snapshots; L.S

045.

Tunsin lämpimän kosketuksen reidelläni, mutta en huomioinut sitä. Tiesin kyllä sen olevan Harryn käsi, mutta valitettavasti olin liian kiinnostunut edessäni pyörivästä filmistä. Hänen puhelimensa oli kädessäni ja katsoimme rauhallisesti ohjelmaa sen pienestä näytöstä.

''Taisin kuulla ovikellon'', kuiskasin kääntäen pääni Harryn suuntaan. Hän nyökkäsi. Heitin puhelimen hänen syliinsä ja nousin ylös. Harry kierähti paikalleni mahalteen.

''Olet liian innostunut siitä pizzasta, keskity minuun'', Harry mutisi naama tyynyssään kiinni.

''Etkö tiennyt, että pizzapoikaa ei saa jättää odottamaan?'' hymyilin.

''En.. eikä minua kiinnosta'', hän sanoi kovempaa. Nauroin vaan napaten setelit yöpöydältä ja lähdin ulos huoneesta nopeasti.

''Älä ole kateellinen pizzalähetille'', sanoin vielä ennen kuin kiirehdin ovelle, kun toinen ovikellonkilahdus kuului.

''Hei'', sanoin pojalle joka seisoi hermostuneen näköisenä Harryn kuistilla. Hän hymähti ojentaen pizzalaatikon käteeni. Se oli sopivan lämmin ettei se vaan polttanut kättäni. Ojensin rahat hänelle hymyillen ja pamautin oven kiinni nähden pojan isot silmät. Taisin säikäyttää hänet.

Kävelin nopeasti Harryn makuuhuoneeseen joka oli pimeä, kun hän puhalsi kynttilät pois päältä 'turvallisuus syistä'. Huone olisi ollut tunnelmallinen, mutta hän päätti olla tylsä.

Istuin jalkani ristien Harryn sängylle ja näin hänen nostavan päänsä tyynyistä silmät puoliksi kiinni. Hänen kännykästään kuului vieläkin äänet ja sen näyttö valaisi lakanan.

"Syödään sitten pimeässä", mutisin avaten lämpimän pizzaboxin ja katsoin ruokaa edessäni nälkäisenä.

Hän pyöräytti silmiään, sulkien ne sen jälkeen. Jos hän nyt nukahtaisi, varmaan löisin häntä pizzalla.

Pidin toisella kädelläni pizzanpalasta kädessäni, ja toin toin käteni Harrya kohti. Pujotin sormeni hänen pehmeisiin hiuksiinsa ja haroin niitä. Hän hengähti raskaasti tyynyä vasten. Virnistin itsekseni, haukaten palasen ruoastani.

"Lou..." Harry voihkaisi silmät kiinni. Hänen äänensä oli niin matala jo ennestäänkin, mutta tuo ääni oli... täydellinen. Jatkoin hänen pitkien kiharoidensa haromista hellästi, enkä saanut katsettani irti hänen hämärästä sivuprofiilistaan.

Puhelin päästeli ääniä vieläkin, joten otin sen käteeni pysäyttäen ohjelman. Tuli aivan hiljaista ja pimeää samalla kun sammutin puhelimen. Laskin puhelimen sängyn vieressä olevalle pöydälle hiljaa.

"Älä nuku"

Kuulin mutinaa ja pyöräytin silmiäni. Jos hän ei kerran tahtonut minun syövän juuri nyt, niin hän sai huomioni. Jos joku sattuisi ottamaan sen vastaan, kun sitä kerran tahtoi.

Huokaisten nousin ylös sängyltä, vieden pöydälle pizzalaatikon, josta olin syönyt vasta yhden palasen.

Pystyin kuulemaan Harryn tuhinan, hänen jättimäisen sänkynsä päähän ja oloni oli melko pettynyt. Ajattelin meidän tekevän jotakin.

"Okei sitten", mutisin.

En todellakaan vain jäisi odottamaan, että hän aikoisi nousta, vaan menisin itsekin nukkumaan.

Nostin huppariani ylös ja aukisin housujeni napin ja vedin vetoketjun alas. Jätin housut siihen paikkaan ja päätin jättää ylisuuren hupparini päälleni kun menin nelinkontin Harryn lähelle, sänkyä pitkin.

Menin makaamaan selälleni hänen viereensä ja vedin peittoa jalkojeni peitteeksi. Tuijotin kattoa, kun silmäni alkoivat tottua pimeään enemmän.