A/N Neljäs luku :) Viides mulla on jo oikeestaan valmiina, yritän laittaa sen sit perjantaina jos on aikaa !
Dedication LilaSusanna_ koska votetit (mikä sana) tähän mennessä kaikki luvut, kiitos <3!
"Öm missä Tristan on?" ääneni tulee ulos hieman korkeampana kuin oli tarkoitus. Käteni ovat puristuneet pyyhkeessäni olevan pehmeän kankaan ympärille ja silmäni vaeltelevat alaspäin varmistaakseen että se on turvallisesti päälläni. Minusta ei ole koskaan tuntunut mukavalta kun joku näkee minut suojaamattomana, edes joku poika, varsinkaan poika jota en tunne.
"En tiedä", hän mumisee ja laittaa päälle pienen taulutelevision Tristanin lipastossa. Mitä hän edes tekee täällä jos ei tiedä missä Tristan on? Eikö hänellä ole omakin huone? Puren kieltäni, yrittäen pitää töykeät kommentit itselläni.
"Selvä? No voisitko vaikka... Lähteä tai jotain että voisin pukeutua?" Tajusin että hän ei ollut edes huomannut että olen vain pyyhe päällä, tai ehkä hän oli mutta se ei varmaankaan vain vaivaa häntä.
"Ihan kuin aikoisin muutenkaan katsoa", hän tiuskahtaa ja pyörähtää ympäri, kädet kasvojensa peitttona. Hänellä on vahva englantilainen aksentti, miksi hän on Washingtonissa? Epävarmana siitä mitä sanoa hänen töykeään kommenttiinsa, tuhahdan ja kävelen lipastolleni. Hän tarkoitti "ihan kuin aikoisin muutenkaan katsoa" - kommentillaan joko vain sitä että on hetero tai sitten olen hänen mielestään ruma. Vedän kiireesti boxerit jalkaani, sen jälkeen sinisen poolopaidan ja khakishortsit.
"Oletko jo valmis?" hän kysyy. Se oli siinä.
"Voisitko olla yhtään epäkunnioittavampi? Oikeasti, sinä olet MINUN huoneessani kun minä vaihdan vaatteita ja sinulla on otsaa olla epäkohtelias minulle? En tehnyt sinulle mitään, mikä on sinun ongelmasi?" sanon ankarammin kuin oli tarkoitus, mutta hänen yllättyneestä ilmeestä päätellen kovilla sanoillani oli toivottu vaikutus tatuoituun poikaan.
Juuri kun ajattelen että hän aikoo pyytää anteeksi hän purskahtaa nauruun. Hän vain katsoo minua ja nauraa. Hänen naurunsa ei olisi ärsyttävä jos hän ei olisi täysi ääliö. Hänen hymykuoppansa ilmestyvät näkyviin hänen jatkaessaan nauramista ja tunnen itseni idiootiksi, epävarmana mitä sanoa tai tehdä. En yleensä pidä ristiriidoista ja tuo poika näyttää viimeiseltä henkilöltä jonka kanssa haluaisin aloittaa tappelun. Ovi aukeaa ja Tristan ryntää sisään.
"Anteeksi että olen myöhässä. Minulla on helvetinmoinen krapula", hän sanoo katsoen minua ja sitten Harryä.
"Anteeksi Lou, unohdin sanoa että Harry tulisi käymään" hän kohauttaa olkapäitään pahoittelevasti. Haluaisin ajatella että minä ja Tristan voisimme saada tämän kämppisjutun toimimaan, mutta hänen kaverivalinnoillaan, en ole siitä varma.
"Sinun kaverisi on epäkohtelias", sanat vyöryvät suustani. Harry purskahtaa nauramaan ja Tristan mulkaisee häntä. "Mitä sinä sanoit hänelle?" hän kysyy ennen kuin pyöräyttää silmiään nauravalle pojalle. "Harryllä on... Uniikki tapa keskustella", hän selittää. Hän käytännössä kertoo minulle että töykeys on vain osa häntä. Mahtavaa. Harry vaihtaa kanavaa ja kohauttaa olkiaan.
"Tänään on bileet, sinun pitäisi tulla meidän mukaamme Louis", Tristan ehdottaa. On minun vuoroni nauraa heille.
"Bileet eivät oikeastaan ole minun juttuni, plus minun täytyy hakea joitain tavaroita minun puolelleni huonetta."
"C'mon vain yhdet bileet! Sinä olet nyt yliopistossa, eivät yhdet satuta ketään. Miten sinä edes aiot päästä kauppaan? Minä luulin ettei sinulla ole autoa", hän kysyy. En minä vain voi mennä niihin bileisiin.
"En minä edes tuntisi sieltä ketään, sitä paitsi aioin skypettää Natalien kanssa", kerron hänelle ja Harry alkaa taas nauraa. "Ja aioin ottaa bussin kauppaan."
"Et halua mennä bussilla lauantaina! Ne ovat täyteen ahdattuja, Harry voisi viedä sinut matkalla hänen luokseen... Eikö niin Harry? Ja kyllä sinä tuntisit meidät... Tule nyt, pidä vähän hauskaa!" hän pyytelee. Olen tuntenut hänet vain yhden päivän, pitäisikö minun luottaa häneen? Tiedän, että hänen ulkomuodostaan huolimatta hän on kiltti. Mutta bileisiin?
"En tiedä... Ja ei, en halua Harryn ajavan minua kauppaan", sanon ja hän pyörähtää ympäri kasvoillaan huvittunut ilme.
"Voi ei! Minä odotin innolla sinun kanssasi hengaamista", hän huomauttaa, ääni täynnä sarkasmia. Minun täytyy taistella vastaan halua nakata hänen kiharaiseen päähänsä lamppu.
"C'mon Tristan, tiedät ettei tämä poika aio näyttäytyä bileissä", hän nauraa ja jostain syystä haluan osoittaa hänen olevan väärässä.
"Itse asiassa, minä tulen", sanon hymyillen niin paljon kuin pystyn. Harry nauraa taas ja Tristan nostaa kätensä ylävitoseen, johon vastaan.
"Sinulla tulee olemaan hauskaa, minä lupaan", hän sanoo.