Uusi Tuttava Ja Uhri

1.2K 59 17
                                    

Harry katsoo hämmentyneenä edessään olevaa oppilasta, jonka naama on väärin päin olevan lehden takana.
-Anteeksi, jos häiritsin... Mutta eikö ihmiset ala miettimään, että olet enemmän seonnut puhuessasi käytävissä yksin? hento ääni kuuluu toisen oppilaan suusta.
-Öhm... En ajatellut täällä olevan ketään, Harry mutisee nolostuneena.
-Voi, toinen sanoo ottaessaan naamansa edessä olevan lehden. Harry yllättyy nähdessään tytön, jonka kauniit pitkät ja vaaleat hiukset ulottuvat jopa alaselän kohdalle. Tytön pään päällä on mielenkiintoisen näköiset lasit. Hänen silmänsä ovat todella kirkkaat ja suuret.
-Kuka sinä olet? Harry kysyy hämmentyneenä tytön astellessa tämän eteen.
-Olen Luna Lovekiva. Ja sinä olet Harry Potter, eikö totta? Isäni on puhunut sinusta, tyttö, joka kutsui itseään Lunaksi kertoo. Harry nyökkää vaisusti. Sukunimeä "Lovekiva", hän ei ole koskaan kuullutkaan.
-En pidä sinua outona, vaikka puhuitkin täällä yksinäsi. Kaikki luulevat, että minä puhun aina yksin. Mutta koska he eivät usko, niin en sitten koskaan selitäkkään... Luna pälättää ottaessaan toisen pojan kädestä kiinni. Harry on todella hämmentynyt toisen oppilaan sanoista.
-Mitä et kerro? hän kysyy hölmistyneenä.
-Näen asioita aivan kuin sinä. Sinähän näet vaunuja vetäviä Thestraleja, eikö totta? Lovekiva selventää. Harry miettii hämillään mistä tyttö puhuu. Tarkoittaako hän niitä, jotka tuovat oppilaat Tylypahkan oville?
-Tuota... Öh, eikö täällä ole vaarallista yksin? Matami Huiski kertoi äsken, että oli uusi käärmehyökkäys... Harry sanoo vilkuillessaan ympärilleen.
-Tiedän. Minä siitä satuin ilmoittamaan, Luna vastaa hennolla äänellään. Potterin silmät pyöristyvät järkytyksestä. Oliko Luna nähnyt jotain?
-Harry! joku huutaa käytävän päässä samalla keskeyttäen toisten keskustelun. Harry kääntää päänsä kuullessaan kovaääniset askeleet. Draco, Ron ja Hermione tulevat juoksujalkaa pojan luo.
Luna katsoo mielenkiintoisena toisia edelleen pitäen Harryn kädestä kiinni.
-Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Malfoy kysyy ärsyyntyneenä nähdessään toisten kiinni olevat kädet. Harrykin siirtää katseensa hitaasti omaan käteensä. Hän ei ollut muistanut pitävänsä kiinni tytön kämmenestä.
-Luna... Tiedätkö sattumoisin kuka oli uhri? arpinaama jatkaa keskusteluaan uuden tuttavan kanssa välittämättä ystävistään. Hän oli edelleen vihainen heille.
Draco mulkaisee suutuksissaan kahta, kunnes repäisee kädet irti toisistaan.
-Mikset vastaa?! hän karjaisee tympiintyneenä. Harry katsoo vaivaantuneena juuri irronnutta kättään.
-Älä ylireagoi, Malfoy! Ron huokaisee poikien takaa. Luna seisoskelee kiltisti paikallaan katsoen toisten touhuja.
-Etkös sinä ole lööp... Siis Luna Lovekiva?! Hermione tuhahtaa yhtäkkiä.
-Olen. Onko siinä jotain ongelmaa? Luna kysyy hämmentyneenä.
-E-ei tietenkään... Krhm. Mennäänkö, pojat? Hermione naurahtaa vaivaantuneena. Draco nyökkää mulkaisten vaaleahiuksista tyttöä. Luihuinen ottaa ihastuksensa kädestä kiinni ja alkaa ohjaamaan tätä pois. Harry yrittää saada kättänsä irti, mutta turhaan. Draco ei aio antaa periksi.
-Se oli Ginny Weasley, Harry! Luna huudahtaa heidän takanaan. Potter pysähtyy nopeasti ja kääntyy katsomaan tyttöä.
-Tiedätkö missä he tällä hetkellä ovat? poika kysyy nopeasti.
-Luultavasti sairaalasiivessä. Näin heidän kävelevän sisälle, kun luin lehteäni ikkunan edessä... Luna vastaa kohauttaen olkiansa. Ron katsoo naama kalpeana jokaista.
-Ginny? Mitä siitä? hän kysyy varovaisesti. Harry silmäilee tätä epäilyttävästi, kunnes alkaa juoksemaan käytävää pitkin Draco edelleen pitäen toisen kädestä.
-Hei! Hidasta! Malfoy karjaisee hädissään. Ron ja Hermione juoksee perässä. Harry ei ota kuuleviin korviinsa, vaan jatkaa nopeaa vauhtiaan sairaalasiiven oville saakka.
-Miksi ihmeessä sinä et voi koskaan selittää ennenkuin alamme juoksemaan?! Hermione kysyy hengästyneenä.
-Tämä on kiireellistä! Jos vaivaa noin paljon juoksennella perässäni, niin älkää sitten tehkö niin! Harry vastaa hermostuneena yrittäessään rämpytellä lukossa olevaa ovea. Draco on irrottanut kätensä toisesta pojasta ja nojaa nyt seinää. Hänen rintakehäänsä on alkanut taas sattumaan, eikä hengästyminen auta siihen juuri ollenkaan.
-Miksei tämä ovi voi aueta?! Harry ärisee.
-No kerro edes mitä se Lööperi Lovekiva tällä kertaa sanoi? Tiesithän kai, että hän on vähän tuota... Kummallinen? Hermione kuiskaa hiljempaa. Harry kääntyy tähän.
-Mitä? hän kysyy hämmentyneenä.
-Hän on outo. Puhuu kuulemma otuksille, joita ei edes ole olemassa! Hermione kertoo.
Harryn mieleen juolahtaa vain Thestralit, jotka kuulemma näkee hän ja Luna.
-Näetkö sitten sinäkin vaunuja vetäviä Thestraleja? poika kysyy.
-Mitä ihmettä? Mistä sinä oikein puhut? Siis tarkoitatko niitä vaunuja, jotka tuovat meidät Tylypahkaan? Ei niitä mikään vedä! Ne toimivat itsekseen, Hermione vastaa vähän loukkaavasti. Harry huokaisee tyytymättömänä kääntyen takaisin oveen. Draco on pystynyt jo rauhoittumaan kaikessa hässäkässä, ja seisoo nyt aivan normaalisti.
-Luna sanoi, että hän oli ilmoittanut käärmehyökkäyksestä... Ginny on kuulemma uhri, Harry mutisee katsellen suurenmoista ovea. Ron kavahtaa.
-Että mitä?! Ginny?! hän kiljaisee. Potter nyökkää. Draco vilkuilee kolmea rohkelikkoa edessään. Kukaan ei ole tosiaankaan huomannut hänen kummallisia kipuja rinnassa. Yhtäkkiä hiljaisuuden vallitessa ovet avautuvat melkein Harryn päälle.
-Meidän pitäisi kieltää kokonaan Tylyahon viikonloput. Ei tässä tilanteessa enää, hyvä Dumbledore! matami Pomfreyn ääni sanoo huoneen sisällä. Harry katsoo silmät pyöreinä edessään olevaa professori Vauhkomieltä.
-Meillä on vieraita, Villisilmä mörisee. Dumbledore kohottaa katseensa ovelle ja nyökkää heidät peremmälle. Nelikko lähtee suorinta tietä rehtorin luo.
Ron menee kalpeana vuoteen vierelle, jossa makaa tajuttomana oleva Ginny Weasley.
-Nukkuuko hän? punahiuksisen kysyy ääni väristen.
-Tällä hetkellä vain tajuton. Harry, pitäisikö sinutkin tarkistaa? Dumbledore kertoo rauhallisesti. Harry pudistaa synkästi päätään istuessaan puiselle jakkaralle. Pomfrey tekee lääkettä vähän kauempana heistä.
-Jätämme tytön Poppyn hoiviin. Meidän täytyy varoittaa muitakin, Dumbledore sanoo vakavasti.
-Saammeko jäädä tänne vähäksi aikaa? Ron kysyy surullisena pidellen tajuttomana olevan siskonsa kädestä kiinni.
-Sopiihan se, rehtori hymyilee lohduttomasti. Kalkaros, joka on itsekin paikalla, ottaa Malfoyn olkapäästä kiinni.
-Sinä tulet mukaani, hän murahtaa hiljaa. Harry katsoo heitä hämmentyneenä. Professori Vauhkomieli on huomannut rohkelikon tarkan katseen Dracoon, mutta päättää pysyä hiljaa huoneen nurkalla.
-Siirrä asiasi myöhemmäksi. Minäkin jään tänne, Malfoy vastaa tiukasti. Kalkaros katsoo tätä murhaavasti.
-Kyse on tärkeästä asiasta. Emme voi siirtää tätä tai isäsi... hän sihisee.
-Jos isästäni on kyse, niin miksette hoitaisi tätä asiaa kahdestaan? Draco sanoo vastaan.
-Anteeksi? Severus kysyy hölmistyneenä.
-Minulla on asiaa matami Pomfreylle. Jos haluat minun pelaavan huispauksessa, niin hoidan ensin oman terveyteni. Sopiihan se, Dumbledore? Draco  vastaa äkäisesti.
-Tottahan toki, rehtori nyökkäilee. Kalkaros repäisee kätensä irti vihaisesti, kunnes lähtee Dumbledoren ja Vauhkomielen perässä ulos sairaalasiivestä. Harry nousee nopeasti ylös ja menee ihastuksensa luo.
-Oletko kipeä? hän kysyy varovaisesti. Draco ei edes vilkaise tätä, vaan kävelee suoraan ohi. Harry miettii vaivaantuneena mistä kyseinen käytös tällä kertaa johtui.
-Harry, tulisitko tänne! Hermione huudahtaa yhtäkkiä. Harry kääntyy ripeästi ystäviinsä päin.
-Mitä? hän kysyy hämmentyneenä, kunnes näkee mistä oli kyse. Ginny oli avannut silmänsä, ja tapittaa häntä kalpeana.
-Harry? hän henkäisee yllättyneenä.
-Ginny! Oletko kunnossa? Harry kyselee istuessaan takaisin jakkaralle.
-En olisi ajatellut, että sinäkin olet täällä... Weasleyn tyttö mutisee hento puna ilmestyessään poskilleen. Harry katsoo tätä hiljaa, kunnes levittää ison hymyn kasvoilleen.
-Tietenkin minä olen täällä! Halusin vain varmistaa, että olet kunnossa! hän naurahtaa lempeästi. Ginny hymyilee pienesti itsekin. Harry toivoikin näkevänsä tuon ilmeen tytön kasvoilla, sillä viime päivinä hänen ilmeensä olivat olleet surullisia ja synkkiä. Oli aikakin hyvittää se kirjastossa tapahtunut, jolloin Potter oli murtanut Ginnyn sydämen totaalisesti.
-Hei, ihan epistä! Kyllä minäkin olen täällä! Ron kajahtaa loukkaantuneena.
-Sinua minä näen joka päivä, Ginny tuhahtaa. Hermione ja Harry nauravat yhteen ääneen. Draco, joka on kauempana tuijottaa ihastustaan hiljaa.
-Katsotaanpa sitten mikä sitä vaivaa, matami Pomfrey mutisee laittaessaan verhon heidän ympärilleen niin, että luihuisen näkökenttä toisiin menee kokonaan.
-Ota paitasi pois, Pomfrey ohjeistaa tiukasti. Draco ottaa paitansa pois ja antaa sen hoitajalle.
-Voi teitä nuoria. Aina kaikenlaisissa ongelmissa... nainen mutisee tutkiessaan pojan rintakehää, jota kuvastaa violetti mustelma. Draco tuntee kuinka kipu yltyy aina, kun siihen kosketaan.
-Käyn hakemassa tähän sopivan siteen. Paranee parissa päivässä, mutta kipeä kyllä on! matami Pomfrey selittää, kunnes kipittää ulos verhojen takaa.
-Öh... Saanko sen paitani? Draco kysyy yrittäen pysäyttää naisen, mutta turhaa. Hän ehti jo lähteä Malfoyn paita mukanaan.
-Hitsi... poika mutisee hiljaa. Hän huokaisee syvään keksien mitä nyt tekisi. Pienen ajatteluhetken seurauksena, Dracon on aivan pakko saada kallis paitansa heti takaisin. Hän avaa verhot ja etenee hiljaa eteenpäin. Hiiviskelyn tuloksena ei syntynyt mitään hyvää, sillä Harry, joka on juuri hakemassa lasillisen vettä Ginnylle, kävelee juuri Malfoyn eteen. Vesikuppi särkyy kovaäänisesti maahan Harryn tiputtaessa sen lattialle. Rohkelikko poika on jäänyt toljottamaan punaisena Dracon paljasta pintaa. Hermione, Ron ja Ginny katsovat poikia kauempana säikähtäneinä kovasta äänestä. Draco silmäilee ihastustaan normaalisti.
-Kuinkahan kauan mahdat katsella? hän kysyy. Harry punastuu entisestään ja kääntää nopeasti katseensa lattialle. Hänen jalkansa astuvat askeleen taaemmaksi lasinsirujen ympäröimänä.
-Anteeksi. Mi-minä...Kävelin vain sattumoisin ohi, Harry äännähtää henki salpaantuneena. Draco kohottaa kulmakarvojansa ärsyyntyneenä.
-Aiotko siivota tämän? hän kysyy katsellen lasinsiruja. Harry vilkaisee poikaa surullisena. Miksi tämä käyttäytyy näin kylmästi hänelle?
-Joo. Jatka sinäkin sitä mitä olit tekemässä, Harry mutisee polvistuessaan maahan.
-Niin aioinkin, Draco rykäisee astellessaan pois. Harry katsoo selkä kumartuneena edessään olevaa isoa lasinsirua.
-Tapan tuon... Ron mutisee ärtyisänä noustessaan jo tuoliltaan. Hermione pysäyttää pojan kuitenkin nopeasti.
-Lopeta. Älä viitsi pahentaa tilannetta. Harry haluaa selvittää tämän yksin, tyttö sanoo tiukasti. Ginny katsoo Harrya harmissaan.
-Onneksi tästä ei tullut enemmän palasia... Potter miettii itsekseen keräten isoja lasinsiruja. Hänen kuitenkin kerätessä viimeistä palaa, terävä reuna viiltää hänen kämmeneensä syvän haavan.
-Auts... Harry tiputtaa kaikki kädestään voivotellen haavaansa, josta tippuu verta.
-Olet sitten tollo... Draco sanoo tullessaan takaisin paikalle. Tällä kertaa hänen rintakehällään oli side, joka kiersi myös selän ympäri ja kädessään hänellä roikkui paitansa. Luihuinen nosti ihastuksensa ylös ohjaten tämän vuoteelle. Harry ei kehdannut vilkaistakaan Dracoa hänen oudon käytöksensä takia. Malfoy ottaa kuitenkin arpinaaman kädestä ja sitoo paitansa kämmenen ympärille.
-Tämä on sinun paitasi! Harry sanoo hätääntyneenä yrittäen saavansa siteen irti, mutta luihuinen pysäyttää hänet.
-Ja sinä olet poikaystäväni! Draco karjaisee selvästi. Harry punastuu. Hän antaa kätensä olla ja katsoo syliinsä hiljaa. Ginny ei usko korviaan kuullessaan äskeisen. Hermione katsoo harmissaan pois päin, kuten myös Ron. Harry puree huultansa vaivaantuneena. Onkohan Malfoy suuttunut hänelle ihan toden teolla? Draco huokaisee silittäessään hiuksiaan.
-En tiedä, puhdistuuko paitasi enää kunnolla... Harry mutisee synkkänä väistäen toisen katsetta. Draco vilkaisee poikaa hiljaa. Hän asettaa hitaasti kätensä Harryn päälle ja vetäisee sen tämän lähelle.
-Ei haittaa... Kunhan sinä paranet, Malfoy mutisee pistäessään oman päänsä toisen päälaelle. Harry punastuu.
-Miksi sinulla oli mustelma? hän kysyy varovaisesti. Draco muistelee tätä päivää, kun silmälasipäinen oli ollut arpensa vanki, ja puristanut häntä kipeästi rintakehästä.
-Se oli vain ilmestynyt, luihuinen päättää selittää. Hänestä on parasta olla kertomatta totuutta, sillä pelkää Harryn ottavan sen liian tosissaan ja alkavan välttelemään luihuisen kanssa oloa. Tämä ajatus saa Dracon kananlihalle, joten halaa tiukasti poikaa.
-Mi-mitä varten tämä sitten on? Harry kysyy hätääntyneenä.
-Älä kysele aina... Malfoy mutisee. Harry nielaisee mahdollisimman hiljaa.
-Draco... Potter kuiskaa pikkuisen epätoivoisena. Luihuinen hymähtää merkkinä, että kuuntelee.
-Mitä minä tein taas väärin? Harry jatkaa katsellen vastapäätä olevaa vuodetta.




~~~~

Uuden luvun parissa ✨
Heipparallaa! Tällä hetkellä mul on kurkkukipu ollu ny kaksi päivää ja en voi lakata miettimistä, miten tää tästä alkaa sujumaan 😅... Kurkkukipu ei oo ehkä kauhein asia, mutta mulle se on henkilökohtaisesti niin ärsyttävää ja itkettävää😩 Mutta mä en kuitenkaan halua pilata teidän uwushippiDrarrykiljumiskohtausta, joten jätän yksityisemmät asiat itselleni 🙈 Toivottavasti nautitte lukemisesta 🌹 ❤️
~ Byeee! ~

To The Boy I LoveTempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang