snapshots; L.S

002.

**LOUIS**

Kuuntelin musiikin pauketta ja ihmisten epämääräistä sorinaa.

Päässäni pyöri, ja alkoholin vaikutus alkoi tainnuttaa aivojani.

Puristin silmäni kiinni, laitoin käteni otsalleni ajatellen, että täällä oli todella kuuma ja otin uuden hörpyn.

Baari oli muuten pimeä, mutta pienet valokeilat heijastuivat dj:n luota tilaan.

Näin varjon viereltäni ja pääni ampaisi suuntaan heti nähden pitkän hahmon.

Nostin kulmiani ja join juomani loppuun yhdellä kulauksella kääntäen pääni.

Henkilö supatti baarimikolle jotain, josta en saanut yllätys yllätys mitään selvää.

Vilkaisin häntä ja näin hänen käsissään tatuointeja.

Hän odotti juomaansa ottaen tukea pöydän reunasta saaden hänen käsivartensa näyttämään lihaksikkailta, ja niinhän ne olivatkin.

Oli niin hämärää että huomasin miehestä vain tiukat housut ja mustan t-paidan ja kiharat hiukset.

Käänsin taas pääni nopeasti pois kun näin miehen saavan tilaamansa juoman ja lähtien pois kavereittensa luokse.

Huokaisin ja baarimikko ojensi minulle yhtäkkiä uuden juoman.

"Mutta enh"

"Sulle tarjottiin just juoma", hän vinkkasi ja nojasi päätään suuntaan, jonne äskeinen mies oli mennyt.

Avasin suuni mutta pistin sen jälkeenpäin kiinni.

Nyökkäsin ihmeissäni ja aloin juoda, ja kohta nielaisin viimeiset tipat.

En yleensä tule baareihin varsinkin kun olen 19 ja täällä on ikäraja 21... Joten livahdan yleisimmin huomaamattomasti sisään.

Taas jälleen kerran ostin uuden juotavan ja hyräilin penkillä biisien sanoja jotka tunnistin.

Katselin ympärilleni ja mietin tunnenko ketään naamoista, mutta en oikein ollut varma.

Silmäni pysähtyivät nurkassa istuvaan mieheen joka katsoi.. melko intensiivisesti minua peukalo huulillaan, hän ei kuunnellut kaveriaan, joten kaveri löi miestä olalle ja hän säpsähti kuuntelemaan.

Hetken kuluttua mies nousi ylös ja alkoi hitaasti kävellä luokseni ja näin hänen naamansa kokonaan, vetäisin henkeä jotenkuten väärin, ja tuntui että tukehdun.

___

"Mhh.. H-hh"

"Louis, hyi herää!", kuulin sanat hiljaisina mutta samalla ääni sattui päähäni.

"En millään tahtoisi kuulla sun likasien unien yksityiskohtia, ja lisäksi sulle tulee kuvattava tunnin päästä!"

Kuului kolinaa ja askeleita kunnes joku paiskasi vaateläjän naamani päälle.

Ampaisin ylös ja heitin vaatteet pois naamani edestä, ne haisivat kuolemalle.

Siskoni lähti huoneestani mutrusuulla laittaen oven kiinni.

"Onko tänään pakko olla työpäivä?" marisin itsekseni ja kaaduin takaisin sänkyyni.

Etsin puhelinta kädelläni ja en meinannut mitenkään löytää sitä kunnes huomasin sen olevan tyynyni alla.

Avasin lukituksen ja voihkaisin kirkkaalle valolle siristäen silmiäni.

Tsekkasin puhelimeni ettei sille ollut käynyt mitään viimeyönä. Josta en tosin muista yhtään mitään.

Nousin ylös ja päässäni alkoi heti pyöriä rajusti.

Nappasin pyyhkeen ympärilleni ja lähdin suihkuun, ja muistutin vielä itseäni siitä että pesen itseni todella hyvin.

Suihkuhuoneessa laitoin sinisen pyyhkeeni naulaan ja lukitsin oven.

Kävelin peilin eteen ja irvistin näylle. Näytin kamalalta, mustat silmänaluset, hiukset sotkussa ja muutenkin väsyneen näköinen.

Pesin itseni nopeasti mutta varmasti ja palasin huoneeseeni vesipisaroita tippuvana. Katsoin kelloa ja huomasin että minulla on noin alle puolituntia aikaa.

Pukeuduin nopeasti farkkuihin ja huppariin kunnes aloin nostella likaisia vaatteita lattialta ja petasin petini.

Vetäisin sukat jalkaan, koska niitä alkoi pallella ja istahdin sänkyni reunalle ottaen kamerani käteen. Minun oli pakko selata kuvat aikaisemmilta päiviltä, sillä ne pitäisi siirtää koneelle ja lähettää eteenpäin.

Muistin yhtäkkiä oman puhelimeni kuvat, jostain syystä ja nappasin sen käteeni suunnaten suoraan galleriaan. Lupasin aikaisemmalle asiakkaalle, että lähetän kuvat hänelle joten menin vielä tarkistamaan olivatko ne tallessa.

Klikkasin ensimmäistä kuvaa, joka oli tärähtänyt ja ihmettelin mistä se on tullut kunnes selasin kuvia eteenpäin havaiten, että olen itse ottanut kuvat jonkun kädestä ja loputkin kuvat olivat kovin omituisia.

Poistin huonot kuvat heti ja jäin kulmat ylhäällä ihmettelemään mitä ihmettä olen oikein touhunnut.

"Kop kop?" ovelta kuului.

Käännyin katsomaan ovella olijaa ja huomasin sen olevan Halsey.

"Ai terve Hals!" hymyilin ja nousin ylös napaten kamerani.

"Nytkö me sitten otetaan ne kuvat?" hän kysyi näpläten pitkiä ruskeita hiuksiaan. Hän oli mukava tyttö, minun makuuni varsinkin, koska hänen kehonsa oli täynnä tatuointeja ja ne kiehtoivat minua. Mutta en ole kiinnostunut naisista.

Nyökkäsin ja otin hänen kädessään olevat paperit lukien ne läpi.

"Elikkäs, mennään altaalle, he sanoivat että jotain kesäistä, ja miettien että saan itse päättää missä kuvaamme niin se taitaa olla paras paikka, vai?" kysäisin vilkaisten häntä.

Päätäni jomotti vieläkin ja olisin halunnut hypätä sänkyyni ja yrittää miettiä eilisiltaa koska se painoi mieltäni enemmän, kuin sen pitäisi.

Hän hymyili ja nyökkäsi.
Lähdimme alakertaan rappusia pitkin ja yritin pitää pientä ääntä, koska en halunnut puolisäni kuulevan, hän ei pidä työstä mitä teen. Vaikka valokuvaankin vain ihmisiä joilla on tatuointeja ja tarinoita niistä

Hiippailimme olohuoneen poikki ovelle ja juuri kun sain oven auki Lottie tuli innostuneena huoneeseen.

"Meillä on tänään perheillallinen, kuvittele!" hän hihkui ja vilkaisi Halseyta.

"Miksi? Ei meillä ole ollut yhteisiä ruokailuita koskaan", pysähdyin sanomaan yllättyneenä.

"No halusin vain tuoda kaverini päivälliselle, sä liityt seuraan myös sitten", hän hymyili ilkeästi.

Nostin käteni ilmaan.

"Mitä sä kuvittelet? Mulla on kiire ja mua ei kiinnosta sinun kaverisi", sanoin ärsyyntyneesti ja Lottie vain kohautti olkapäitään.

Pudistin päätäni ja vedin hiljaisen Halseyn mukanani aurinkoiselle takapihalle.

"Valmistaudu niin aloitetaan", sanoin.

Tästä tuli odotettua pidempi luku :) mutta ei siitä haittaakaan ole :d

Ajatelkaa Helsingin keikkaan on 4 päivää?!?!? (kahden tunnin ajan lol)

Kommentoi ja voteta :) ♥