Huumeita

1.2K 68 0
                                    

Kun musan tunti loppui, menimme Jiminin kanssa koulun liikuntasaliin harjoittelemaan jotain meidän tanssia. Yoongia ei näkynyt, mutta en ihmetellyt sitä kauheasti, koska hän hävisi vähän väliä jonnekkin ja tuli yhtäkkiä vain takaisin jostain. Jiminkään ei näyttänyt mitenkään huolestuneelta että hänen poikaystävä oli hävinnyt jonnekkin.

Jimin yhdisti kännykkänsä minun kaijuttimeen ja laittoi oikean biisin sieltä soimaan, jonka jälkeen hän tuli seisomaan viereeni. Aloimme tanssimaan omaa koreografiaamme.

Olemme tanssineet tätä varmaan 1 luokasta asti, joten se herättää muistoja ja tuoo tunteet pintaan. Silmistäni alkoi valumaan kyyneleitä ja Jimin huomasi sen ja pysäytti musiikin. Hän tuli minun luokseni ja halasi minua. "Tae Tae ei oo mitään hätää." "A-Anteeksi." "Älä pyydä anteeks. Kyl toi herätti mussakin muistoja." Jimin sanoi.

Menimme istumaan lattialle. "Mitä te muuten teette Yoongin luona?" "No mä ajattelin että mä voisin yllättää Yoongin sylitanssilla, mut ei se varmaan tykkää siitä." "Oho. Mä kyl oon aika varma että se tykkää siitä, tai miks se ei tykkäis?" "En mä tiiä. Mä en oo ees varma jaksaako Yoongi tehä munkaa mitään sellasta edes, ku se on aina väsynyt koulun jälkeen." "Mut eiks teil ollut sitä edellis päivänä?" "No joo oli, mut tuskin Yoongi ees muistaa." "Mitä sä tarkotat?" "Se oli kännissä. Olin mäkin, mut mä kyl muistan." "No kuin paljon sä sit joit?" "Varmaan viis vai kuus sojuu. Yoongi joi aika paljon." "Mmm. Etkö sä yhtään mieti sitä mitä Jungkook sanoi?" "No mietin. Mitä se tarkotti sillä videolla? Mä toivon ettei Yoongi oo pettänyt mua."

Jungkookin näkökulma
Olimme jätkien kanssa koulurakennuksen takana polttamassa röökiä. "Hei mulla on tänään illemmalla bileet, kai te tuutte?" Kysyin pojilta ja he nyökkäsivät. "Jungkook!" Kuulin jonkun huutavan. Käännyin ja aloin hymyilemään "Yoongi. Mikäs sut tänne tuaa? Ootko kenties hakemassa kamaa?" "En ole. Vaan vastauksia." "Mihin?" "Mistä videosta sä puhut?" "Hoseok kuvas ku teillä oli seksiä. Sä oot vieläkin samanlainen. Et sä osaa pysyy yhen kaa suhteessa, ku sun on pakko pettää. Mitä Jiminkin sanois tästä. Eiks tää oo jo toinen kerta kun sä petät sitä?" "On, mut ihan sama. Jimin sanos ettei sitä haittaa kuinka monta kertaa mä petän sitä, se silti rakastaa mua." "No en usko jos se tän videon näkee. Tai siis sä oot pettänyt Jiminiä joittenkin random tyyppien kaa, kyl se sen antaa anteeks, mut entä sitten kun kyseessä on sun exä ja Jiminin vihollinen?" Kysyin "Kyl se antaa anteeks. Mut miten vaan. Mitä te haluutte?" "Tuu takas meidän porukkaan." "En varmaan tuu. Tän porukan takia mä sekaannuin huumeisiin ja mä ja Jimin alettiin riitelee. Ja se oli ihan helvetin lähellä että mä olisin lyönyt sitä, joten mä en tuu takas." "Senkus lyöt. Sen pitäis oppii arvostaa sua ja kunnioittamaan. Sen pitäis oppia siihen että sä määräät, eikä se. Hoseok kin oppis sen." "Mä en ala lyömään Jiminiä, vaan sen takia että mulla on enemmän voimaa. Mä en halua että Jiminin pitää pelätä mua." "Mieti nyt Yoongi, mitä sä siinä menetät?" "Mun elämän rakkauden, oisko?" "Ei Jimin sua jätä, jos sä löisit sitä." "Mä en ala hakkaamaan mun poikaystävää, mä en oo enää sellanen." "Yoongi sä et voi juosta pakoon sun menneisyyttä tai oikeeta itteäs. Ne seuraa sua aina. Sä oot vieläkin sellanen, mitä sä olit pari vuotta sitten." "En ole. Nyt jos ei ollut muuta mä lähen." "On vielä muutakin. Mä tiedän ettet sä oo päässyt huumeista vielä yli tao eroon, niin tossa saat ilmatteeks." Sanoin ja annoin Yoongille minikrippipussin missä oli ekstaasia. "En varmaan ota näitä. Me molemmat tiedetään mitä käy jos mä otan nää." "Niin susta tulee hiukan agressiivinen. Aa muuten mitä sä olit ottanut sillon kun sä meinasit lyödä Jiminiä?" "Ekstaasia. Sen takia mä en enää ota niitä." "Ota nyt. Jos sä pystyit viimeksikin estämään itteäs lyömästä Jiminiä, niin sä pystyt nyttenkin." "Fine mä otan nää, mut miks sä annat nää mulle?" "Sanotaanko vaikka että se on myöhäinen jäähyväis lahja."

(Ja nyt mennään takasin Taehyungin näkökulmaan. Mä skippaan nyt vaikka ruokailuun)
Jimin ja Yoongi lähtivät ruokailuun, ja minä jäin kirjastoon. Yritän vältellä yhtä avustajaa, koska hän tietää minun sairaudesta ja hän kattoo koulussa että minä syön. Äitini palkkasi hänet siihen ja vihaan häntä sen takia.

Menin istumaan yhdelle tuolille, kunnes kuulin kun se ärsyttävä mies huusi nimeäni. "Kim Taehyung! Ruokailuun nyt!" En välittänyt vaan jatkoin jonkun random mangan lukemista, kunnes se tyyppi otti minun käsivarresta kiinni ja nosti minut ylös tuolilta. Hän otti minulta mangan pois ja lähti raahaamaan minua ruokailuun. "Päästä irti! Mulla ei oo nälkä!" "Sun on pakko syödä!" Vituttavinta tässä asiassa on se että toi jätkä on tyyliin entinen vartia tai poliisi, eli hänellä on huomattavasti enemmän voimaa kuin 16 vuotiaalla anorektikko pojalla.

Saavuimme ruokailuun ja hän päästi irti. Hän katsoi kuinka paljon otin, eli toisin sanoen se stalkkaa mun jokaista liikettä. Menin istumaan Yoongin ja Jiminin pöytään. Se mies meni istumaan opettajien kanssa samaan pöytään, niin että hän voi katso syönkö. "Mistä sä tulit? Luulin että jäit kirjastoon." Jimin kysyi "No tuli niin kova nälkä, niin oli pakko tulla." "Okei. Kiva nähä suakin välillä täällä ruokailussa." "Niin kai."

"Hyung?" Jimin kysyi Yoongilta "Niin?" "Voitko sä vastata rehellisesti?" "Voin, miks?" "Petätkö sä mua?" "Mitä? En tietenkään. Baby miks mä tekisin niin?" "No mistä Jungkook puhui?" "Ei se oo mitään tärkeetä." "E-Etkai sä käytä taas h-huumeita?" "Kuin ni?" "No käytätkö?" "En. Mikä sua nyt oikeen vaivaa?" "Ei mikään. Ai joo, muuten mä en pääsekkään tänään sun luokse." "Miks et?" "Tae tulee meille." "Sä lupasit mulle aikasemmin, et sä voi perua sitä." "Voin. Ei mua enää huvita." "Vittu sä oot hankala!" Yoongi huusi jä lähti ruokalasta.

"Millon me sovittiin että mä tuun teille?" "Äskön. En mä jaksa just nyt kattoo Yoongii." "Okei."

I ain't good, to be yours [VALMIS]Where stories live. Discover now