Chapter 46

2.4K 239 57
                                    

Muutin tuon ensi-illan gaalaksi, joten älkää hämmentykö!
JA PLS LUKEKAA!! 🙏🏼

Voisitteko käydä äänestämässä tätä mun ficciä, jos se vaan on mahdollista? ❤️

Käyttäjä on FalticBooksFin ja siellä lisää tietoa asiasta! Olisin todella kiitollinen, jos voisitte käydä äänestämässä, koska 'voittaminen' olisi mulle todella iso juttu. Äänestäminen ei vie paljoa aikaa ja se tekee mut todella onnelliseksi xx

~~

Keräsin kaiken rohkeuteni ja koputin tuohon isoon mahonkiseen oveen. Minua jännitti niin paljon, että tärisin. Kello oli tasan viisi ja olin siis tullut tapaamaan tuota hurmaavaa naista, joka oli halunnut että laittaisin hänen hiuksensa ja meikkaisin hänet.  Ovi avautui ja sen takaa paljastui tummatukkainen nainen. Hän ei varmastikaan ollut kuin muutaman vuoden minua vanhempi.

"Sä olet varmaankin Charlotte" Nainen sanoi iloisesti ja sai minut nyökkäämään.

"Hauska tavata, mä olen Nora" Nainen sanoi ja ojensi kättänsä minua kohti. Tartuin hänen käteensä vapaalla kädelläni ja kättelin häntä. Minulla oli toisessa kädessäni iso laukku, jossa minulla oli paljon meikkejä, kihartimia ja sen sellaista. Nora oli siis Katen assistentti, jonka kanssa olin puhunut puhelimessa. Nora päästi minut sisälle ja sulki oven.

Talo oli valtava! Koko talo oli sisustettu todella kauniisti ja se sai minut vain entistäkin jännittyneemmäksi. Kävelin Noran perässä jonnekin ja pian tajusin olevani samassa huoneessa Oscar-voittajan kanssa.

"Oi miten ihanat hiukset" Kate huokaisi ja halasi minua nopeasti. Olin eilen värjännyt hiukseni uudestaan, mutta nyt ne olivat laventelin violetit. Syy miksi olin vaihtanut väriä oli, koska Michael oli halunnut värjätä hiuksensa eri värillä. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja värjäsin samalla myös oman tukkani.

"Kiitos! Mä ajattelin, että me voitaisiin aloittaa sun hiuksista" Ehdotin ujosti ja erosin halauksesta. Tuntui jotenkin hassulta, että olin kasvotusten sen ihmisen kanssa, ketä ihailin suuresti. Yritin olla mahdollisimman ammattimainen, vaikka olisin oikeasti vain halunnut alkaa itkemään, koska olin niin innoissani.

Kate johdatti minut huoneeseen, joka näytti todella isolta vaatehuoneelta. Huoneessa oli valtava peili ja todella monta sohvaa, vaatekaapeista ja rekeistä puhumattakaan. Laskin laukkuni maahan ja katsoin tätä jännittyneenä. En tiennyt oliko hänellä kiireinen aikataulu ja pitikö minun kiirehtiä.

"Sun ei tarvitse jännittää. Mä luotan suhun täysin ja sulla on vapaat kädet" Kate kertoi minulle ja istui yhdelle sohvista. Huokaisin syvään ja istuin hänen viereensä. Tiesin onnistuvani, mutta minun piti keskittyä.

~~

Sydämeni meinasi paeta rinnastani, kun tuijotin peilin kautta tuota vaaleatukkaista naista. Olin laittanut hänen hiuksensa ja meikannut hänet. Kate oli pukeutunut mustaan iltapukuun ja hän näytti aivan jumalattarelta. Olin iloinen siitä, että minulle oli annettu mahdollisuus työskennellä ammattilaisten kanssa, koska olin oppinut heiltä todella paljon. Mielestäni olin tehnyt hyvää työtä.

"Mulla on elämäni aikana ollut todella monta maskeeraajaa, puvustajaa sun muuta ja mä olen ensimmäistä kertaa elämässäni erittäin tyytyväinen" Hän sanoi ja kääntyi ympäri. Huoneessa oli nyt paljon ihmisiä, mukaan lukien Katen mies ja hänen assistenttinsa.

"Kiitos todella paljon" Kate sanoi hymyillen ja sai minutkin hymyilemään. Oloni oli mahtava. Ei sitä oikein muulla tavalla voinut kuvailla. Olin ehkä hiukan väsynyt, mutta en paljoa. Olin erittäin iloinen ja olin saanut jostakin kumman syystä lisää energiaa. Olin onnistunut!

Wherever You Are (Book 3)Where stories live. Discover now