snapshots; L.S

063.

Loppujen lopuksi, makasin unisen Louisin vieressä. Peittojen alla, jotka tuoksuivat ihan häneltä. Tietty ilman housuja, kummatkin. Emme tietenkään harrastaneet seksiä vielä, mutta jotain sinne päin.

Sex and the city pyöri edelleen televisiossa, se oli näköjään todella pitkä elokuva. Huokaisin kääntäen kasvoni häntä kohti. (a/n se on oikeesti hämmentävän pitkä elokuva xdd)

Hän kierähti aikaisemmin kauemmaksi minusta, en tiennyt oliko hän unessa vai vieläkin hiukan kiukkuinen minulle. Hän näytti niin levolliselta.

"Älä tuijota"

Hymy nousi huulilleni ja vedin häntä lähemmäs itseäni.

"Sinulla ei ole housuja jalassa"

"Ei sinullakaan?" naurahdin.

"En vain välttämättä halua jonkin epämääräisen koskevan reittäni..."

Pysyimme hetken hiljaa kunnes Louis aukaisi silmänsä katsoen minua, ja aloimme heti nauraa.

"Olet idiootti", mutisin vetäen hänet luokseni vaikka hän olikin erittäin vastentahtoinen.

Katsoin hänen kasvojaan, hän näytti todella nyrpeältä, mutta pidin siitä. Katseeni valahti välittömästi hänen huuliinsa ja sitten silmiin. Louis nosti kulmiaan ja nojasi kasvojani kohti. Painoin huuleni häntä vasten ja kuulin pienen muminan hänen suustaan.

"Miten me ollaan päädytty tähän?" hän sai mutistua suudelmien välissä.

"Samaa voisin kysyä itsekin", kuiskasin hiljaa.

Hän oli juuri haukottelemassa kun kuulimme huudon.

"Aiotteko muhinoida koko päivän vai tahdotteko sosiaalistua?" en ollut varma kuka se oli mutta Louis näytti erittäin yllättyneeltä.

"Hmm... annas kun mietin. Kävelit edestäni ilman paitaa, ja samalla sekunnilla mielikuvat sinusta alla- siis vierelläni, tajusit kuitenkin"

"Kehtaatkin jatkaa tuota", kuulin Louisin sanovan huvittuneella äänensävyllä.

"Kerroin vain tarinaa kuinka huomasin sinut ja jostain kumman syystä, tässä me ollaan", naurahdin nousten istumaan sängynreunalle.

Huomasin hänen pyörittävän silmiään minulle.

''Aiotko tosissasi jättää minut tänne?'' Louis kysyi vetäen peiton yläkehonsa päälle.

''Menen vain juomaan, voin sanoa vaikka että sinulla on huono olo tai jotain..'' kerroin hänelle nostaen housuni lattialta.

''Harry.. vaikka en olekkaan kertonut meistä äidilleni, ei sinun täydy esittää kilttiä Lottien kaveria, joka vain tykkää hengailla hänen veljensä kanssa'', Louis sai sanottua sen verran kuuluvalla äänellä että tajusin mitä hän sanoi.

Vedin boxerit jalkoihini ja käännyin katsomaan häntä. Tunsin palasen kurkussani ja samalla idea huomisesta vain alkoi karmia minua enemmän ja enemmän, mitä jos hän ei halua tätä?

''Hänelle on varmaan ilmiselvää että jotain on tekeillä meidän välillämme. Jos hän ei nyt kuullut meitä... tai anteeksi korjaan sinua, tai ole tajunnut miten me käyttäydytään, niin ihmettelen suuresti'', vastasin naurahtaen pienesti.

Kun sain farkut jalkoihini, kiiruhdin huoneesta vähin äänin pois. Huokaisin kun pääsin rappusille ja menin ne nopeasti alas. Huomasin unohtaneeni sukkani, mutta pudistin surun sukistani pois päästäni, kun pääsin keittiöön jossa istuivat Jay, Lottie ja Rick. Jouduin vääntämään hymyn heille samalla kun avasin kaapin jotta löytäisin mukin.