"Mitä sä sit haluisit tehä meilä, kun sä pääset sairaalasta?" Kysyin "En mä tiiä. Mul on ihan sama." "Ei mulla kaan oo kauheesti mitään välii." "Okei..." kännykkäni alkoi soimaan. Otin kännykän pois housujenitaskusta ja vastasin.
..
Puhelu
Henkilö/Taehyung
"Mitä?"
"Me aletaan lähtee Taeminin kaa. Niin tulkaa tänne nyt."
"Hei mitä helvettiä? Mä oon tyyliin ehtinyt olee tääl vast 10minuuttii."
"No ei voi nyt mitään. Tulkaa."
"Joo joo."
..
Lopetin puhelun, sammutin puhelimeni ja laitoin sen taskuuni. "No mitä?" Jungkook kysyi "Mun ja Jiminin pitää lähtee. Mutsi ja Taemin on lähtemäs." "Harmi. Kai sä tuut huomen?" "Katotaan." "Okei. Oot rakas." "Säkin oot." Sanoin ja pussasin Jungkookia huulille, ja hän pussasi takaisin. "Heippa." Sanoin ja lähdin hakemaan Jiminiä. Avasin huoneen oven missä Yoongi oli. "Chimi." Sanoin. "Joo?" "Meidän pitäis alkaa lähtee....tai siis jos sä haluut jäädä, niin sä voit." "Mihin sun pitää nyt lähtee?" "Mun pitää vahtii Alexia." "Joo mä taidankin tulla mukaan." "Eiks sua haittaa?" "Ei." "Taas mä jään yksin." Yoongi valitti. "Shys sä pääset tän viikon lopussa varmaan pois sairaalasta, ja sit me voidaan olla joka päivä yhes." Jimin sanoi. "Niin. No Jimin mennään sit." Sanoin ja lyhyempi poika nousi ylös tuolilta, antoi poikaystävälleen pusun poskelle ja me lähdimme sitten. Tilasin taksin sairaalan eteen, eikä siinä mennyt kauaakaan kun taksi oli pihalla. Menimme taksin kyytiin, kerroin osoitteeni ja hän ajoi meidät sitten sinne.
Time skip
Maksoin taksikuskille, nousimme pois taksista ja kävelimme sitten minun kotipihaan. Avasin ulko-oven ja menimme eteiseen. Suljin oven, otimme kengät pois ja menimme huoneeseeni. "Tae mitä sun huoneel on tapahtunut?" Jimin kysyi. Käännyin huonettani päin ja olin järkyttynyt, mun läppäri oli lattialla ja sen päällä oli jotain nestettä, mun sängyssäkin oli jotain nestettä ja ilmeisesti jotain limaa? Mun kokovartalopeili oli paskana ja kirjaimellisesti kaikki oli päin helvettiä. Nyt vitutti ja ihan helvetisti. "ALEX JUMALAUTA MÄ TAPAN SUT!!!" Huusin ja lähdin etsimään poikaa asunnosta. "TAEHYUNG EHKÄ SE OLI VAHINKO!!" Jimin huusi perääni. "AI VAHINKO?! AI VUTTU VAHINKO!? SE VITUN KAKARA OLI VAHINKO!! SEN EI OLIS PITÄNYT EDES TULLA TÄHÄN SAATANNA PERHEESEEN!!! OLIS VAAN SAATANA JÄÄNYT SEN MUTSIN LUOKSE!!! NYT SE VITUN RÄKÄPALLO PILAA MUN ELÄMÄN!!" Huusin Jiminille. Etsin Alexia kaikki alta, mutta en löytänyt häntä. Kuulin kun ulko-ovi avautui ja meni kiinni. "Jimin?!" Huusin, varmistaakseni että oliko hän enää täällä. "Niin?!" Jimin huusi huoneestani. "Voi vittu se kakara lähti ulos!" "MITÄ?!" Jimin juoksi alakertaan. "Et oo tosissas?!" "No oon!" "Mahtavaa! Mitä me nyt tehään?!" "No en mä vittu tiedä! Odotetaan varmaan! Kai se nyt tänne osaa!" "Ei varmaan osaa! Se on vasta 6-vuotias! Ja tuoll ulkona voi olla narkkareita, pummeja ja raiskaajia! Ei me voida sen antaa vaeltaa yksin pimeillä kaduilla!" "Ei oo mun vika että se lähti!" "Se pelästys kun sä aloit huutamaan! Se pelkää kun toiset huutaa, koska sen isä pahoin piteli sen mutsia! Se pelkäs että Yoongi satuttaa mua kun mä ja Yoongi riideltiin!" "No mistä helvetistä mä sen olisin voinut tietää!!? Olisit kertonut mulle aikasemmin, niin en ois ehkä alkanut huutamaan!!" "No pitäiskö meidän sit vähän niinku mennä ettimään sitä!" "Varmaankin!"
Menimme laittamaan kenkiä jalkaan ja lähdimme ulos etsimään Alexia. "Okei. Kato sä toi puoli mikä vie kaupunkiin ja mä katon ton puolen joka vie koululle ja metsään. Ja sit jos me ei löydetä niin tullaan takasin tähän, okei?" Sanoin "Okei." Jimin vastasi. Lähdimme juoksemaan eri suuntiin. "Alex!!" Huusin. "Alex missä sä oot!?" Huusin samalla kun juoksin. Menin ensin katsomaan sellaisesta pikkumetsästä. Katsoin kaikki puskat, luolat, kallioiden takaa ja puista, mutta en löytänyt häntä. Vittu mun mutsi ja Taemin tappaa mut. Ajattelin. Juoksin koululle, ehkä poika olisi sielä. Pääsin koulun pihalle ja menin katsomaan ala-asteen puolelta. Katsoin liukumäen takaa, leikkimökin takaa ja sisältä, katsoin kaikkialta koulua ja huusin Alexia, mutta en löytänyt häntä. "Alex jos tä on joku pila, niin lopeta jo! Anteeks että mä huusin sulle!! Mä en tiennyt että sä pelkäät!!" Huusin. Kuulin takanani askeleita. "Alex?" Kysyin ja käännyin, mutta se ei ollut Alex. Alexin siaan siinä oli joku pummi. Haistoin vahvan alkoholin ja tupakan, haistoin myös hirveän kusen. Jätkä oli siis kussut housuihin. "MiTäs noin näöetti poika tekene täöllä?" Mies kysyi ja tuskin sain edes selvää. Hymyilin hermostuneesti, kumarsin ja olin lähtemässä, kunnes tunsin jonkun tarttuvan ranteestani kiinni. "H-Hei anteeks mu-ut mun pitää m-mennä. Joten voisitko y-ystävällisesti päästää i-irti?" "Pelottaako?" "Ei. Mun pi-itää vaan löytää mun veli, joten päästä irti." Sanoin, mutta pummi ei päästänyt irti. "Haloo? Päästä irti mun ranteesta, herra juoppo." Sanoin. Pummi lähti kävelemään jonnekin.
"Päästä irti!! Vitun spurgu!!" Huusin. Mies pysähtyi ja kääntyi minua päin. Hän nosti kätensä ylös ja oli lyömässä minua, mutta potkaisin häntä munille. Mies päästi irti minusta, laittoi kätensä haaroihinsa ja lyyhistyi maahan valittaien kivusta. Lähdin juoksemaan pois koulun pihalta.
Jiminin näkökulma
Juoksin yhden kaupan kujalle ja katsoin kaikkialta jos Alex olisi sielä. "Alex oots sä täällä?!" Huusin mutta en saanut vastausta, joten lähdin juoksemaan jonnekin muualle, mutta törmäsin johonkuhun. Henkilöt kääntyi minua päin ja se oli meisän maikan ope ja joku muu, jota en muistanut ,mutta olin nähnyt hänet ennen. "Katos mitä täältä löytyy. Park Jimin." Opettaja sanoi "I-Iltaa." Sanoin ja nousin ylös maasta. "Siitäs onkin aikaa kun mä viimeks sut näin, eks sä oo nyt...16?" Toinen miehistä kysyi "J-Joo." Vastasin ja yritin mietiä missä olen nähnyt tämän kyseisen miehen. "N-No hyvää il-llan jatkoja." Sanoin, kumarsin ja lähdin, samalla se mies jota en muistanut löi minua perseelle ja sanoi "Hyvä perse, ihan niinku sillonki.". Silloin muistin. Se mies, se sama helvetin mies oli se joka käytti mua hyväks noin 8 vuotta. Kyyneleet nousivat silmiini ja valuivat sitten poskillani. Lähdin juoksemaan, hamusin kauas heistä, pelkäästään muistot siitä että olen ollut kummankin kanssa sängyssä, ja että he ovat perjaatteessa molemmat käyttäneet minua hyväkai saa minut oksentamaan. Mutta nyt en saa murehtia itsestäni vaan Alekxista. "Alex!!!" Huusin. Katsoin kaikkialt keskustasta, mutta en löytänyt häntä. Lähdin juoksemaan takaisin päin, sinne missä minun ja Taehyungin piti tavata jos poikaa ei löytynyt.
Näin Taehyungin istumassa maassa pää polvissa. Juoksin hänen luokse. "Tae mitä nyt?" Kysyin "Mä en löytänyt Alexia, etkä näköjään säkään. Jos sille tapahtuu hotain, se on mun vika. Mä oon mailman surkein isoveli." "Heiheihei ei sille oo ehkä tapahtunut mitään. Turhaa syytätä itteäs. Me löydetään Alex kyllä, nyt pitää vaan jaksaa." Sanoin ja autoin ystäväni ylös. "Mitä jos me ei löydetä sitä? Mitä jos se raiskattiin tai myytin johonkin, tai tapettiin? Mä en voi elää itteni kanssa jos sille kävi jotain." "Tae sil on kaikki hyvin. Nyt vaan jatketaan etsimistä, mietitään minne 6,v poika menis." "No mistä hitosta minä tiedän." "Mihin me mentiin aina pienenä?" "Tyhmiin paikkoihin mistä jouduttiin pulaan." "Noni. Eli se on voinu mennä jonnekin hylättyyn paikkaan." "Se on pelkuri, ei se uskaltais." "Käydään kattoo kuitennin." "Fine." Lähdimme Taehyungin kanssa juoksemaan yhdelle hylätylle tehtaalle, missä olimme aina pieninä.
Taehyungin näkökulma
Time skip
Pääsimme tehtaan pihaan ja menimme sisälle. "Alex!" Jimin huusi. Otimme kännykkämme taskuistamme ja laitoimme taskulamput niistä päälle. Hajaannuimme. Minä menin katsomaan yläkerran ja Jimin jäi katsomaan yläkerran. Menin katsomaan yhdestä pikkuhuoneesta, jos Alex olisi ollut sielä, mutta ei hän ollut. Menin katsomaan taas kaikkialta. "Alex!" Huusin ja osoitin kännykän taskulampulla pimeksiin paikkoihin, mutta en nähnyt poikaa missään. "Alex kiltti tuu jo pois piilosta!!" Huusin. Käännyin jonkun kulman taakse ja joku naula raapaisi minua poskeen. "Ähh vittu." Sanoin. Menin yhdet portaat ylös ja katsoin jos Alex olisi siellä. "Alex!!" Huusin uudestaan ja uudestaan. Näin että yksi vintin ikkunoista oli auki, vaikka kaikki muut olivat kiinni. Menin katsomaan ikkunasta ja näin Alexin katolla. Laitoin Jiminille viestiä ja kiipesin sitten itse ikkunasta ulos. "Alex!" Huusin ja poika kääntyi minua päin, mutta lähti sitten juoksemaan. "Ei! Alex odota!!" Huusin ja lähdin juoksemaan pojan perään. Näin kun poika oli tippumassa katolta, mutta joku veti hänet pois reunalta, kompastui itse ja oli tippumassa, mutta sai kiinni katon reunasta. Kun pääsin lähemmäs näin Jiminin. Otin Jiminin ranteista kiinni. "Jimin vedä ittes ylös!" Huusin "E-En mä jaksa! M-Mä oon niin väsynyt tost juoksemisesta!" "Et sä voi päästää irtikään! Sä kuolet jos sä tiput!" "A-Ainakin Al-lex on turvas." "Jimin mä tarviin sut mun elämään! Sä et saa kuolla!" "M-Mä en jaksa pitää kiinnikkään." Yritin vetää Jiminin ylös, mutta minunkin kaikki voimat olivat poissa juoksemisen takia. Huomasin kun Jiminin ote alkoi irtoamaan ja minun ote alkoi myös irtoamaan. "Tae sä oot tosi tärkee mulle." Jimin sanoi. "E-Ei! Ä-Älä sa-ano noin! S-Sä et k-kuol-le!" Huusin kyyneleet silmissä. Jiminin ote irtosi ja minun ote irtosi hänen ranteista. "JIMIN!!!!"
_________________________________________
Mitäköhän tapahtuu?