snapshots; L.S

046.

En saanut hymyä pois huuliltani ja tuntui, että poskiani alkoi särkeä. Huone oli valoisa ja tunsin Harryn lämpimän kehon itsessäni kiinni.

Tiesin kyllä, että ennen sitä mielenkiintoista hetkeämme keskustelimme. Halusin vielä saada aikaa ajatella, ennenkuin tein mitään päätöksiä. Minulla oli hauskaa ja hyvä olla hänen seurassaan ja se riitti tähän hetkeen.

"Mitä hymyilet?" Harryn käheä ääni kysyi korvani juurella. Käänsin katseeni häneen päin ja tuijotin hänen, todella lähellä olevia silmiään.

Kohautin olkapäitäni räpsäyttäen silmiäni.

"Minulla oli eilen kivaa toivon, että sinullakin", Harry puhui nostaen kätensä paljaan vatsani päälle ja hän piti kyljeltäni kiinni. Hänen toinen kätensä oli kietoutunut kaulani takaa rinnalleni, ja otin kiinni hänen kädestään. Nyökkäsin yksinkertaisesti. Oloni oli laiska.

Se fakta, että olimme olleet sängyllä aikaisemmasta päivästä, yön yli tähän aamuun sai minut ällöttyneeksi. Oloni oli likainen, mutta hän taisi hikoilla
enemmän kuin minä.

"Onko tämä normaalia?" kysyin katsellen kattoon, joka oli kirkkaan valkoinen.

"Mistä puhut?" hän kysyi hengittäen kasvoilleni.

"Tästä. Me ollaan tässä nyt ja lähden huomenna Lontooseen", puhuin pienellä äänellä.

"Ja minä jään tänne. Kyllä se on", hän liikutteli sormiaan kyljelläni.

"Ei se ole niin kamalaa, vai mitä?" kysyin yrittäen saada häntä vakuuttuneemmaksi siitä, että kukaan ei ollut jäämässä yksin.

"En tiedä.."

Pysyimme hiljaa, lämpöä hehkuvina kunnes halusin todellakin pois.

"Harry.."

"Mhhh"

"Kukaan ei tiedä missä olen", kerroin ja hän mumisi vain jotakin.

"Voinko mennä suihkuun?" kysyin vielä ja näin hänen nostavan päätään.

"Voidaanko me mennä suihkuun?", hän kysyi. Olin kuumoissani ja liikaa nukkuneena hieman sekaisin, niin en sanonut vastaan.

Hän päästi minut pois otteestaan ja istui sängyn reunalle peitto jaloissaan.

Katsoin hänen paljasta selkäänsä, ja minulla oli täydellinen näkymä hänen takapuoleensa.

Hän nousi ylös, ja hän oli kokonaan alasti. Jäin tuijottamaan häntä. Se tosiasia, että hän pitää minusta ja... Ei, se vaikutti epätodelliselta.

"Tule kun olet valmis", hän sanoi hieroen olkapäätään kunnes hän poistui huoneen ovesta ulos.

Mietin päässäni, että tuota en tahtonut missata ja tunsin perhosia vatsassani. En vain tulisi koskaan saamaan hänestä tarpeekseni.

Nousin sängyltä ylös hiukan venytellen niskaani, koska se tuntui olevan jumissa.

Lähdin kävelemään ovea kohti, avaten sen kokonaan, jotta ilma vaihtuisi raikkaampaan.

Hän oli jättänyt kylpyhuoneen oven auki, joten menin melko nopeasti sen luo.

Hän seisoi selin minuun päin ja avasi hanan samalla. Suihku alkoi laskea vettä, enkä malttanut odottaa pääsyä sen alle.

"Laita se viileälle", sanoin ja hän säpsähti kääntyen minuun päin. Naurahdin vetäen oven perässäni kiinni ja käänsin lukon kiinni.

"Täällä ei ole ketään muita kuin me?"