen yhteyttä niistä leipomistunneista mitä hän tarjosi", nauran ja Ken naurahtaa. Hän näyttää niin paljon Harryltä kun hän hymyilee että se saa sydämessäni aikaan lämpimän tunteen. Harryn isä on niin epätoivoinen saadakseen jonkinlaisen suhteen vihaisen, murtuneen poikansa kanssa, että se särkee sydämeni. Teen mitä tahansa auttaakseni Keniä.
"Hän rakastaisi sitä! Tuu vaan käymään milloin tahansa", hän sanoo ja nousen ylös.
"Kiitos vielä kun sä autoit sen työharjoittelun kanssa. Se merkitsee mulle tosi paljon", kerron.
"Mä olen katsonut sun arvosanoja ja tähän saakka ne ovat olleet erittäin vaikuttavia. Mä uskon että Harry voisi oppia sulta paljon", hän sanoo ja hänen ruskeissa silmissään näkyy toivoa. Tunnen poskieni lämpenevän kun hymyilen ja sanon hyvästit.
Siihen mennessä kun pääsen sen rakennuksen eteen, jossa opetetaan kirjallisuutta, tunnin alkuun on enää viisi minuuttia. Harry on valloittanut vanhan istumapaikkansa enkä voi estää hymyä nousemasta kasvoilleni.
"Sä pidit kiinni sun lupauksesta, joten mäkin tein niin." Hän hymyilee takaisin. Tervehdin Liamia ja istun heidän väliinsä.
"Miksi sä olit niin myöhässä?" Harry kuiskaa kun professori aloittaa.
"Mä kerron sulle tunnin jälkeen", hymyilen. Tiedän että jos kerron hänelle nyt, hän aiheuttaa jonkun kohtauksen kesken tunnin.
"Kerro mulle."
"Mä sanoin että mä kerron tunnin jälkeen, se ei oo mikään iso juttu", lupaan hänelle. Hän huokaisee mutta jättää asian siihen.
Kun tunti loppuu, Harry ja Liam molemmat nousevat seisomaan enkä ole varma kummalle heistä minun pitäisi puhua. Yleensä juttelen Liamille tunnin jälkeen ja sitten me kävelemme yhdessä ulos, mutta nyt Harry on tullut takaisin ja olen epävarma.
"Ootko sä vielä tulossa sinne kokolle mun ja Daniellen kanssa perjantaina? Mä ajattelin että sun pitäisi tulla ensin meille syömään, mä tiedän että mun äiti pitäisi siitä" Liam sanoo ennen kuin Harry ehtii avata suutaan.
"Joo, tottakai mä oon tulossa. Illallinen kuulostaa hyvältä, kerro mulle vaan yksityiskohdat niin mä tuun paikalle", hymyilen. En jaksa odottaa Daniellen tapaamista, hän tekee Liamin onnelliseksi joten rakastan häntä jo sen vuoksi.
"Mä tekstaan sulle", hän sanoo ja kävelee pois.
"Mä tekstaan sulle", Harry matkii ja pyöräytän silmiäni.
"Älä pilkkaa häntä", varoitan.
"Ai niin, mä unohdin miten paljon sä suutut. Mä muistan kun sä melkein hyppäsit Mollyn kimppuun kun hän teki niin", hän nauraa ja tönäisen hänen olkapäätään.
"Mä tarkoitan sitä Harry, jätä hänet rauhaan. Jooko", lisään pehmentämään tunnelmaa.
"Hän asuu mun isän kanssa, mä oon ansainnut oikeuden pilkata häntä", hän hymyilee minulle ja nauran. Kävellessämme ulos rakennuksesta, päätän että se on nyt tai ei koskaan.
"Sun isästä puheenollen.." Vilkaisen Harrya joka on jo jännittynyt. "Siellä mä olin tänään. Hänen toimistossaan, hän oli järjestänyt mulle työhaastattelun Vancella huomenna. Eikö olekin hienoa?"
"Hän mitä?" Harry tuhahtaa. Tässä sitä taas mennään.
"Hän järjesti mulle työhaastattelun. Se on mulle hieno tilaisuus Harry." Toivon hänen ymmärtävän.
"Okei", hän huokaa.
"Siinä ei ollut vielä kaikki", lisään.
"Ei tietenkään..."
"Hän kutsui mut niihin häihin ensi viikonloppuna... Tai no meidät. Hän kutsui meidät häihinsä", änkytän ja hän tuijottaa minua.
"Ei, mä en oo menossa. Ja tämä aihe on loppuunkäsitelty", hän kääntyy kävelläkseen pois.
"Odota, kuuntele mua. Jooko?" Kosketan hänen rannettaan mutta hän vetää kätensä pois.
"En. Sun pitää oikeasti pysyä tästä kaukana, mä oon tosissani. Pidä kerrankin huoli vaan omista asioistasi", hän ärähtää ja rypistän otsaani.
"Harry..." sanon vielä kerran mutta hän ei huomioi sitä. Hän kävelee pois parkkipaikalle. Jalkani ovat muuttuneet kiveksi, eivätkä ne suostu seuraamaan häntä.
Katson kun hänen valkoinen autonsa kaartaa pois pihasta. Hän ylireagoi enkä minä aio rynnätä hänen peräänsä. Hän tarvitsee aikaa rauhoittua ennen kuin puhumme uudelleen. Tiesin ettei hän haluaisi mennä niihin häihin mutta toivoin että voisimme ainakin keskustella siitä. Ketä minä yritän huijata? Me aloitimme tämän "enemmän kuin kavereita" jutun vasta kaksi päivää sitten. En tiedä miksi odotan asioiden olevan täysin eri tavalla. Jollain tavalla ne ovatkin, Harry on suurimmaksi osaksi mukava minulle, ja hän suuteli minua julkisesti mikä oli erittäin yllättävää. Mutta Harry on kuitenkin pohjimmiltaan edelleen Harry ja hän on itsepäinen ja hänellä on asenneongelma. Huokaisten heitän laukkuni olkani yli ja kävelen huoneeseeni.
Tristan istuu lattialla jalat ristissä katsoen televisiota kun saavun huoneeseen.
"Missä sä olit viimeyönä? Et sä yleensä ole ulkona kouluöinä nuori mies", hän kiusaa ja pyöräytän silmiäni leikkisästi.
"Mä.. Olin ulkona", kerron hänelle. En tiedä pitäisikö minun kertoa siitä että olin Harryn kanssa.
"Harryn kanssa", hän lisää ja katson muualle.
"Mä tiedän että sä olit, hän pyysi multa sun numeroa ja sitten hän lähti keilahallista eikä tullut takaisin", hän toteaa.
"Älä kerro kenellekään, mä en itsekään varsinaisesti tiedä mitä on meneillään", kerron hänelle. Hän lupaa olla kertomatta. Vietämme loput iltapäivästä jutellen hänestä ja Stephistä ennen kuin Steph tulee käymään että Tristan voi viedä hänet ulos syömään. Kun hän saapuu, Tristan suutelee häntä heti avatessaan oven ja sitten hän pitää Stephin kädestä kiinni hänen jutustellessaan minun kanssani ja Tristan hymyilee hänelle koko ajan. Kun he lähtevät, huomaan ajattelevani Harrya. Miksei Harry voi käyttäytyä tuolla tavalla minun kanssani? En ole kuullut hänestä mitään muutamaan tuntiin mutta en halua lähettää hänelle viestiä ensimmäisenä. Turhamaista, tiedän, mutta minua ei kiinnosta. Lopetan opiskelun ja kerään tavarani mennäkseni suihkuun, mutta kännykkäni värisee päästessäni ovelle. Sydämeni hypähtää heti kun näen Harryn nimen.
"Tule yöksi tänään?" tekstissä lukee. Hän ei ole puhunut minulle tunteihin, mutta hän haluaa minun menevän yöksi? Taas?
"Miksi? Että sä voit olla ääliö mua kohtaan?" vastaan. Haluan nähdä hänet mutta minua ärsyttää edelleen.
"Mä oon tulossa, oo valmiina", hän lähettää. Pyöräytän silmiäni hänen pomottavalle sävylleen mutta olen silti innoissani hänen näkemisestään.
Ryntään alas ja menen suihkuun ettei minun tarvitse tehdä sitä taas hänen talollaan. Kun viimein lopetan, minulla on hädintuskin aikaa etsiä vaatteet huomiselle. Pelkään bussilla menemistä Vancelle, sinne on puolen tunnin matka. Käärin vaatteitani siististi laukkuuni kun Harry avaa oven, tietysti koputtamatta.
"Ootko sä valmis?" hän kysyy ja nappaa kännykkäni lipaston päältä. Nyökkään ja laitan laukun olalleni ja seuraan häntä ulos. Kävelemme hänen autolleen hiljaisuudessa. Toivon että koko ilta ei mene tällä tavalla.

Mooiiii mä tiedän että mä oon vähän myöhässä mutta ainaki sain tämän vielä tän päivän aikana valmiiksi :) ja siis, mä aloin kirjottaa uutta tarinaa mut en oo vielä varma et julkasenko sitä ku en tiiä miten paljo mua innostaa kirjottaa sit ku poikien tauko oikeesti alkaa, mut jos julkasen niin kuka lukis? :D siinä on shippeinä ainaki Larry ja sit Harry+joku muu, voitte ehdotella kuka :)
ja nii mä tuun joka tapauksessa kirjottamaan tän suomennoksen loppuun vaikka mua ei kiinnostais kirjottaa mitää muuta, joten ei huolta :D

anywayss mielipiteitä? :)