To The Boy I Love

Ilta, Joka Päättyi Riitaan

Harry istuskelee Hermionen vieressä, yrittäen kuunnella häntä. Tyttö oli alkanut selittämään jokaisen kouluaineen tärkeitä asioita, ja Harry tiesi, että siihen tulisi varmasti menemään koko ilta.
-Mutta kuten professori McGarmiwa sanoi... Hermione pälätti niin syventyneenä omiin asioihinsa, ettei edes huomannut pojan katsetta, joka siirtyi väkisin aina pari pöytää kauempana olevaan luihuiseen. Potter nojasi hiljaa käteensä, katseli poikaystävänsä sivuprofiilia, ja huokaisi. Kuinka komea ihminen voikaan olla? Dracon terävä leukalinja loisti rohkelikon silmissä, kun tuo katseli pölyisiä kirjoja hyllyssä. Hän oli antanut muiden puhua opiskeluun liittyvistä asioista rauhassa, ja mennä itse tekemään omia asioitaan, tässä tapauksessa istumaan, sillä häntä ei kiinnostanut pätkän vertaa jotkin typerät kokeet. Ei tuo jaksanut välittää mistään arvosanoista, kun oli mahdollisuus saada Harrylta ihania kehuja.
-... Se ei ole niin yksinkertainen juttu kuin luulisi. Nimittäin... Öh... Hei, Harry? Kuunteletko sinä? Granger hiljentyy loukkaantuneena. Hän kopauttaa poikaa päähän, jolloin Harry heräsi tosimaailmaan.
-Auts... Mitä? arpinaama älähtää laittaessaan päänsä takaraivoonsa. Hermione katsoo toista myrkyllisesti, selittäessään juuri turhaan tärkeitä asioita toisen pyydettyä, ja huomatessaan, ettei toinen kuunnellutkaan koko aikana.
-Hmph. Yritän vain auttaa, hän sähähtää kimpaantuneena.
-Täh? Ai, öh... Anteeksi, Hermione... Ajatukseni olivat jossain muualla, Harry pyytelee vaivaantuneena. Granger huokaisee tyytymättömänä. He hetken hiljaisuudessa katsovat toisiaan, kunnes jokaisen rohkelikon päät kääntyvät Malfoyn suuntaan. Iso luihuisten lauma oli saapunut tervehtimään Dracoa, ja katselemaan minkälainen tilanne paikanpäällä oli. Harry nielaisee tietämättömänä itsekään, että niin oli tehnyt, ja vilkuilee jokaista luihuista vuoron perään.
-Mitä hittoa? Seamus ärähti noustessaan tuoliltaan. Draco vei kylmän katseensa jokaisessa nuoressa hänen edessään.
-Mitä? Tämä on vapaata aluetta, jos et sattunut muistamaan, yksi luihuisista hekotteli sarkastisesti. 
Finnigan hiljentyy nopeasti, yrittäen hillitä raivoaan toisen tuvan oppilaiden takia. Harry alkaa tuntemaan itsensä häiriintyneeksi. Hän katselee noin kymmenen hengen joukkoa, joka on kerääntynyt hänen poikaystävänsä lähelle.
-Mitä tahdotte? Draco huokaisee tyytymättömänä.
-Äläs nyt, Malfoy. Saammehan edes tulla pitämään seuraa? Zabini ilmestyy väkijoukon takaa, ja menee nojaamaan erästä pöytää vasten. Harryn vatsa muljahti muistaessaan tämän päivän, jolloin hänelle oli tullut epämukava olo Blaise Zabinin sanoista.
-Miksi sinäkin olet täällä? Draco murahtaa epäilevästi. Blaise virnistää.
-Aistin draamaa, hän vastaa, kunnes siirtää vakavasti katseensa arpinaamaan. Harry hätkähti, otti Hermionen kädestä kiinni, ja nousi ylös.
-Viedään nämä kirjat pois ja lähdetään, hän mutisee varautuneesti.
-Täh? Mut...? En ollut vielä valmis! Granger puuskahtaa ällistyneenä.
-Usko pois, et tahdo opiskella täällä tämän enempää, jos nuo ovat täällä. Pyydän, Hermione... Viedään nämä kirjat pois, jottei täällä tarvitse olla yhtään kauemmin, Harry selittää sekavasti. Tyttö kurtistaa kulmiaan.
-Onko sinulle tapahtunut jotain noiden kanssa? hän kysyy yllättäen. Potter pysähtyy tekemisissään, vilkaisee ystäväänsä nopeasti, ja nyökkää. Hermionen avatessa suutansa sekä kysyäkseen asiasta tarkemmin, hän joutuu hiljentymään heti kättelyssä, kun joku huutaa arpinaaman nimeä.
-Potter! Sinäkinkö olit täällä? En edes meinannut huomata, kun käyt jo melkein luihuisesta...
ilveilevä poika tirskahtaa huvittuneena. Draco vilkaisee poikaystäväänsä, joka vilkaisee takaisin. Silloin Ron nousi pystyyn ja oli jo valmiina tappelemaan muiden kanssa, kunnes Dean tarttui tätä kädestä.
-Ai, en tiennytkään, että luihuiset ovat komeita ja järkeviä, Hermione sihahtaa puolustellen parasta ystäväänsä. Harry lehahtaa tulen punaiseksi, katsoo takanaan olevaa tyttöä nolostuneena, ja yrittää hiljentää tätä pelkällä katseellaan. Dean, Seamus ja Ron naurahtavat. Draco virnistää itsekin.
-Mitä sanoit, kuraverinen?! Millicent Bulstrode, joka oli myös mukana joukossa, sihahti vihaisena. Hermione muuttui kalpeaksi, jolloin hän vetäytyi Harryn taakse muilta piiloon. Ron, Dean ja Seamus olivat nyt kaikki nousseet penkeiltään, sekä valmistautuneet tappeluun muita vastaan. Harrysta tuntui, että hänen päätänsä alkoi särkemään. Miksi tämä iltakin meni näin?
-Naurettavaa... Draco huokaisee noustessaan ylös, kääntäessä tuolin käytävään päin ja istuessaan takaisin paikalleen. Jokainen hiljentyi samantien, jolloin alkoi kuulumaan niiskutusta. Kaikki käänsivät katseensa yhtäkkiä Harryyn, jolloin rohkelikko itsekin pyörähti ympäri, ja huomasi Hermionen pitelevän kasvonsa piilossa käsiensä takana.
-Oletko kunnossa? Potter kysyy varovaisesti, jolloin tyttö kohautti olkiaan. Ron astelee Deanin ja Seamuksen kanssa heidän luokseen.
-Ei sinun kannata välittää heidän puheistaan, Hermione. Älä anna sen mennä ihon alle, sillä sitä he haluavatkin, Finnigan lohduttaa parhaansa mukaan.
-Jep, turhaan itket heidän takiaan, Dean nyökyttelee ollessaan samaa mieltä.
-Murhaan nuo... Pitikin pilata tämä ilta, Ron kihisee raivosta. Hermione kuivaa märkiä poskiaan, jolloin Harry voi nähdä silmistään sen loukkaantuneisuuden. Hän kääntyy katsomaan luihuisia.
-Pyytäkää edes anteeksi! Se, kuka Hermione on, ei liity teidän elämäänne millään tavalla! poika sanoo tiukasti. Toisen tuvan oppilaat kajahtavat nauruun, kaikki muut, paitsi Blaise ja Draco.
-Ai ei liity elämäämme? yksi velhoista naurahtaa sarkastisesti. Harry puristaa käsiänsä nyrkkiin. Hänen pinnansa tuntuu räjähtävän kohta, jos muut eivät tuki kohta suutansa. Draco vilkaisee rakastaan, kunnes viskaisee painavan kirjan lattialle, jolloin kaikki hiljentyvät taas.
-Tehkää niinkuin Harry sanoo, hän sanoo vakaana.
-Täh? Luuletko tosissasi, että...?  Millicent älähtää häkeltyneenä.
-En sano toisen kerran. Jos tahdotte jäädä, niin yrittäkää edes tulla toimeen noiden kanssa. Jos näen yhdenkin asian, mikä häiritsee Harrya, saatte olla varmoja, että isäni kuulee siitä, Malfoy sähähtää koppavasti. Luihuiset alkavat mumisemaan jotakin toisilleen, ja Harry jopa saattoi kuulla jotakin anteeksipyynnön tapaista.
-Tsik... Pelkurit, Draco pyöräyttää silmiään, kunnes kääntää katseensa poikaystäväänsä, joka ei näytä kauhean tyytyväiseltä. Vaaleahiuksinen pyytää rohkelikon luokseen, jolloin tuo kävelee vaivaantuneena hänen eteensä.
-Miten hän...? Draco aikoo kysyä, kunnes rohkelikko keskeyttää.
-Hermione loukkaantui siitä, mitä tuo yksi sanoi. Se ei ollut oikein, Harry kertoo hiljaa. Malfoy nyökkäilee ollessaan samaa mieltä.
-Tiedän kyllä, Harry, hän sanoo. Arpinaama rutistaa käsiään paitansa hihoihin. Tuo vilkaisee luihuisia, jotka puhuvat jotain omiaan ja välillä katsoo Harrya, joka on Malfoyn lähettyvillä.
-Mikset sinä pyytänyt heitä poistumaan, Draco...? Hermione puolusti minua, Harry mumisee mieli maassa. Vaaleahiuksinen nousee ripeästi ylös ja ottaa toisen haliin.
-Miksi sinä saat tämän kuulostamaan siltä, etten minä yrittänyt tehdä asialle mitään? hän kuiskaa vakavana. Potter kuulee muiden luihuisten vihellyksen ja naurun ulvahdukset, kun Draco oli halannut häntä.
-... Minua väsyttää. Tahdon vain nukkumaan, silmälasipäinen päätyy vastamaan, irrottautuu poikaystävästään, ja menee takaisin ystäviensä luo. Draco jää katsomaan toista vaivaantuneena. Hänen keuhkoissaan möyrii inhottava tunne, epäonnistuminen. Tekikö hän liian vähän Harryn mielestä? Suuttuiko rohkelikko tuolle?
-Harry! Malfoy ottaa rakkaansa kädestä kiinni, kun hän on menossa ystäviensä kanssa ohi luihuisesta. Arpinaama pysähtyy, kuten myös muut rohkelikot.
-Mitä nyt? Harry kysyy huokaisten.
-Älä lähde... Älä lähde nyt, kun meidän välimme on kireät. En pysty korjaamaan niitä, jos et jää kanssani tänne, Draco anelee onnettomana. Potter katsoo toista itsekin alla päin. Hän oli valmis vastaamaan, kunnes tunsi jonkun vetävän hänen vasemmasta kädestään, ja nykäisevän kauemmas Malfoysta.
-Harry lähtee meidän kanssamme. Emme varmasti jätä häntä tänne teidän ääliöiden kanssa, Ron sihahtaa kärsimättömästi. Harry katsoo toista uskomatta silmiään. Draco tiukentaa otettaan poikaystävästään. Vaikka hän olikin luihuinen, miksi hänet laskettiin toisiin?
-Ei Draco tehnyt mitään, Ron... Potter vaikersi häkeltyneenä.
-Ihan sama kuka sen teki! He loukkasivat Hermionea joka tapauksessa! Weasley karjuu ylivoimaisesti. Hän kiskaisee pojan mukaansa kovalla otteella.
-A-auts... Ron, tuo sattuu! Päästä irti jo! Osaan kävellä itsekin! Harry käskee, vaikka tietää, ettei Ron kuuntele hänen ollessaan niin vihainen. Draco puristaa käsiänsä nyrkkiin, katsellen sitä, kun punahiuksinen vie hänen poikaystävänsä. Hän lähtee perään, tönäisten muut luihuiset pois edestään.
-Hei, tuota... Ron, voit kyllä jo rauhoitella itseäsi. Kyllä me pärjäämme ilman Harryakin, Seamus mumisee varovaisesti. Harry yrittää rimpuilla pois.
-Ron! Tuo sattuu! Mikä sinua vaivaa?! Draco ei tehnyt mitään! hän ärähtää tuskissaan. Silloin Ron irrottaa toisen kädestä, ja tönäisee ystäväänsä, jolloin arpinaaman alaselkä osuu erään hyllyn vieressä olevaan pöydän kulmaan.
-Hitto...! Harry älähtää kivuliaasti.
-Ai ei tehnyt mitään?! Hän salli tapahtuneen! Se tyyppi ei tehnyt mitään, ennenkuin hän huomasi sinun puuttuvan asiaan jollain tapaa! Ymmärrätkö?! Hän on luihuinen, vaikka mitä kävisi. Hän on edelleen Malfoy, vaikka onkin sinun poikaystäväsi! Ei hän ole muuttunut niin paljon, etteikö enää olisi samanlainen kuin ennen! Ron raivoaa toiselle.
-Ei hän ole samanlainen kuin e...! Harry vastustaa, kunnes joutuu keskeyttämään lauseensa.
-Hän ei ole samanlainen sinulle, Harry! Vaan meille muille! Ei hän ole muuttunut viime vuosista! Mitä sinuun tulee... Olet muuttunut paljon, Harry. En ymmärrä sinusta enää mitään, tai miksi pyörit sen luihuisen kanssa. Löysitkö oikeasti parempaa seuraa siitä tyypistä, vai tahdotko sitä, mitä sinulle ei ole ennen annettu? Tarvitsetko oikeasti rakkautta noin paljon, että valitsit kenet tahansa, kunhan saat sen minkä haluat? Ron sanelee ohi suunsa. Harry katsoo tuota silmät vetistyen.
-Mitä hemmettiä, Ron? Tuo menee jo yli, Finnigan puuttuu asiaan. Hermione ja Dean olivat häipyneet edeltä, eikä paikalla ollut ketään muita kuin Seamus, Ron, Harry, ja juuri saapunut Draco, jonka kylmyys saa ilmapiirin kitkeräksi.
-Sinä sanoit, että hyväksyt meidät! Potter huudahtaa särkyneesti. Ron huokaisee ärsyyntyneenä, kunnes lähtee pois.
-Sori, kamu, Seamus pyytää vaivaantuneena, lähtien punahiuksisen perään.
-Weasley! Malfoy karjaisee kovaa, jolloin jokainen kolme rohkelikkoa kääntyy hänen suuntaansa.
-Sanotko itseäsi ystäväksi?! Tiedätkö edes, mitä Harry yrittää jatkuvasti teidän eteen tehdä?! Vaikka hän rakastaisi minua, se ei tarkoita, etteikö hän välittäisi teistä! Kuinka säälittävää on nähdä, että Harry oikeasti välittää sinusta, tyypistä, joka vain sättii häntä olemattomista virheistä! Ei Harry elä sinun elämää! Hän elää siten, miten itse haluaa, joten pistä se vitun suusi kiinni ja katso peiliin! Huomaatko, miten itse käyttäydyt?! Huomaatko, miksi Harry turvautuu minuun ennemmin kuin sinuun?! Vaikka olen osa hänen elämäänsä nyt, se ei tarkoita, ettetkö sinäkin olisi osa sitä! luihuinen huutaa vihaisena. Ron silmäilee vaaleahiuksista ilmeettömästi.
-Harry äsken melkein itki sen takia, koska luuli, ettette enää tarvitse häntä! Hän itki SINUN takia, Weasley! Vaikka vihaan sitä, että Harry puhuu sinusta, kun hän on minun kanssani, en sivuuta hänen asiaansa kuin mikäkin tollo! Vaikken pidä sinusta, tiedän, että Harry pitää! Miksi helvetissä siis huudat hänelle, kun hän on onnellinen minun kanssani?! ONKO SE SINULLE NIIN PAHA ASIA, JOS OMA YSTÄVÄSI ON ONNELLINEN?! Draco raivostuu nyt ihan tosissaan. Harry peittää kasvonsa käsiensä alle. Hänen silmistään valuu jälleen suuret, onnettomat kyyneleet.
-Sinä saat olla hänen kanssaan aamusta iltaan, olipa sitten vapaata tai ei. Minä... Minä en saa olla läheskään niin kauan hänen seurassaan kuin sinä. Hyvä, jos pystyn tulevaisuudessa ollenkaan... Anna Harryn olla onnellinen nyt, kun minä vielä olen täällä! En tahdo hänen itkevän sen takia, että sinä et hyväksy minua elämäänne. Ei minua tarvitsekaan hyväksyä, mutta pyydän... Älä vie Harrylta sitä mahdollisuutta, että hän saa olla seurassani, Draco sanelee vakavasti. Ron kuuntelee luihuista hiljaa, kunnes kääntyy, ja päättää jatkaa matkaansa kohti Rohkelikkotornia. Malfoy pudistaa päätänsä tyytymättömästi. Hän kävelee itkevän Harryn luokse, ja halaa tuota.
-Olen pahoillani, Harry. Olen niin pahoillani, että sait kuulla tuon, Malfoy pyytää synkästi. Rohkelikko halaa toista takaisin, pistäen kasvonsa tiukasti kiinni pidemmän rintakehään. Uskomatonta, miten näin hyvä ilta päättyi kamalaan riitaan.

~~~~
Vihdoin sain tän kirjoitettua loppuun.
Ollut tosiaan niin kiireinen viikko, kokeiden ja muiden ongelmien kera, etten kauheasti Wattpadin puolella ole käynyt. Selvitty kutenkin viikonloppuun asti, ja nyt voi levätä niin paljon kuin siltä tuntuu! 😍
Miten teidän viikko on sujunut? 💞
...
Toivottavasti hei nautitte tän luvun lukemisesta!! 💗
Näemme taas mahdollisimman pian 🙈💞
Byee!! ~~🌹