To The Boy I Love

Pöllönpoikanen

-Odota nyt vähän, Harry! Mikä ihme sinua riivaa?! Draco kajahtaa pysäyttäessään rohkelikon napakasti paikoilleen. Potter riuhtaisee kuitenkin itsensä kauemmaksi.
-Irrota jo! hän huutaa raivostuneena.
Luihuinen kavahtaa yllättyneenä. Mistä lähtien arpinaama on raivonnut hänelle?
-Yritän siivota, etkö huomaa?! Harry kysyy ärsyyntyneenä.
-Unohda nyt hetkeksi se, että olemme täällä ja kerro mikä sinua on vaivannut! Draco käskee tiukasti. Potter hiljentyy samantien. Hän pistää kätensä hitaasti housujensa taskuun, johon oli pistänyt pienikokoisen kuvan Jacobista ja tästä ennenkuin oli lähtenyt jälki-istuntoon. Ihan vain siltä varalta, että kukaan muu ei näkisi kuvaa Rohkelikkotornista. Draco katsoo tätä kysyvästi, kunnes tulee lähemmäksi.
-Oletko vihainen minulle jostakin? hän kysyy sillä lumoavalla äänellä, joka tuntuu niin paljon valheelta. Johtuiko se sitten siitä, että Harry oli vain kuvitellut toisen pojan esittävän rakastavansa häntä vai siitä, ettei arpinaama vain tiennyt mitä uskoa?
-Draco... rohkelikko aloittaa hiljaa toisen tullessa vain lähemmäs.
-Niin? Malfoy kysyy sivellessään nyt luhyemmän poskia. Harrya alkaa ahdistamaan. Toisen käytös on niin hypnotisoivaa, että hän pelkää joutuvansa pahemman kerran lankaan.
-Jos joutuisin tappeluun jonkun kanssa, mitä tekisit? Harry kysyy yllättäen.
-Hmm... Katsoisin luultavasti miten sinä voit ja kostaisin sille tyypille, joka aiheutti tappelun, Draco kertoo hämmentyneenä.
-Entä, jos minä aiheutin sen sotkun? Harry kyselee kalpeana katsellessaan toisen rintakehää. Malfoy tapittaa toisen huonovointisia kasvoja.
-Mitä ihmettä, Harry? Mitä sinä oikein teet näillä tiedoilla? Tietenkin minä olisin joka tapauksessa puolellasi, hän vastaa kysyvästi.
-Entä, jos joudun puhutteluun ja olet paikalla todistamassa tapahtunutta. Puhuisitko silloin totta, ja pistät minut vaikeuksiin? Potter jatkaa outona. Hänellä on suunnitelma, jolla saisi tietää puhuuko luihuinen totta. Jos Draco sanoo, että hän paljastaisi Potterin joka tapauksessa, se olisi merkki siitä, että hän tekee hänen puolestaan mitä vain. Mutta jos Malfoy ei puolusta totuutta, vaan valehtelee, hän ei selvästikään tiedä mitä arpinaama haluaa. Silmälasipäisen sydän hakkaa rajusti odotellessaan toisen vastausta. Hän tietää, että entinen Draco, joka rakastaisi häntä, osaisi vastata tuohon kysymykseen oikein.
-... Harry, miksi sinä oikein kyselet tälläisiä? En tietenkään paljastaisi sinua, vaaleahiuksinen tuhahtaa häiriintyneenä. Silloin Harryn mieliala laskee runsaasti pohjalle.
-Luotatko minuun...? hän päättää kysyä rutistaessaan taskussaan olevaa kuvaa.
-Tietty! Kerro nyt mikä sinua riivaa! Olet outo ja puhut kummallisia! Minua alkaa ihan kunnolla häiritsemään tä... Draco ärähtää tohkeissaan, kunnes lyhyempi keskeyttää hänet ottaessaan kuvansa esille. Harry pitelee valokuvaa niin, että se on melkein toisen kasvoilla.
-Mistä sait tämän? luihuinen kysyy tyrmistyneenä ottaessaan neliskulmaisen valokuvan omiin käsiinsä. Harry huokaisee.
-Niin, tietty. Ensimmäinen kysymyksesi on, että mistä sain sen... hän sanoo turhautuneena. Draco kavahtaa.
-Mitä? Ei, kun... poika yrittää selittää, muttei Harry tahdo kuulla yhtään enempää valheita.
-Miksi ihmeessä sinä pidit tämän kuvan? rohkelikko kysyy toivoessaan saada pitkään mietityn asian selvitettyä.
-... Se on monimutkaista, Malfoy vastaa selvästi ahdistuneena. Potterin sydän murtuu kirjaimellisesti kuulleessaan tuon. Hiljaisuus hiipii kaksikon välille Harryn tuijottaessa toista kyyneleet silmissä.
-Äh, älä nyt, Harry. Unohdetaan tämä kuva ja tehdään jotain mukavaa... Draco sanoo huomatessaan lyhyemmän kasvoista tulvivat kyyneleet ja tullessaan häntä taas hivenen lähemmäs. Arpinaama kuitenkin tönäisee toisen kauemmas.
-Lopeta! En tahdo, että kosket minuun! Vaikuttaa siltä, että olet tahtonut olla kanssani vain ja ainoastaan sen takia, koska sinulla on halu vain rakastella jotakuta! Tiedän kyllä, kun valehtelet! Pidit kuvan, koska et luottanut minuun tai halusit tehdä Jacobin kateelliseksi! En ymmärrä miksi et... hän raivoaa kyynelten vieriessä väkisin ulos silmistä.
-Hyvä on! Olet oikeassa! Pidin kuvan, jotta voisin muistuttaa itselleni mitä te kaksi olette puuhanneet! Eromme jälkeen lähennyin sinua vain sen takia, että muuttuisit takaisin ennallesi ja tahdoin kostaa sille Wrightsille tekemällä hänet kateelliseksi, Draco keskeyttää toisen turhankin suorilla sanoilla. Harry kuuntelee toista uskomatta korviaan. Hän oli ollut siis oikeassa... Mutta vaikka totuus nyt paljastuikin, se sattui paljon enemmän kuin valhe. Jos Harry olisi vain osannut kuunnella Ronia ja tämän varoituksia, olisiko hän sitten joutunut vedetetyksi?
-Halusin tavallaan vain testata, pystytkö tekemään aloitetta meidän suhteessa. Pystytkö suutelemaan minua ensimmäisenä ilman, että minun pitää pyytää lupa siihen, luihuinen jatkaa yhtäkkiä todella kylmästi. Potter ottaa pienoisen askeleen taaemmaksi.
-Pidit minua siis sätkynukkena... Oletko koko aikana... Lopettanut nuo aikeesi ja alkanut pitämään minusta oikeasti? hän kysyy värisellä äänensävyllä.
-Sinä yönä, kun tulit Luihuisen oleskeluhuoneeseen. Silloin päätin lopettaa esittämättä, Malfoy vastaa hiljaa. Harry tuntee, kuinka hänen tunteensa alkavat rikkoutumaan miljooniksi paloiksi. Valtava viha ja pelko alkaa myrskyämään tämän sisällä.
-Nyt ymmärrän miksi sinusta ei pidetä... Olet kylmä ja teet mitä huvittaa. Käytät ihmisiä kuin ne olisivat joitakin halpoja tuotteita. Ron oli jatkuvasti oikeassa... Jos minä olisin vain avannut silmäni ja nähnyt, ettet ole muuttunut ollenkaan viime vuosien aikana, en olisi koskaan ollut näin syvällä. Mutta ei, en lakannut rakastamasta tai välittämästä sinusta milloinkaan. Rakastin sinua niin paljon, että se sattui. Tiesin koko ajan, että tiemme eroaisivat, kun sinusta tulee kuolonsyöjä, mutta tiesin myös sen, että tahdon joka tapauksessa olla kanssasi. Lupasin pelastaa sinut. Tahdoin tehdä sinut onnelliseksi ja ajattelin jo meidän yhteistä tulevaisuutta. Olin niin lähellä, että tahdoin paljastaa meidät kaikille, Potter kähisee muuttuessaan kalpeaksi. Hän puristaa käsiään niin paljon nyrkkiin, että se sattuu. Malfoy katsoo tätä suu pienesti auki. Mitä hän oli tehnyt?
-Luotin sinuun! Tahdoin uskoa, että sinä välität minusta oikeasti! Potter kihisee raivosta.
-Välitän minä... Kuuntele nyt, kun yritän kertoa... Draco änkyttää häiriintyneenä yrittäessään tulla lähemmäs poikaystäväänsä. Mutta silloin eräällä pöydällä olevat kirjat lentävät suoraan vaaleahiuksisen päälle.
-VIHAAN SINUA! Harry karjaisee. Hänen suunnaton viha, joka riehui hänen kehossaan otti vallan ja heitti nuo pölyiset kirjat toisen pojan päälle. Niin oli tapahtunut ennenkin, jos arpinaama oli ollut vihainen. Malfoy katsoo tätä säikähtäneenä. Silmälasipäinen juoksi nopeasti pois kauas luihuisesta. Hänen kyyneleensä lenteli ilmavirran mukana. Mikään ei tuntunut enää miltään. Seinät vain pyörivät ja lattia poukkoili kohti kattoa. Sydän oli murtunut ja tunteet säpäleinä.
-Hei, Potter! Voisitkohan neuvoa minuakin miten tämä tehdään? Potter! Pansy kysyy heiluttaessaan vaaleanpunaista rättiä kädessään toisen pojan juostessa hänen eteensä.
Harry vilkaisee tyttöä, osoittaa nopeasti sangon suuntaan ja lähtee sitten jatkamaan matkaansa, ennenkuin Draco huomaisi hänet.
-No sehän oli avuliasta. Hohhoijaa, kaikkiko pitää tehdä itse... Parkinson huokaisee heittäessään luutun ärsyyntyneenä sankoon. Hän katsoo sitä hetken, kunnes tämän katse kääntyy luihuiseen, joka kävelee hitaasti paikanpäälle, ja lyyhistyy maahan.
-Draco!? Mitä nyt!? tyttö kysyy huolestuneena tullessaan kiireesti pojan eteen.
-Olen hirveä ihminen... Draco henkäisee tyhjänoloisena, jolloin Parkinson katsoo tätä haikeasti.

...
Huoneen toiseen päätyyn juossut Harry on etsinyt sopivan paikan, jossa kukaan ei näkisi häntä. Hän menee suureen hyllykön taakse istumaan lattialle. Arpinaama pistää kasvonsa piiloon käsiensä päälle, jotka ovat koukussa olevien jalkojen sylissä. Hän oli niin raivostunut äskeisestä, että oli saanut taas aikaan vahingon. Harry ei tavallaan pysty hallitsemaan sitä, että jotain kummallista tapahtuu, jos hän ei voi hillitä vihaansa ensin. Nyt tämä kuitenkin vain itki ja itki. Kuinka typerä asia rakastuminen oikeasti on?
-Harry? Itketkö sinä? tutun kuuloinen ääni kysyy huolestuneena. Silmälasipäinen hätkähtää, kuivaa nopeasti kyyneleensä ja kääntää katseensa toiseen henkilöön.
-En, hän valehtelee nähdessään Jacob Wrightsin. Korpinkynteläisellä on kädet rintakehänsä edessä kourassa. Hän selvästi piilottelee jotain...
-Mitä sinulla siinä on? Potter kysyy häiriintyneenä, jottei keskustelu palaisi takaisin itkemiseen.
-Tahdotko, että näytän? Dumbledore sanoi, etten saa tulla liian lähelle sinua... Wrights kertoo vaivaantuneena.
-Äh, unohda se... Näytä vain, Potter hymähtää hiljaa. Hän ei näytä välittävän enää mistään. Kaikki tuntuu niin tyhjältä, kuin aika olisi tehnyt päätöksensä ja pysähtynyt.
Jacob katsoo tätä hetken epävarmana, mutta ottaa sitten varovaiset askeleet kohti toista poikaa ja istahtaa hänen viereen.
-Ojenna kätesi, hän pyytää. Harry laittaa kämmenensä vierekkäin ja ojentaa ne ruskea silmäisen eteen.
Wrights laittaa niihin jotakin tai jonkun...
-Älä viitsi Wrights, mikä tämä on? Harry kysyy turhautuneena tuntiessaan käsillään liikkuvan jonkun, muttei näe sitä, koska toisen pojan kädet ovat vielä siinä edessä.
-Tadaa! Jacob hihkaisee ottaessaan kämmenensä pois, jolloin rohkelikon eteen ilmestyy suloinen pöllönpoikanen.
-Mistä sait tämän? Harry kysyy tuodessaan kätensä lähemmäksi ja silittäessään pienen pörröisen linnun sulkia.
-Löysin sen äsken tuolta kaikkien tavaroiden alta. Se on loukkaantunut, sillä siiven alla on pieni haava. Emoa ei näy missään, joten se saattaa olla eksynytkin, Wrights kertoo osoittaessaan pienoista tavaravuorta vähän kauempana pojista. Potter hymähtää hiljaa, kunnes hänen kasvoilleen leviää pieni hymyn vivahde. Jacob pistää päänsä nojaamaan hyllykköä ja kääntää kasvonsa katselemaan rohkelikon sivuprofiilia. Harry hymyilee välillä suloiselle linnulle, joka ei meinaa pysyä edes pystyssä ollessaan niin pieni ja avuton. Silloin korpinkynteläisellekin ilmestyy hyväntuulinen virnistys.
-Pidätkö siitä? hän kysyy, jolloin arpinaama hätkähtää. Draco oli kysynyt aivan saman kysymyksen pari päivää sitten. Harry kääntyy hitaasti katsomaan vanhempaa.
-Mm... Se on aika söpö, hän vastaa vaimeasti. Wrights hymyilee katsellessaan nyt pojan silmiä.
-Kuten sinäkin, korpinkynteläinen sanoo suoraan. Harry pudistaa päätänsä ja kääntyy takaisin pöllöön.
-Lopeta. Tiedän kyllä, että sinä ja Parkinson olette suunnitelleet kaiken, hän vastaa huokaisten.
-Uskotko, jos sanon, että olen tainnut alkaa pitämään sinusta oikeasti? Jacob paljastaa ujostelematta.

~~~~
Tsemppiä alkavalle viikolle 🙌🏻💞
Mun oli tarkoitus julkaista tää osa jo viikonloppuna, mutta sitten se vähän jäi. Katoin eilen Harry Potteria ja Azkabanin vankia, ja onneksi muuten katoin!!! Sain taas inspiraatiota kirjoittamaan xd Huono puoli nyt vaan enää on, etten voi kattoo Pottereita ilman, että mietin tätä mun sarjaa 😂
Toivottavasti te kuitenkin nautitte lukemisesta ja me jatkamme taas piakkoin 👑
Byee! ~🌹💖