To The Boy I Love

Kosken Sinua Rakkaudella

Harry punastuu kauttaaltaan, jolloin hän hyppää nopeasti pois toisen sylistä.
-Viedään nyt vain nämä kirjat... hän sanoo nolostuneena. Draco katsoo rakastaan hieman huvittuneena. Hän ei aikonut antaa periksi, vaan nousi ylös ja liimautui toisen selkää vasten, kun tuo yritti kerätä kirjoja kasaan.
-Ehtii ne myöhemminkin, luihuinen kuiskaa salaperäisesti. Potterin sydän hakkaa rajusti tuntiessaan viileän käden menevän hänen paitansa alle.
-En tiedä onko tämä hyvä idea... Jos joku tulee, hän mutisee vaivaantuneena. Draco kääntää lyhyemmän ympäri ja tuijottaa tätä suoraan silmiin. Hän tuo kasvonsa yhä lähemmäksi ja vastaa:
-Tämä on aina hyvä idea, jos vain saan koskea sinua. Älä huoli, joohan? Olen pidätellyt halujani liian kauan...
Harrylla ei taida olla vaihtoehtoa. Hänen tunteensa pauhaavat muutenkin hullunlailla ja kun Draco puhuu vielä tuolla tavalla, ei siitä voisi kieltäytyä. He koskevat vihdoin toistensa huulia, jolloin luihuinen nostaa toisen pöydälle. Se oli lumoavaa. Hiljainen kirjasto ja vain nuo kaksi poikaa. Kunpa Harry ei vain olisi ollut oikeassa siinä, että joku näkisi heidät...
-Unohdin sulkakynäni...! Oho... Seamus tupsahtaa paikalle, jolloin Harry paniikin vallassa tönäisee Malfoyn pois lähettyviltään ja hyppää alas pöydältä.
-Sori... Haen vain tän, Finnigan pyytelee ilveilevästi ottaessaan kynän. Hän peruuttaa hitaasti virnuillen takaisin sinne mistä tulikin.
-Mene siitä! Draco rähjää kiukkuisena siitä, että täydellinen hetki oltiin juuri pilattu. Hän ei kuitenkaan reagoinut samalla tavalla kuin Harry, joka näytti ennemmin huonovointiselta kuin kireältä. Rohkelikko ottaa nopeasti kirjapinon pois ja lähtee sitten kovalla vauhdilla kauas toisen velhon lähettyviltä.
-Hitto... Malfoy sähähtää kimpaantuneena. Hän lyö raivoissaan kirjahyllyä. Harry oli kiiruhtanut laittamaan kirjoja häpeissään eräälle hyllykölle, pois luihuisen näkyviltä.
Häntä hävetti se, että oli päätynyt siihen tilanteeseen Dracon kanssa ja vielä sitten tönäissyt hänet kauemmaksi. Kun Harry kuunteli  luihuisen lyövän vihaisena kättään hyllykköä päin, ja sitten tömistellessän ympäri huonetta vieden loppuja kirjoja takaisin omille paikoilleen, tämä ei pystynyt enää liikkumaan paikoiltaan. Hän tunsi itsensä syyliseksi siihen, että Draco oli kärttyisä, vaikka eihän se tietenkään kenenkään syytä ollut. Ei kukaan pystynyt ennustamaan niin käyvän.
-Harry, Malfoy tulee yhtäkkiä toisen vierelle. Rohkelikko katsahtaa tähän säikähtäneenä.
-Uhm... hän mutisee saamatta ääntään suutansa.
-Säikähditkö sitä? Draco kysyy huolestuneena.
-Öh... En tiedä... Anteeksi, että tönäisin sinut, arpinaama kääntää katseensa pölyiseen hyllykköön. Luihuinen tulee halaamaan poikaystäväänsä lämpimästi.
-Ei haittaa. Laitetaan nyt vain nämä kirjat, hän hymyilee pienesti. Harry nyökkää hieman surullisesti. Hän tiesi kuinka paljon Draco olisi halunnut tehdä jotakin mukavempaa toisen kanssa. Vaaleahiuksinen päätti selvästi edetä hitaammin ja tehdä sen mikä oli tarkoituskin. Kyllähän se Harrya harmitti ja sitäkin enemmän Dracoa, joka yritti unohtaa sanomansa.
-Oliko sinulla hauskaa? Malfoy kysyy etsiessään samalta hyllyltä yhden kirjan paikkaa.
-... Joo, oli minulla. Entä sinulla? Harry kysyy seuratessaan toista velhoa. Draco nyökkää hiljaa. Rohkelikko muuttui entistä alakuloisemmaksi. He olivat etäisiä eikä luihuinen kiinnittänyt yhtä paljon huomiota toiseen kuin aikaisemmin. Harry päätti ottaa Dracon hihasta kiinni, jolloin tuo kääntyi häneen.
-Mitä nyt? vaaleahiuksinen hymähtää kysyvästi. Arpinaama ei kuitenkaan vastannut mitään, vaan meni hyllykön ja Malfoyn väliin siten, että kasvot osoittivat kohti kirjoja. Hän otti pidemmän käden ja pisti sen vatsalleen, jolloin Draco tiukensi otettaan.
-Tahdotko huomiota? luihuinen kysyy huvittuneena. Harry nyökyttelee päätänsä. Hän tunsi hyvää oloa rinnassaan, kun Draco nuuhki tämän hiuksia pidellen samalla lyhyemmän vatsasta kiinni. He laittoivat pöydällä olevan kirjapinon takaisin hyllyyn, kunnes lähtivät takaisin sinne, jossa alunperin olivatkin.
-Siinäkö ne olivat? Draco kysyy vilkuillessaan ympärilleen.
Harry katseli tarkkaan jokaisen pöydän, jolloin hän totesi, ettei kirjoja tosiaankaan enää ollut.
-No, mitäs nyt sitten? Malfoy kysyy kääntäessään kirkkaat silmänsä kohti poikaystäväänsä. Potter pysyi hiljaa. Hänen mahassaan lenteli perhosia, kun tuo päätti ottaa kaiken rohkeuden laittamaan kätensä toisen rintakehälle.
-Voimmeko jatkaa siitä mihin jäimme? poika kysyy hiljaa. Draco ei syyttä odottele, vaan pukkaa lyhyemmän päin hyllykköä tullen itse hänen eteensä.
-Pelkäsin, ettet kysykään tuota... luihuinen kuiskaa puriessaan haluavasti huultansa. Hän lähentyy, jolloin vie huulensa rakkaansa kaulalle. Harry puristaa kämmenensä toisen käsiä vasten, jotka pidättelevät niitä sivussa. Draco teki mustelmia ympäri toisen kaulaa. Hän lähentyi koko vartalollaan yhä vain lähemmäksi. Jopa niin lähelle, että Harrysta tuntui mahdottomalta saada henkeä. Mitä Malfoy oikein yrittää?
-Uhm... Potter äännähtää, jolloin luihuinen nostaa päänsä toisen kaulalta.
-Harry. Tahdon sinun kuuntelevan minua nyt hyvin tarkkaan ja toivon, ettet pelästy... Draco sanoo yhtäkkiä todella vakavana. Rohkelikko katsoo toista kummissaan.
-Hä? hän puuskahtaa kysyvästi.
-Lupaathan, ettet ota tätä liian rankasti? Annan sinulle tarvittavan ajan kyllä miettiä sitä. En tahdo, että olet epävarma, Malfoy kyselee tuijottaessaan lyhyempää suoraan silmiin.
-En ymmärrä... Harry hämmentyy entisestään.
-Lupaa vain minulle, ettet ota etäisyyttä tai ala säikkymään minua, kun kysyn sinulta erästä asiaa, Draco sanoo ilmeettömästi.
-... Joo, lupaan, Harry vastaa oudoksuen. Malfoy katsoo toista vielä hetken, kunnes pistää kätensä tämän poskelle.
-Oletko sinä miettinyt sitä vielä? Että minä tosiaan saisin viedä neitsyytesi? Älä säikähdä, en painosta sinua mihinkään. Sinä pelkäät, että sinuun sattuu ja siksi en ikinä tahtoisi tehdä mitään, josta et pidä tai ole täysin varma. Haluan kysyä sinulta tätä nyt, koska... Koska minä tosiaan haluan sinut itselleni ja tehdä kaiken kanssasi. Haluan tehdä sen kanssasi, Harry. En ole ikinä rakastanut ketään näin paljon, hän kertoo lumoavasti. Potter katsoo tätä hetken, kunnes vie katseensa lattialle. Hänen keuhkonsa puristuvat inhottavasti ja miljoonat kysymykset ilmestyvät päähän. Häntä pelottaa, mutta samalla se tuntuu houkuttavalta. Ehkei hän kuitenkaan pysty siihen vielä tai jotakin menee pieleen. Ehkä hän nolaa vain itsensä Dracon edessä...
-Harry, rakas, katso minua. Mitä sinä mietit? Malfoy kysyy lämpimästi.
-Minä vain... Tämä on hankalaa. Haluan kyllä, että sinä teet sen, mutta... En vain tiedä, pystynkö siihen. Jos mokaan tai... Harry alkaa sanelemaan surkeana.
-Et sinä millään tavalla mokaa sitä. Minä hoidan kyllä kaiken ja teen olostasi mukavan, Draco lohduttaa hymyillen. Potter katsoo toista tietämättä mitä ajatella.
-En osaa vastata... Minua pelottaa edelleen sen Jacobin jälkeen... hän selittää haikeasti. Luihuinen laittaa kätensä toisen olkapäille.
-Minä en ole Jacob Wrights, hän sanoo jämäkästi. Draco ei ikinä voisi tehdä Harrylle asioita, joita se kirottu poika teki hänelle. Se meni liian pitkälle. Mitä ikinä Harry tulisikaan vastaamaan, Malfoy hyväksyy päätöksen. Ketään ei saa pakottaa niin isoon askeleeseen.
-Minä en satuta mistään hinnasta sinua enkä aio pakottaa sinua mihinkään, jos et sitä sataprosenttisesti tahdo, Draco vannoo uskollisesti. Harry nielaisee.
-... Annatko minulle aikaa miettiä? hän kysyy varovaisesti. Draco katsoo tätä hetken hiljaa, kunnes alkaa hymyilemään ja nyökkää.
-Tottakai annan. Tule tänne, hän vastaa ottaessaan toisen syleilyynsä. Potter painautui kuuntelemaan pidemmän sydämen tykytystä. Hän tiesi kyllä, ettei Draco ollut kokonaan tyytyväinen... Hän olisi ollut valmis asiaan, johon Harry ei vielä tiennyt vastausta. Kunpa Potterilla ei olisi niin epävarma olo itsestään. Hän kyllä halusi tehdä sen. Mutta niin isoa asiaa oli vielä hankala käsitellä. Aikakin oli jo loppumaisillaan...
-Ethän ole pettynyt minuun? Harry kysyy ankeasti.
-Mitä? En todellakaan ole! Minulle riittää vielä tälläinen. En tahdo tehdä mitään, ennenkuin olet täysin valmis, Draco vastaa ripeästi.
-... Entä, jos en uskalla koko aikana ja lähdemme jo kesälomalle... Minä haluan kyllä tehdä sen, mutta... Harry selittää sekavasti.
-Harry, katso minua, Malfoy keskeyttää. Rohkelikko nostaa päänsä ylemmäs.
-Sinä pelkäät minua. Sinua pelottaa, että minun kosketus on täysin samanlainen kuin Wrightsin penikan... Että koko juttu tuntuu samalta kuin mitä Wrights teki sinulle. Olet epävarma, koska sinä mietit jatkuvasti sitä ääliötä. Olen erilainen Harry ja sinä kyllä tiedät sen. Kosken sinuun rakkaudella enkä pakottamalla! Annan sinulle aikaa niin paljon kuin tahdot ja voimme aloittaa kaiken hitaasti. Sinun ei tarvitse pelätä, että sinuun sattuu, koska sinä olet minun seurassani. Ymmärrätkö? luihuinen jatkaa tiukasti. Harry katsoo tätä surullisesti. Draco on aina antanut hänelle aikaa, muttei Potter näyttänyt etenevän. Hänestä tuntui aina siltä, että jokin pidättelisi häntä. Malfoy ei koskaan pelännyt liikkeissään tai sanoissaan, vaan tahtoi näyttää Harrylle haluavansa häntä. Miksi Harry edelleen pelkäsi? Miksi hän ei vieläkään ollut varma halusiko hän sitä vai ei? Jacob ei enää ollut koulussa, joten ei ollut syytä pelätä enää. 
-Draco... Miten sinä vielä jaksat olla seurassani, jos en ole uskaltanut tehdä mitään hyväksesi? Harry kysyy hiljaa. Draco tiukentaa otettaan toisesta.
-Koska minä rakastan sinua! En minä välitä milloin olet valmis, kunhan olen vain varma, että minä olen sinulle se, joka saa koskea sinuun! Haluan olla onnellinen sinun seurassasi! hän vastaa suoraan.
Harry kuuntelee toista tarkkaan. Draco ei satuta häntä mistään hinnasta... Ei siis ole syytä pelkoon.
-... Milloin sinä viet minut tupaasi? Potter kysyy varovaisesti. Malfoy on juuri aukaisemassa suutansa, kunnes laittaa sen nopeasti kiinni ja yllättyy totaalisesti.
-Hei... Mitä tuolla tarkoitat? hän kysyy häkeltyneenä. Harry katsoo tätä sillä ilmeellä kuin asian pitäisi olla täysin selvä.
-Oletko tosissasi? Draco kysyy varmistaessaan asian.
-Jos sinä olet tosissasi, niin minäkin tahdon olla... arpinaama kertoo. Luihuinen silmäilee lyhyemmän kasvoja säkenöivästi, kunnes ottaa tämän syliinsä ja laittaa seinää vasten.
Harry punastuu nähdessään toisen katselevan hänen kehoaan.
-Draco... hän äännähtää taas. Luihuinen nostaa kasvonsa ylemmäs.
-Niin? hän kysyy tahtoessaan kuulla vastauksen.
-En halunnut, että lopetat sitä aikaisempaa... Harry mutisee löysätessään hitaasti luihuisen kravaattia niin, että kaula tulee enemmän esiin. Malfoy puraisee huultansa.
-Kiihotat minua jatkuvasti enemmän. En taida haluta enää odottaa iltaa, jolloin vien sinut sänkyyni... hän kuiskaa viedessään huulensa toisen kaulalle. Harry tuntee jälleen mukavaa polttelua rinnassaan. Tai oikeastaan hänen koko kehossaan. Draco tosiaan tiesi mitä teki ja siksi se sai Harrynkin itsevarmaksi. Malfoy aukaisee toisen paidan nappeja nopeasti, tahtoessaan vain enemmän Potteria ja hänen kroppaansa. Hän asetti sylissään olevan pojan pöydälle istumaan, jotta saisi paremman otteen tuosta. Draco siirteli kättänsä  poikaystävänsä keholla vieden huuliaan sinne tänne tehden mustelmia. Harry piti silmiään kiinni ja yritti olla mahdollisimman hiljaa.
Hän hätkähti hieman, kun tunsi toisen käden siirtyvän reidestä ylemmäs. Draco nousi takaisin huuliin tuntiessaan rohkelikon säpsähtävän hänen kättänsä. Harry unohti sen melkein heti, kun luihuinen suuteli tätä kiihkeästi. He tunsivat toistensa kielet, jotka koskettivat haluavasti toisiaan. Draco piteli kättään edelleen pojan housujen vetoketjun kohdalla, jotta toinen tottuisi siihen mahdollisimman hyvin.
Harry painautui luihuisen kaulalle tietäessään, että oli hänen vuoronsa tehdä jotain. Hän imi vaaleahiuksinen kaulaa, kun Draco piteli tämän takaraivosta samaan aikaan kiinni.
-Vien sinut mahdollisimman nopeasti sinne... Joudut odottamaan siis vielä vähän aikaa, Malfoy ilmoittaa tuntiessaan suurta halua koskea rakastaan. Harry nyökkäsi ymmärtäneesti. Vaikka häntä jännittikin, hän tiesi, että Draco hoitaisi asian mahdollisimman hyvin. Hän halusi heidän tekevän kaiken sen, jonka avulla he tosiaankin voisivat todistaa olevansa toistensa omat.

~~~~
✨✨✨
Tää luku oli yllättävän hankala kirjoittaa, mutta toivon onnistuneeeni siinä mahdollisimman hyvin! 💓
Koulu lähestyy lähestymistään... Kylläpä se kesä meni taas nopeesti 🧐
Koulun alkamisen kunniaksi kysyn myös, että mihin tupaan te kuulutte? 😍
Onko joukossamme ainuttakaan rohkelikkoa, puuskupuhia, korpinkynteläistä tai luihuista? 🦄
Itse kuulun Puuskupuhiin! 💛
Jatkamme tästä ensi luvussa!! 💞
Byee!! ~🌹