022.

1K 97 7
                                    

Vedin vetoketjuni takaisin ylös, vetäen vessan vilkaisten itseäni peilistä.

Avasin hanan ja laskin lämmintä vettä ja kun se oli sopivaa, pesin käteni nopeasti, kuivaten ne uusiin valkoisiin käsipyyhkeisiimme.

Lähdin vessasta ja kävelin suoraan takaisin keittiöön, johon Niallin jätin, oli helpotus että hän tuli taas käymään minulle alkoi tulla liian tylsää ilman häntä.

Astuin keittiöön pistäen käteni otsalleni ja katsoin kaveriani, joka söi jotain leivosta.

"Niall näpit irti! Saat syödä niitä vasta huomenna", muistutin ystävääni, joka ei malttanut pitää itseään erossa kaikesta huomisen tarjoilusta.

Kakkuja oli kaksi ja ne olivat tosi kauniita mielestäni, kerkesin ottaa niistä vielä kuvatkin kun näin ne aamulla.

Herätys oli kahdeksalta, enkä kerennyt käydä edes suihkussa ja voi olla että en tuoksunut miltään kovin hyvältä.

Äitini ja Rick laittoivat ulos jonkin kaluston, jonka luona voisi istuskella, sillä porukkaa oli varmasti illallakin uskoisin. Niall mumisi jotain, mutta käveli luotani pois hetken kuluttua ja päätyi menemään ulos.

Seurasin häntä katsomaan mikä meininki ulkona oli. Siskoni istui puisella penkillä heilutellen jalkojaan puhelin roikkuen hänen sormiensa välistä.

"Olisiko mitenkään mahdollista, että saisin tuoda yhden kaverin tänne juhlimaan huomenna?'' Lottie kysyi saaden äitini huomion.

Hän nosti täytetyn viinilasin pöydältä käteensä ja tuijotti siskoani.

"Kuinka vanha hän on", hän arvasi samoin, kuin minä että tuo kaveri olisi poika.

"Äiti.." köhisin.

"Hän on 19", Lottie vastasi vaivaantuneena. Minä pudistin päätäni mutta seuralainen olisi enemmän kuin kiva hänelle.

"Jätätte kaikki joukolla minut rauhaan, niin se on ok minulle", hymyilin.

"Sinulta ei kysytty mitään ja jos se minusta on kiinni, niin saat olla koko illan yksin", Lottie mutisi.

"Mulla on kyllä muutakin seuraa kun sukulaiset", sanoin ärsyyntyneenä, hän aliarvio minut.

"Saanko arvata, sillä on kihar-'', Lottie sanoi pyöräyttäen silmiään.

"Ei vaan olen Niallin kanssa"

"Ihmeellistä. Todella ihmeellistä", hän kuiskasi mutta kuulin sen.

"Ei Harrya", Rick puuttui keskusteluumme ja nostin kulmiani ihmeissäni. Mitä hän tarkoitti?

"Ei ei? Mitä te ajattelette? Tässä oli Lottien poikaystävästä kyse"

"Louis ei se oli mun poi-"

"Olkaa hiljaa!" äitini huudahti saaden meidät sulkemaan suumme.

"Lottie tuo ketä tuot ja Louis lopeta tuo olet aikuinen mies", hän huokaisin juoden juomansa yhdellä kulauksella asettaen lasin pöydälle.

Katsoin Niallia joka purskahteli nauruun vähän väliä ja alkoi nauraa kunnolla hetken päästä käsi suunsa edessä, kun hän huomasi katseeni.

Huokaisin liikkuen pöytää kohti jossa seisoi äitini tyhjä lasi ja viinipullo. Nappasin pullon käteeni kävellen pois, ja asetin pullon suulleni ja otin ison kulauksen.

Äitini tuijotti minua suu raollaan ja minä jatkoin, Niall perässäni sisälle taloomme.

Hän tiesi että minua ärsytti joten oli hyvä että piti suunsa kiinni.

Työnsin pullon blondin käteen ja hän otti hörpyn seuraten minua yläkertaan. Kun saavutimme huoneeni, laitoin oven kiinni ottaen pullon taas ja aloin juoda, viinin kamalasta mausta huolimatta se meni hetkessä alas.

"Sä olet kännissä tuon jälkeen ota ihan rauhallisesti hei, huomenna sun kuuluisi juoda vasta", Niall nauroi repien huolimattomasti pullon kädestäni.

"Eikö sun pitänyt lähteä jo tunti sitten kotiin?" kysyin naama tyynyssäni kiinni yökötellen makua suussani.

"Joo mutta en halunnut jättää sua yksin", hän hymyili.

"Mene vain, nähdään me huomenna ja mä lähden varmaan nukkumaan vaikka kello onkin vasta jotain.. jotain", sepitin ummistaen silmäni.

"Hyvä idea sun kannalta. Älä tee mitään tyhmää, vaan mene oikeasti nukkumaan okei?"

Nyökkäilin kaivaen puhelimeni taskustani avaten näytön.

Tunsin kun Niall tuijotti minua vielä.

Aloin selaamaan Instagramiani katsellen kommentteja alkaen hymyillä.

"Okei..", hän kuiskasi ja nousi viereltäni ylös ja pani kätensä taskuihinsa kävellen ovelle.

"Hei hei"

"Hei hei, olenko muuten koskaan sanonut että sulla on hyvä perse?" nauroin leikillä ja hän tuhahti.

"Äläs nyt"

Naurahdin katsoen taas näyttööni odottaen että hän laittaisi oven kiinni ja jäin pimeään huoneeseeni yksin.

Minulla oli verhot kiinni, joten en ihmettele yhtään.

"Mitäää.." kuiskasin siristäen silmiäni katsellen kuvaa käyttäjältä harrystyles.

"Ei. Eikä", voihkaisin silmät liimautuneena hänen kuvaansa.

Tykkäsin siitä välittömästi, ja ajatusteni takia oloni oli epävarma. Niall oli varmasti vielä, vain joidenkin metrien päässä huoneestani.

En voinut hyvin.

Hänellä oli shortsit ja hän oli ilman paitaa, hänen hiuksensa olivat kiinni ja hän näytti todella hikiseltä. Ajattelin automaattisesti, että hän oli urheillut ja uskoin olevani oikeassa.

Jos hän otti sen tahallaan, niin hän saa kuulla asiasta.

Minusta alkoi tuntua että ylikuumennuin samalla kun selasin hänen kuviaan läpi ja purin huultani kovaa.

Se miten hän kuiskasi korvaani hänen lämpimän hengityksen osuessa ihoani vasten, saaden väreet kulkemaan pitkin kehoani, se miten hänen kehonsa huusi viilennystä, porottavan auringon alla saaden hänen ihonsa kimmeltämään ja samalla näyttämään niin pehmeältä.

Oloni muuttui mielenkiintoseksi hetkessä ja olin epävarma olisinko epäkunnioittava jos...

Ihan sama, kaikki tekevät niin.. ainakin omasta mielestäni? Olenko väärässä? Taidan olla.

Puristin silmäni, kiinni tiputtaen puhelimeni viereeni heittäen peiton kehoni päälle ja kuljetin käteni housujeni vetoketjulle ja hitaasti avasin sen.

Et ole ällöttävä.

Tarvitset sitä, eikä Harry saa tietää.

Olet nousuhumalassa joten go for it.

Harry oli ajatusteni keskipisteenä. Koko illan kunnes nukahdin.

Kommentoikaa ja votettakaa?

Kiitos kun luit :)!

snapshots; L.SWhere stories live. Discover now