To The Boy I Love

Se Oli Vain Vitsi

Harry ja Draco olivat saaneet koulu vaatteensa puettua sekä päässeet turvallisesti pois Rohkelikkotornista. He kävelivät kaikessa rauhassa kohti suurta salia. Draco piteli toisen kädestä kiinni ja katseli häntä täysin omien tunteidensa vallassa. Kuinka niin upea ihminen oli täysin hänen omansa?
-Huomenta, Harry, joku kävelee heidän ohi aulan kohdalla. Potter, joka ei edes ensiksi tajunnut asiaa, pysähtyy nopeasti ja kääntyy katsomaan taakseen, jossa kaunis tyttö käveli poispäin hiukset hulmuten. 
-Huomenta...? Harry sanoo hieman myöhässä. Hänen kurkkuunsa tulee inhottavan tuntoinen palanen tajutessaan tytön olleen Cho Chang, rohkelikon entinen ihastus. Draco, jonka mieli oli muuttunut taivaista alas synkkyyteen, mulkoilee poikaystäväänsä ja korpinkynttä vuoronperään. Hän huokaisi syvään, todella ärsyyntyneesti. Harry ei kuitenkaan tajunnut luihuisen huokailevan hänelle, joten tämä ei reagoinut mitenkään. Häntä mietitytti. Eikö Cho enää ollutkaan järkyttynyt siitä, kun Draco oli yksin päättänyt paljastaa kahden pojan olevan yhdessä? Vai johtuiko yllättävä tervehtiminen siitä, että tyttö jollain kaukaisella tavalla yritti kiittää häntä Jacobin lähdöstä, muttei uskaltanut sanoa sitä suoraan, koska Malfoy oli jatkuvasti pojan lähettyvillä ja tarkkaili visusti kaikkien liikkeitä, jotka kohdistuivat häneen? Sitä Harry olikin unohtanut kysyä. Mitä Jacob siis tarkalleen oli tehnyt korpinkynteläisille? Draco huokaisi taas, nyt paljon ärsyyntyneemmin. Harry kääntää päänsä tähän kysyvästi, jolloin huomaa toisen irrottaneen otteensa rakkaastaan ja pitää nyt käsiään puuskassa. Luihuisen kirkkaat silmät seuraa katon rajassa olevia hämähäkinseittejä.
-Draco? Harry hymähtää hämmentyneenä. Malfoy vilkaisee tätä, kunnes katsoo nyt lattiaa.
-Mikä sinulle tuli? Potter kysyy häkeltyneenä yhtäkkiseen käytökseen.
-Ärsyttävää, Draco murahtaa selvä kateuden sävy äänessään.
-Mikä? Harry ei tajua yhtään.
-Tuo miten tuijotit tuota tyttöä! Et sitten saanut silmiäsi irti hänestä, luihuinen ärähtää tympiintyneenä.
-Täh? Chota? Hämmennyin vain, kun hän toivotti minulle huomenet. Aloin miettimään, olisiko hän kiittänyt siitä, että saimme Jacobin lähtemään täältä, Potter selittää mietteliäänä. Draco katsoo synkästi nyt eteenpäin.
-Jaa, hän mutisee hiljaa. Harry hymyilee pienesti.
-Ei tarvitse olla kateellinen, jos käännän katseeni sinusta hetkeksi pois. En tykkää kenestäkään muusta kuin sinusta, hän kertoo huvittuneena.
Draco ei näytä kuitenkaan vielä leppyvän.
-Sitä kun ei tiedä mitä tuo yksi ajattelee sinusta. Varmaan yrittää viedä sinut minulta kuten kaikki muutkin, velho sanoo kiukkuisena. Harry kietoo kätensä pidemmän käsivarren ympäri.
-Mutten minä halua kenenkään vievän minua sinulta, hän vastaa suloisesti hymyillen. Draco vilkaisee toista, joka katsoo häntä kuin söpö koiranpentu. Hän päättää esittää edelleen vihaista, jotta saisi kuunnella lyhyemmän sanoja.
-Draco...? Oletko muka edelleen vihainen? Harry alkaa epäilemään muistaessaan viime illan. Malfoy ei vastaa mitään.
-... Draco, voitko vastata minulle? Minä rakastan sinua enkä ketään muuta, Harry anelee surkeana. Dracon sydän hakkaa rajusti ja halu halata toista on suuri. Mutta hän päättää esittää vielä vähän aikaa vihaista, jotta pystyisi härnäämään toista ihan kunnolla. Harry irrottaa otteensa vaaleahiuksisesta ja yrittää vielä hetken saada huomiota, kunnes saa idean. Hän kääntyy pois päin luihuisesta ja tarkkailee ympärilleen. Heidän ohitseen menee sopivasti neljän hengen velho porukka, joista ensimmäinen on aika suloinen. Kyseinen poika vilkaisee Harrya nopeasti, kunnes ohittaa hänet normaalisti. Rohkelikko jää tuijottamaan tuntematonta esittäen kuin olisi kiinnostunut hänestä. Draco kiinnittää hetkessä huomion poikaystäväänsä ja alkaa kiehumaan raivosta. Hän nostaa lyhyemmän syliinsä, mulkoillen edelleen velhoja, jotka katoavat pian toiselle käytävälle. Harryn sydän oli hypähtänyt melkein kurkkuun asti, kun oli päätynyt toisen syliin.
-Hiton pennut... Jos enää ikinä näen heidät, taitan jokaisen niskan yksitellen, Draco rähjää vihaisena. Harry tuijottaa luihuista kalpeana, kunnes tiukentaa otettaan, jottei putoaisi.
-Minä vain esitin, jotta taas huomioit minut, hän kertoo hyvillään. Draco kuuntelee sylissään olevaa yllättyneenä.
-Tuhma Potter... Mistä olet oppinut tuollaista? hän kysyy virnuillen.
-Sinulta, Harry katsoo tätä huvittuneena.
-Söpöä. Ethän kuitenkaan katso ketään sillä tavalla, millä sinun pitäisi katsoa minua? Draco irvistää.
-En, jos sinä et suutu enää minulle, Harry kiristää asiaa entiseltään. Vaaleahiuksinen kohottaa kulmiaan tyytyväisenä.
-Oletpas nokkela tänään. Mitäs muuta miehelleni saisi olla, jotta olisit mielelläsi minun seurassani? hän naurahtaa hyvillään. Harry miettii hetken, kunnes pussaa toista nopeasti huulille ja katoaa sitten toisen kaulaa vasten piiloon.
-Riittää, että olet vain siinä, hän mumisee ujosti. Draco halaa toista tiukasti, kunnes päästää hänet pois sylistä.
-Onko sinulla nälkä? hän kysyy hymyillen. Harry nyökyttelee päätänsä myöntyvästi, jolloin pitempi ottaa tämän kädestä kiinni ja taluttaa mukaansa. He saapuivat saliin, jossa ihmisiä oli vähän. Kaikki näyttivät olleen väsyneitä viikon viimeisenä koulupäivänä ja ihan syystäkin. Tämä viikko oltiin käytetty tulevien V.I.P kokeiden harjoittelemiseen.
-Aah, kukas se siinä. Malfoy ja hänen suloinen poikaystävänsä! Ihme, että tulitte näin aikaisin, missä ikinä sitten olittekaan, Blaise Zabini huudahtaa virnuillen Luihuisen pöydässä. Draco ja Harry istuvat velhoa vastapäätä olevalle paikalle.
-Suu tukkoon, vaaleahiuksinen sihisee turhautuneena. Harry katselee Zabinia silmät pyöreinä. Hänen takiaan melkein jokainen pöydässä oleva on kääntynyt kiinnostuneina heihin päin.
-Onko sinulla rahat? Blaise kysyy välittämättä töykeästä käyttäytymisestä häntä vastaan.
Draco ottaa koululaukustaan pienen pussukan, jonka heittää lopulta toiselle. Harry seuraa mielenkiinnosta tilannetta sivussa, sillä ei tiedä mitä on oikein meneillään.
-Tässä ei ole kaikki, Malfoy, Zabini toteaa hetkellisen tutkiskelun jälkeen.
-Ei niin. Saat loput vasta sitten, kun olet tehnyt asiat sovitulla tavalla, Draco kertoo kylmästi. Blaise vilkaisee toista luihuista, pistää pussukan laukkuunsa ja alkaa hymyilemään.
-Tietysti. Mitä minun siis pitää tehdä? hän kysyy uteliaana. Harry kääntyy poikaystäväänsä itsekin kiinnostuneena.
-Kerron illalla. Ota vain ruokaa, Harry, Draco hymähtää vastaukseksi. Rohkelikko hämmentyy entisestään, mutta ottaa lopulta ruokaa lautaselleen.
-Onko tämä niin salaista? En meinaa malttaa odottaa asiaasi. Mihin hankaluuksiin vietkään tuon viattoman Potterin? Blaise sihisee tarkkailleessaan rohkelikon jokaista liikettä. Harry kuuntelee luihuisia vaivaantuneena. Mistä hankaluuksista nyt puhutaan ja miksi Draco antoi pienen pussillisen kaljuunoita toiselle?
Malfoy kohottaa kulmiaan salaperäisesti hymyillen. Harry nojasi hieman häntä vasten ja kysyi:
-Mistä te nyt puhutte?
Draco kääntyy poikaystäväänsä päin.
-Viikonlopusta, hän vastaa huoletta. Harrysta tuntuu, että hän tipahtaisi kohta tuoliltaan.
-Mitä?! Kerrotko hänelle...? poika kysyy säikähtäneenä.
-Kukaan ei saa keskeyttää meitä, Harry. Zabini auttaa pitämään muut pois paikalta, Draco selittää alkaessa silittelemään lyhyemmän hiuksia. Harry vie katseensa hitaasti Zabiniin, joka ryystää juomaansa. Hän oli jo äsken huutanut täyttä kurkkua sen, että Draco ja tämän poikaystävä oli saapunut paikalle. Mistä siis voidaan olla täysin varmoja, ettei hän kertoisi siitäkin kaikille? Draco huomasi toisen synkän ilmeen, jolloin hän pisti nenänsä rohkelikon poskelle. Harry hätkähtää, kääntyy vaaleahiuksiseen päin ja punastuu, kun heidän nenänsä koskettavat toisiaan. Dracon kirkkaat silmät saavat katsekontaktin rakkaaseensa. Hän pistää toisen kätensä rohkelikon alaselälle.
-Ethän alkanut murehtimaan? tuo kysyy hiljaa.
-Uhm... En vain tiedä, mitä ajatella... Oletko varma, että hän ei kerro siitä kenellekään...? Harry mumisee kysyvästi. Blaise vilkuilee poikia ja vähän väliä juomaansa. Häntä ei sitten yhtään osattu huomioida, vaikka kuitenkin oli paikan päällä.
Draco pussaa poikaystäväänsä nopeasti huulille ja hymyilee.
-Ei minua haittaa, jos kaikki saavat tietää, hän kuiskaa hyvillään. Harry menee taaemmaksi, pyöräyttää silmiään ja kääntyy takaisin ruokaansa päin.
-Eipä tietenkään... Olisi pitänyt tajuta, että tämmöisetkin asiat sinä haluat muiden tietävän, hän tuhahtaa pahastuneena. Draco naurahtaa päättäessään samalla kääntyä poikaystävänsä puoleen kokonaan ja halata häntä.
-Se oli vain vitsi, hän hymähtää virnistellen.
-Niin varmaan, Harry ei suostu uskomaan.
-No, ehkä olin puoliksi tosissani. Muttei kaikkien tarvitse välttämättä tietää... Draco viheltää ilkikurisesti. Harry mulkaisee toista huokaisten.
-Olet uskomaton, hän sanoo turhautuneena, vaikka oikeasti tykkäsi siitä, että Draco oli lähellä. Luihuinen naurahtaa leikkisästi, kunnes alkaa pussailemaan rohkelikkoa ympäri kaulaa.
-Draco! E-ei täällä...! Harry parahtaa alkaessaan sätkimään.
Hän nauraa suloisesti, jolloin Draco saa enemmän energiaa kutitella toista.
-Dracoo! Anna minun syödä! arpinaama kikattaa.
-Toki. Mennäänkö minun vai sinun sänkyysi? Draco kuiskaa Harryn korvalle, jolloin toinen lehahtaa tulen punaiseksi.
-E-ei, kun... Tarkoitin ruokaa! Miksi olet aina noin kaksimielinen...? rohkelikko alkaa ujostelemaan. Draco virnistää huvittuneena.
-Koska minulla tekee mieli sinua ennemmin kuin ruokaa, hän kuiskaa taas. Harry työntää hänet pois ja alkaa syömään samalla, kun yrittää piilottaa kasvojaan.
-Haha... Söpöä, vaaleahiuksinen mutisee nojatessaan käteensä. Rohkelikko oli suloisin ja parhain asia tässä maailmassa. Kukaan ei voisi tulla hänen edelleen.

...
Ilta hämärsi Tylypahkan mailla, jolloin monet oppilaat marssivat oleskeluhuoneisiinsa ollessaan täysin puhki väsyttävästä koulu viikosta. Vihdoin kauan odotettu viikonloppu alkaisi, ja saisi levähtää kunnolla ennen kokeita, jotka lähenivät hirmuista vauhtia. Draco istuskeli kaikessa rauhassa oman tuvansa nojatuolissa, siirsi katsettaan välillä katossa ja toisinaan taas tomuisella lattialla. Hänen jalkansa lepäsi toisen jalan päällä ja kädet laiskottelivat sylissä. Hän huokaisi syvään, tylsistyneenä ja turhautuneena. Taas yksi hirveä ilta, jolloin Harry oli pitänyt hyvästellä ja jättää omaan tupaansa. Se tuntui niin äärimmäisen hankalalta, kun rohkelikko ei osannut nähdä tilaisuutta hyvänä vaan pikemminkin kamalana. Oli ollut niin lähellä, ettei hän ollut alkanut itkemään joutuessaan taas eroon poikaystävästään. Se tuntui tietenkin kauhealta Dracon mielestä, muttei hän voinut olla toisen lähellä joka yötä, ettei asiat paljastuisi kellekään. Jollekin, joka saattaisi erottaa heidät vielä enemmän toisistaan.
Malfoy huokaisi taas. Miksi tämä maailma on niin julma heille?
-Et sitten saa häntä mielestäsi, vai? Blaise tulee istumaan pojan viereen. Draco vilkaisee tätä.
-Tämä on niin ärsyttävää. Miksi minun pitää istua täällä, kun olisin voinut pitää mahtavan illan Potterin kanssa? hän murahtaa ärsyyntyneenä.
-No älä sitten istu täällä, jos noin nopeasti menee hermot, Zabini puuskahtaa välinpitämättömästi. Malfoy pistää toisen kätensä tuolin käsinojalle ja alkaa kopauttelemaan sormenpäitään siihen.
-Ei ole niin yksinkertaista, hän huokaisee jo kolmannen kerran.
-No itsepä teet tästä niin monimutkaista. Jos minä olisin jonkun toisen tupalaisen kanssa, jota muuten ei tule ikinä tapahtumaan, en varmana kököttäisi täällä tyhjänpanttina minäkään iltana, Blaise kertoo oman näkökulmansa. Draco kääntää kasvonsa tuohon.
-En tarvitse saastaisia neuvojasi, Zabini. Tarvitsen vain Potterin, jos et sattunut muistamaan, hän sihahtaa kärsimättömästi.
-Oletpas sinä äkäinen, Blaise hymähtää huvittuneena. Vaaleahiuksinen kääntyy katsomaan hämärää seinää.
-No, kerro sitten mihin olet ottanut minut mukaan, Zabini vaihtaa aihetta. Draco lopettaa naputtelemasta käsinojaa.
-Huomennahan on Tylyahon viikonloppu, eikö totta? hän toteaa salaperäisesti.
-Aivan niin, Blaise nyökyttelee.
-Ja jokainen meidän makuusalistamme menee sinne, mukaan lukien sinäkin, Malfoy alkaa hymyilemään pienesti. Zabini kurtistaa hämmentyneenä kulmiaan.
-Entä sitten? hän tuhahtaa häkeltyneenä.
-Sinun täytyy pitää huoli siitä, että kun jokainen on lähtenyt huomenna makuusalista, he eivät enää tule takaisin. Sinun pitää varmistaa, että he nukkuvat koko yön täällä oleskeluhuoneessa, Draco selittää vakavana. Blaise aukaisee suunsa, kunnes pistää sen takaisin kiinni ja ottaa paremman asennon.
-Sinä tuot Potterin tänne, eikö niin? hän kuiskaa nyt paljon hiljempaa kuin aikaisemmin.
Draco nyökkää virnuillen.
-Haha... Taidat olla tosissasi sen pojan suhteen... Kerrohan sitten, mitä aiot tehdä hänelle, kerta siihen menee koko yö?  Blaise kiinnostuu entisestään. Draco ei vastaa mitään, jolloin toinen tajuaa mistä oli kyse.
-Tyyppihän ottaa kaiken ilon irti Potterista. En olisi uskonut tätä, Zabini purskahtaa nauruun.
-Sinä kun et ikinä avaa silmiäsi, Malfoy haukottelee. Toinen luihuinen näyttää hieman loukkaantuneelta, mutta unohtaa tuon lauseen heti, kun seuraava kysymys ilmestyy päähän:
-Kai sitten tiedät, ettei se ole noin yksinkertainen juttu? Ei sitä tiedä kelle tämä asia tulee leviämään...
-Jos tarkoitat isääni, niin aivan sama. Minä pidän Potterin itselläni, Draco keskeyttää turhautuneena. Blaise huokaisee.
-Entä kuinka kauan Potter aikoo pitää sinut, jos isäsi saa tietää teistä ja puuhistanne? Livistääkö hän? velho kyselee tarkkaavaisesti. Silloin koko huoneen ilmapiiri alkaa muuttumaan kylmäksi. Draco tuijottaa ilmeettömästi seinää.
-Ei hän niin tee. Harry ei tahdo olla erossa minusta, hän vastaa.
-Entä, jos hänen on pakko? Blaise kysyy. Dracolle riitti. Tuota kysymystä häneltä ei kannata kysyä.
-Ei ole. Minä päätän milloin on pakko ja milloin ei, luihuinen sähähtää kimpaantuneena. Hän nousee ylös ja on aikeissa lähteä poikien makuusaliin, kunnes pysähtyy vielä hetkeksi.
-Korotan summaa vielä sadalla, jos pidät suusi kiinni tästä lähtien, hän sanoo pahamaineisesti.
-Miten vain, Blaise suostuu ilomielin. Draco lähtee vuoteeseensa vihaisena.
Kukaan ei saisi ikinä päättää hänen ja Potterin suhdetta. Ei ikinä.

~~~~
Moi murut 💞
Toivottavasti teillä on alkanut tämä viikko mukavasti!! 🌻
Itselläni alkoi lähinnä siten, että jouduin jäämään kotiin flunssan takia, mutta onneksi kuumetta ei ole ja huomenna on jo varmasti parempi päivä! ❤️
Toivottavasti te nautitte tästä luvusta ja maltatte odottaa vielä seuraavaa osaa, jossa on mikäs muukaan kuin lauantai ja Dracon aika on päästä näyttämään rakkauttaan Harrylle vähän uudella tavalla... 🤫
Byee!! ~~🌹