snapshots; L.S

070.!

a/n tää tarina on oikeesti ihan liian pitkä, mutta minkäs sille voi kun tykkää kirjtottaa :D tää on kyllä vielä jatkumassa ja kohta varmaan tässä on jo yli 100 lukua mutta en usko sen teitä haittaavan.

____

''Oli todella ihanaa tavata teidät kaksi, näämme varmaan pian. Hyvää joulua!'' Camilla puhui nousten pöydästä. Hän vei kahvimukinsa lavuaarin luokse, ja Niall teki saman perässä, erittäin nopeasti. Seurasimme Harryn kanssa heitä katseillamme.

''Kiitos Camilla! Hyvää joulua teillekkin'', Harry puhui innokkaasti. Hän taisi pitää naisesta enemmäin kuin minä.

Nousin ylös penkistäni ja kävelin Niallin luokse vetäen hänet ovelle.

''Sanon Niallille vielä muutaman sanan, te voitte jutella sen aikaa'', ilmoitin nopeasti työntäen Niallin ulos keittiöstä.

En ollut ensimmäinen joka puhui, vaan Niall näytti siltä kuin menettäisi malttinsa.

''Kohteleeko Harry sinua hyvin, Louis?'' oli ensimmäinen asia jonka kuulin. Suuni aukesi ja katsoin hänen kalpeita kasvoja suurin silmin.

''Mit-? Tottakai Niall, hän on enemmän k-kuin kohtelias'', sain sanottua, vaikka en tiennyt miten reagoida.

''Mitä tarkoitat?'' kysyin heti sen jälkeen.

''Sinulla on mustelmia'', hän sanoi suoraan naamani epäilevällä äänensävyllä. Nielaisin kuuluvasti.

''Vai onko joku koskenut sinuun ilman lupaa? Jos on niin-'', hänen piti todella hypellä johtopäätöksiin.

''Niall ei! Jos joku olisi... koskenut minuun, sinä olisit ensimmäinen ihminen jolle kertoisin... tiedät sen'', pudistin päätäni hänelle.

''Kerro Louis, mistä nuo ovat sitten tulleet?''

Ajattelin hänen olevan niin typerä, ettei tiennyt mitkä olivat fritsuja, mutta hän ei osoittanut lähellekkään kaulaani. Katsoin alas ja tajusin mistä hän puhui.

''Ai. Ah-'' en saanut sanoja ulos suustani. Lantiollani näkyi selvät sormenjäljet, haaleina mustelmina. Tämä oli pahin punastuminen mitä olin kokenut elämässäni. Näytin varmasti paloautolta, tai jotain sinne päin, kun katsoin takaisin Niallin huolestuneisiin silmiin.

Aloin puremaan huultani ja näin Niallin nostavan kulmiaan minulle odottaen sanoja.

''Nuo..? Ne ovat..'' en voinut suulleni mitään, olin synnynnäinen sopertaja.

''Harryn tekemiä, kyllä. Mutta ei hän satuttaisi minua'', kerroin pienellä äänellä.

''Miten ihmeessä hän on saanut ne tuohon-''

''Niall, älä esitä typerää. Haluatko minun vain sanovan sen? Kyllä harrastimme seksiä. Hups. Hän oli ehkä vähän raju, mutta ei se aiheuttanut harmia minulle'', päästin sanat suustani. Oliko minulla jokin väärien asioiden paljastamisen ongelma, vai nolottiko kysymys minua liikaa? Varmaan kumpikin... sillä sanoin sen jokatapauksessa.

Hän ei sanonut sanaakaan. Hän tuijotti minua tyhjästi. Kunnes... pieni virne valtasi hänen huulensa.

''En tiennytkään, että pidät rajuista otteista'', hän avasi suunsa. Halusin siinä hetkessä vain tukkia hänen suunsa jollakin.

''Niall!?'' suorastaan vinguin naama punaisena.

''Mitä olitkaan sanomassa minulle alkuvaiheessa?'' hän kysyi yksinkertaisesti, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

''Jeesus... Niall. En.. muista, älä edes kysy'', pudistin päätäni. Lopulta aloimme nauraa, kunnes Camilla keskeytti hetkemme Harry perässään. Vedin Niallin haliin, ei mihinkään kunnon juustoiseen jäähyväishaliin, vaan miehekkääseen.