To The Boy I Love

Asioiden Selvittämistä

Professori Vauhkomieli taluttaa Harryn rehtorin työhuoneeseen muiden seuratessa perässä. He asettavat pojan istumaan pehmoiselle nojatuolille ja alkavat tekemään jotain taikoja tarkoituksena parantaa hänet. Harrysta tuntui ensin pistelevältä, mutta sitten tuntui kummalliselta ja melkein normaalilta. Ainakin näkökenttä oli palanut takaisin, sekä kehoon oli tullut tuntoa. Kun poika vihdoin näki ympärilleen, hän huomasi nurkassa olevat kauhistuneen Hermionen ja sitäkin pelokkaan professori McGarmiwan.
-Oletko kunnossa, Harry? Dumbledore keskeyttää jälleen tyhjän hiljaisuuden.
-Täh? Aa, olen. Miten Parkinson voi? Harry vastaa tajutessaan, että monta silmäparia tuijotti häntä. Draco oli nurkassa seisomassa Kalkaroksen takana ja Vauhkomieli tiiraili poikaa kummallakin silmällään.
-Selviää kyllä. Pimeää taikuutta uskoisin. Käärme on tapettu, eli hän ei voi riivata tyttöä enää tai ketään muutakaan sopivaa uhria! professori Vauhkomieli murahtaa Harryn vierellä.
-Hän? Siis Voldemort? Miten se käärme pääsi tänne? Potter alkaa kyselemään. McGarmiwa ja Hermione säikähtää, kun silmälasipäinen sanoo Voldemort.
-Emme tiedä miten tai miksi Voldemort meni noin pitkälle ja lähetti yhden käärmeensä tänne. Mutta sen tiedän, että hän aikoo hyökätä jälleen... Suosittelisin, että laittaisimme koulun ympärille kestävän suojan ja olisimme tästä etäämmäs varovaisempia! Dumbledore kertoo rauhallisesti, mutta hänen puolikuulasiensa takaa voi huomata tyytymättömän ilmeen.
-Hah. Ei Voldemortia estele mitkään typerät muurit. Hän pääsee jollain keinoin niistä läpi, jos vain tahtoo. Harry, kertoiko käärme jotain? Vauhkomieli sanoo jykevästi. Harry miettii tarkkaan käärmeen sanoja, eikä hän jaksanut välittää siitä kuinka professori oli saanut tietää tämän kärmeskielestään. Kaikkihan siitä tiesi jollain tapaa, mutta sekin tieto alettiin jo unohtamaan.
-Öh. No, hän käski Parkinsonin hyökätä ja... Harry vilkuili Malfoyn suuntaan. Käärme oli sanonut, ettei Dracoa saatu tappaa Voldemortin käskystä ja Harry epäili, että se tieto oli jätettävä kertomatta sillä luihuinen voitaisiin potkia ulos koulusta tai jotain muuta kamalaa.
-Ja? Dumbledore kysyi.
-Ja... Öö. Se ei sanonut mitään muuta, Harry päättää kertoa. Ensin oli hiljaista, jolloin poika luuli, ettei valehtelu tuottanutkaan tulosta, mutta sitten rehtori rykäisi.
-No, jos ei ole mitään muuta niin... hän aloitti.
-Odota! Arpeni... Tänään sitä alkoi taas särkeä ja pyörryin. Ajattelin, että minun pitäisi kertoa sinulle, Harry pysäytti kalpeana. Häntä ahdisti, kun kaikki olivat kiinnittäneet kokonaan huomion nojatuolissa istuvaan poikaan. Rehtori Dumbledore katsoi merkittävästi Harrya, mutta nyökkäsi sitten päätänsä.
-Näitkö sinä jotain erityistä? vanha mies kysyy. Potter empi hetken kertoisiko, sillä oli aiemmin väittänyt Dracolle ja Hermionelle, ettei ollut nähnyt mitään.
-Voldemortin. Hän oli pimeässä huoneessa kuolonsyöjiensä kanssa. Kaksi tuolia oli kuitenkin tyhjiä... hän kertoi muistellessaan näkyään. Draco, joka on nurkassa katsoo maahan. Harry tiesi, että hän oli tajunnut yhden tuolin kuuluvan hänelle.
-Mielenkiintoista, eikö vain Vauhkomieli? Dumbledore toteaa yllättyneenä. Toinen professori hymähtää.
-En ihmettele, vaikka olisikin. Eikö Voldemort kertonut kelle tyhjät istumapaikat kuuluivat, Potter? Vauhkomieli kertoo möreästi.
-Ei, Harry valehtelee mahdollisimman uskottavasti.
-No, joka tapauksessa, Harry. Hyvä, että kerroit. Muista jatkossakin kertoa, jos jotain uutta ilmenee, rehtori huokaisee syvään. Harry nyökkäilee päätänsä ymmärtäneesti. Hän on jo nousemassa tuoliltaan, kunnes professori Kalkaros aukaisee suunsa.
-Haluaisin tietää tähän "yllättävään" päänsärkyyn mahdollisimman hyvän perusteen. Jokaiselle tulee joskus särkyä ja jotkut taas pyörtyy. Alentuiko Potter huispausmatsin jälkeen, että häntä voitaisiin palvoa vielä enemmän, jos vain pyörtyisi? Kalkaros sihisee totisena. Harry kääntyy katsomaan tätä. Hän ei ollenkaan yllättynyt Luihuisen tuvan johtajan puheista.
-Mistä sinä nyt höpiset, Kalkaros? McGarmiwa tiuskaisee toisella puolella huonetta Hermionen vieressä.
-Hän käyttää minun tupalaisiani hyväksi. Ja jos oikein muistan, niin se ei ole sallittua... Kalkaros selittää katsellen silmälasipäistä poikaa tuimasti.
-En minä käytä ketään hyväkseni! Harry sanoo vastaan.
-Kehtaa vielä sanoa vastaan! Mitenhän tupalaiseni oli sattumoisin sinun kanssasi äskeisellä tapahtumapaikalla? Ettet vain olisi yrittänyt käyttää kallista aikaa hyväksesi, professori Kalkaros narisee inhottavasti.
-Minusta, Severus, Draco on tehnyt esimerkillistä työtä auttaessaan Harrya. Eikös sinun pitäisi olla ylpeä siitä? Dumbledore keskeyttää kinastelun lempeästi hymyillen, jolloin Harry ja Draco punastuu kumpikin. Kalkaros avaa suunsa sanoakseen jotain, mutta astelee sitten huoneesta kiukkuisena pois.
-Noh, mutta. Minun puolestani tämä oli tässä. Menkäähän suoraan syömään. Ilman kiertoteitä! rehtori vinkkaa iskiessään salaperäisesti silmää. Kaksi rohkelikkoa sekä luihuinen marssivat ripeästi pois huoneesta. He eivät puhuneet mitään ennenkuin saapuivat saliin, jossa muut söivät. Harry ei ollut tajunnut, että aika oli vierähtänyt niin nopeasti kaikessa siinä hässäkässä.
-Moikka, Potter! Draco huikkaa lähtiessään oman tuvan pöytään. Harry nyökkää ilmeettömänä. Hän arvelee, että luihuinen ajattelee edelleen rohkelikon näkyä.
-Harry, Hermione! Ron huudahtaa pian ollessaan jo syömässä. Hermione tepastelee poika perässään Weasleyn luo.
-Missä ihmeessä te olitte? Ette tulleet yhdellekään aamutunnille! Eikä kaikki professoritkaan tulleet, Ron kysyy hämillään. Harry ei vastaa mitään vaan laittaa kämmenensä nojaamaan leukaansa samalla, kun katselee ruokalautasta. Olisiko sittenkin ollut parempi, että hän olisi kertonut Malfoylle koko näyn? Sen kuinka hänestä tulisi ensivuonna kuolonsyöjä ja mitä hänen vanhempansa keskustelivat Voldemortin kanssa.
-Harry? Hermione kysyy vaivaantuneena keskeyttäessään samalla pojan ajatukset.
-Niin? Harry mutisee hiljaa.
-Oletko kunnossa? Sattuuko vielä johonkin? Hermione kyselee. Ron katsoo kaksikkoa ällistyneenä. Hän ei selvästikään osannut sanoa mitään tässä tilanteessa.
-Joo, tai no en. En ole kertonut ihan kaikkea näystäni... Tai siitä mitä käärme sanoi. Jätin kaikki ne kohdat pois, koska asia kuuluu vain Malfoylle... Harry kertoo hiljaa.
-Mitä?! Miksi sinä niin teit?! Hermione kiljaisee tahdittomana, jolloin pari oppilasta kääntyy katsomaan heitä.
-Shh, Hermione! Harry sähähtää.
Hermione laittaa nopeasti suunsa kiinni.
-Voisittekohan selittää minullekin mitä teille on tapahtunut? Ron sanoo yhtäkkiä.
-Kerrotaan Rohkelikkotornissa, Hermione toteaa vielä viimeisen kerran, kunnes alkaa syömään.