snapshots; L.S

003.

Lottie huusi minua monta kertaa alakertaan, mutta olin niin väsynyt kaikesta työn määrästä mitä olin tehnyt ja pitäisi vieläkin jatkaakin. Sitä en kyllä tulisi toteuttamaan vaikka parasta olisi.

He olivat aloittaneet ruokailun aikoja sitten, mutta minua ei kiinnostanut vähääkään mennä alakertaan varsinkaan jos siellä oli vieras. Muutenkin näytin aivan kamalalta.

Nousin penkiltäni hitaasti laittaen tietokoneeni kiinni ja riisuin vaatteeni pois, mennen peittoni alle.

Tuijotin monta hetkeä seinääni jossa oli julisteita. Kuulin alakerrasta naurua, hyvä että heillä edes oli hauskaa.. ilman minua.

Kun olin saamassa unen päästä juuri kiinni niin kuulin oveni avautuvan.

"Louis tule tapaamaan meidän uut-"

Kuulin mutta en liikkunut mihinkään, joten Lottie lähti pois laittaen oveni kiinni jättäen minut rauhaan.

Kuulin vielä puhetta ja askelia pitkän aikaa kunnes he lähtivät alakertan uudestaan saaden minut ihmettelemään kuka henkilö oli.

Mutta pitkän odotuksen seurauksena silmäni alkoivat mennä kiinni ja vaivuin uneen.

Hän otti kädestäni kiinni ja vei minut tanssilattialle.

Vaikka olinkin alkoholin vallassa ei ollut mitenkään hyper vaan todella totinen ja kyseinen mies kuumotti minua.

"Mikä sinun nimi on?" tuo kiharapää kysyi kuiskaten sen korvaani, saaden rajut kylmät väreet kehooni lämpimän hengityksen osuessa ihooni.

En vastannut mitään vaan hengitin syvään.

Hän kietoi kätensä ympärilleni ja otti leuastani kiinni saaden katsekontaktin.

"Mitä noin nätti poika on baarissa ypöyksin?" hän kysyi hymyillen ilkikurisesti.

En muistanut itsekään syytä.

"Louis", vastasin hiljaa aiempaan kysymykseen.

"Hauska tavata Louis", hän sanoi taas kuiskaten ja hänen kätensä alkoivat valua alemmas selältäni.

Katsekontaktimme ei rikkoutunut hetkeksikään.

Hän virnisti ja toi toisen kätensä lanteilleni ja sujautti kätensä paitani alle saaden minut päästämään oudon äänen suustani. Hänen kätensä oli erittäin kylmä.

Näin hänen katsovan minua silmiin ja sitten hänen katseensa siirtyi huulilleni ja hän kostutti kielellään omiaan.

Aukaisin hiukan suutani ja olin sanomassa, jotain kunnes hän nojautui päällään minua kohti kunnes...

"Hhh-"

Aloin yskiä hetken aikaa. Tuntui ihan kuin olisin hengittäessäni nielaissut jotain.

Tajusin olevani hereillä ja kehoni kihelmöi kuin olisin innoissani jostain. Olin järkyttynyt unesta, se tuntui niin todelta.

Tosissaan se tuntui kestävän niin vähän aika, mutta aikaa oli mennyt noin tunti.  Minua kieltämättä väsytti vielä ja toivoin voivani jatkaa untani.

Yritin unohtaa innostuneen oloni ja suljin silmäni taas kuullen lisää ääniä alakerrasta.

Pyörin sängyssäni kiroten sitä, että uni ei napannut hetkeen.

Päätin yrittää pysyä paikoillani ja toivoin kovasti saavani unta. Nukkuminen on niin paljon helpompaa kuin normaali elämä muutenin.

Huokaisin kunnes kuulin jonkun laittavan ulko-oven kiinni ja se sai huoneeni tärisemään. Ja vihasin sitä, koska Lottie tuli ja meni liian monta kertaa päivässä ja hän häiritsi minua sillä.

Anteeksi mun piti jatkaa tätä ennen One Directionin keikkaa mut nukahdin kesken kaiken ja tuli vähän lyhyt mutta julkaisen näitä lukuja aina sen mukaan kun saan kirjottetua joten saattaa joskus kestää mutta joo :)

Keikka oli parasta ikinä :')) :'((