snapshots; L.S

014.

"Herätkää, pihalla on oikein kaunis ilma", kuulin äitini äänen ja samalla hän aukaisi verhot saaden koko huoneen valaistumaan.

Niall melkein huusi ja veti peiton päältäni naamalleen. Huusin hänelle ja vedin sen takaisin.

Kuulin naurua ja askeleet johtivat meidän luokse kunnes koko peitto oltiin vedetty pois.

"Mene pois", sanoin äidilleni ja vaihdoin asentoa.

"Ja laita verhot kiinni samalla", Niall mumisi naama tyynyssä heilutellen jalkojaan.

"Tuo ei käy päinsä, aamupala on katettu", äitini sanoi kovaan ääneen kadoten huoneestani.

Katsoin seinäkelloani ja näin sen olevan yksi iltapäivällä? Oliko hän tosissaan, ihan oikeasti?

Nousin istumaan hieroen silmiäni ja löin blondia poskelle ja hän huudahti katsoen minua ilkeästi sinisillä silmillään.

Hän nousi istumaan keskelle sänkyä ja hänen hiuksensa olivat sekaisin joka suuntaan. Naurahdin vähän ja yskäisin siihen perään kunnes tunsin pienen kirvelyn poskessani ja Niall alkoi nauraa minulle. Löikö hän juuri minua?

"Kiitos hei, ansaitsinkin tuon", pyöräytin silmiäni ja nousin ylös lähtien alakertaan kaverini juostessa perääni huutaen etten saisi jättää häntä yksin.

Puuskahdin hänelle ja tunsin että en ollut ollenkaan nälkäinen mutta ikäänkuin saatoin Niallin keittiöön jossa hän hyökkäsi ruoan kimppuun.

Otin mehupullon pöydältä itselleni kävellen laiskasti olohuoneen poikki takapihalle siivoamaan tupakan tumpit joita en aikaisemmin muistanut ottaa pois.

Otin pullosta ison kulauksen kuivaan kurkkuuni, kurottaen nostamaan roskiamme maasta pikaisesti ja nielaisin sen, ottaen uuden hörpyn perään.

"Tiedäthän sä sen että tupakointi on vaarallista", matala ääni kysyi mutta tällä kertaa en säikähtänyt ollenkaan koska kuulin jonkun tulevan.

Nousin ylös tunkien ne taskuuni ja katsoin Harrya välinpitämättömästi juoden taas.

Hän lähestyi minua ja tökkäisi minua rintaan sormellaan

"En tykkää siitä, että ihmiset pilaavat sillä kehonsa", hän sanoi jopa ehkä vihaisesti. Asetin käteni hänen rinnalleen yrittäen työntää häntä pois mutta hän otti ranteestani kiinni asettaen sen alas.

En saanut silmiäni irti hänestä vaan tuijotin häntä.

"Mä heräsin pari minuuttia sitten en jaksaisi käydä tälläistä keskustelua läpi", sanoin hänelle siristäen silmiäni.

"Ja kaiken lisäksi sä et ole mikään mulle kertomaan, mitä tai mitä ei pitäisi tehdä"

Hänen kätensä vaelsi kyljelleni saaden taas kylmät väreet. Painoin silmäni kiinni heti avaten ne kun tajusin mitä tein.

"Olit hereillä tai et. On kuitenkin parempi tietää miten pitää huolta itsestään ja koska olet vielä nuori"

Hän päästi irti minusta ja risti kätensä rinnalleen katsoen sekaisin olevaa kehoani.

"Harry..." sanoin hiljaa nojaten seinää vasten. Hän nosti kulmiaan minulle ja virnisti.

"Minusta jotenkin näyttää siltä että sinä-"

"Menen syömään", hätiköin koska käyttäydyin juuri äsken kuin ihastuksensa näkevä pikkutyttö ja tosiasia oli se, että en edes pitänyt hänestä niin.

Saanko nyt sen lyönnin poskelle Niall? Se olisi tarpeen.

Pudistin päätäni heittäen roskat roskikseen varmasti piilotettuna ja pesin käteni kunnes istuin pöytään blondia vastapäätä.

Voitelin leivän heittäen sen päälle pari siivua kurkkua ja aloin syödä, tuijottaen lautasta edessäni.

Niall ei sanonut yhtään mitään vaan jatkoi syömistään normaalisti, hyräillen pienestä radiosta tulevan biisin tahtiin.

Kun söin leipäni muistin valitettasti että minulla on taas töitä enkä voisi olla Niallin kanssa mutta en voinut asialle mitään. Aika kului vielä vähän syödessä. kunnes perheeni astuivat samaan huoneeseen, jopa Harry tuli ottamaan kahvia.

En katsonut häntä vaan Lottieta, jonka naama oli mutrulla ja hänkin näytti tosi hyvältä... niinkuin minä aikaisemmin.

Hänellä oli tyhjä katse ja mietin oliko hänellä ihan kaikki hyvin, mutta kyllä juuri ennenkuin kerkesin kysyä mitään Harry käveli luokseni asettaen huulensa lähelle korvaani ja tunsin hänen hengityksensä.

"Toivon että tajusit pointtini, ja huomasin kyllä kun kävit kuviani läpi eilen", hän kuiskasi hiljaa, jotta olin ainoa joka kuulisi hänen sanansa. Näytin varmaan todella kauniilta, suuni täynnä leipää.

Poskeni alkoivat tuntua kuumilta ja varmasti olivat punaiset. Kallistin päätäni hänen suuntaansa ja nyökkäsin upoten hänen katseeseensa.

Hän hymyili ja vinkkasi silmäänsä häipyen hörpäten kahviaan. Lottie tuli pöydän päähän kyykkyyn napaten lautaseltani pekonin.

"Tekin olette jo kavereita", hän sanoi pureskellen pekoniaan.

Nyökkäsin taas nousten ylös.

"Ja minä menen valmistautumaan töihin, Niall voit joko ajaa minut töihin tai tehdä mitä ikinä ajattelitkaan", sanoin katsoen Niallia joka sanoi välittömästi vievänsä minut töihini.

Toivottavasti piditte vaikkakin oli lyhyt !

hyvää yötä ihmiset :)

Muistakaa kommentoida ja votettaa ♥