snapshots; L.S

031.

**HARRY**

"Mistä Louis edes tykkää?"

"Se on vielä näinkin myöhään kärttyinen, varsinkin jos sillä on töitä. Ota vaan normaali kahvi"

Nyökkäsin hymähtäen, vedin hiukan jo kulahtaneen lompakkoni taskustani.

"Minun mielestä on söpöä että viet hänelle kahvia", blondi avasi taas suunsa.

Hymyni laajeni ja räpsytin unta silmistäni. Nukuin viimeyönä melko hyvin muihin öihin verrattuna.

"Mitä teille tulisi?", yllättävän pirteä miespuolinen henkilö keskeytti ajatukseni.

"Öh.. yksi iso kahvi-"

"Ja noita.. juuri noita leivoksia kaksi", idiootti viereltäni keskeytti minut. Mies katsoi meitä hetken ja nyökkäsi lähtien tekemään kahvia.

Pudistin päätäni katsoen häntä. Hän hymyili hammashymyä iloisesti.

"Älä ole noin pirteä", mutisin katsoen kun kassamies käveli takaisin luoksemme yksi höyryävä pahvimuki kädessään

Hän asetti sen kassan viereen ottaen kaksi hyvännäköistä leivosta lasisesta kaapista, joka oli täynnä sokerisia herkkuja.

Katsoin kelloa ja huomasin sen näyttävän kello yhtätoista aamulla.

"Sanoitko että hänellä alkaa puoli kahdeltatoista ruokatauko?" Sain takaisin nyökkäyksen, ja samalla joku yskäisi edessäni.

Kaivoin rahat lompakostani ja länttäsin ne miehen käteen napaten varovasti ostokseni ja lähdimme ulos kahvilasta.

"Nähdään Neil", huikkasin blondille hymyillen ja kiidin autolleni nopeasti. Tahdoin olla ajallaan ennenkuin hän kerkeisi lähteä yhtään mihinkään.

Näin Louisin viimeksi noin neljä päivää sitten, ja tahdoin vain halata häntä. Lujaa.

_____

Syksy oli tosiaan tullut. Tuuli yltyi hetki hetkeltä ja puut pudottivat keltaiset lehtensä. Minusta syksy oli masentavaa aikaa.

Heti kun astuin ulos autosta, kahvit ja leivokset käsissäni tuntui, että sormeni jäätyivät, vaikkakin kahvin lämpö hehkui käsiini pahvimukista.

Avasin studion oven hiukan hermoillen, mitä tapahtuisi. Kävelin sisälle ja näin kutakuinkin tuttuja ihmisiä.

"Harry Styles... mikä sinut tänne toi, uusi tatuointiko?" Romeo huudahti tiskin takaa nauraen.

"Ei sentään, etsin Louisia.." nauroin näyttäen ostoksiani. Hän nosti kulmiaan.

"Louis on takahuoneessa, hänellä alkaa ruokatauko kohta, mene vaan", hän nyökkäsi.

Vilkaisin muita henkilöitä huoneessa, jotka tuijottivat minua. Eniten minua häiritsi punatukkainen tyttö..

En olisi arvannut, että hän olisi päästänyt minua tiskiä pidemmälle. Minua kuumotti jostain syystä samalla kun kävelin tiskin ohi, nopeasti huoneeseen johon Romeo oli osoittanut.

Pysähdyin kuin seinään katsoen mitä huoneessa oikein tapahtui. Kulmani nousivat ylös ja aloin hymyillä.

"Stacy voisi käyttää tätä mekkoa, Louis laita se Stacyn päälle"

Louis naurahti, napaten pienen nuken mekon muiden lelujen joukosta ja alkoi pukea nukkea.

Minua alkoi naurattaa ja tirskahdin saaden Louisin katseen minuun.

Nojasin seinään virnistäen, kun Louis alkoi nauraa peittäen kasvonsa.

Kävelin peremmälle laskien tavarani pöydälle, huone oli hyvin normaali. Mutta se oli vain takahuone.