To The Boy I Love

Kaunein Asia Maan Päällä

Harry ja Draco astelivat käytävää pitkin kohti tuntematonta päämäärää. He olivat saaneet syötyä osittain herkut tähtitornissa, mutta lopulta he eivät voineet vastustaa kiusausta vaan olivat toisissaan kiinni siihen asti, kunnes aurinko oli kadonnut horisontin taakse. Draco oli ottanut poikaystävänsä kädestä kiinni ja alkanut vetämään häntä mukaansa.
-Odota tässä, Draco virnuilee salamyhkäisesti mennessään täysin tyhjän seinän eteen ja alkaessaan kävelemään edestakaisin useamman kerran.
Harry katsoo, kun seinälle alkoi ilmestymään ovi... Tarvehuone.
-Oletko sekaisin?! Entä, jos joku saa meidät kiinni?! Harry kuiskaa tajutessaan mitä Draco juoni.
-Pelkäätkö ennemmin, että meidät saadaan kiinni siitä, kun olemme pois tuvista, vai että joku näkee meidät alasti? Malfoy kysyy härnätäkseen. Harry katsoo poikaystäväänsä synkkänä, kunnes säikähtää kuullessaan askelia käytävältä, jotka tulivat heitä päin... Hän rientää nopeasti Malfoyn vierelle ja tarkkailee sydän hakaten pimeää käytävää.
-Iltaa, rakastavaiset. Tuliko nyt jo kiire sänkyyn, vaikka kello on vasta lähemmäs puolen yön? Blaise ilmestyy pimeältä käytävältä Crabbe ja Goyle kannoillaan. Harry vilkaisee vaivaantuneena Dracoa, joka katsoo Blaisea kiinnostuneena.
-Hieno ajoitus, Malfoy hymähtää sarkastisesti.
-Ei paha, pakko myöntää. Tiesin, ettette kumpikaan jaksaisi olla, no, missä ikinä olittekin, Zabini leuhkii. Harry nykäisee poikaystäväänsä hihasta.
-Uhm... Draco... Mitä he tekevät täällä? hän kysyy vaitonaisesti.
Draco kääntyy katsomaan lyhyempää, hymyilee ja ottaa hänen kädestään kiinni.
-Vartioivat täällä, ettei kukaan pilaa meidän hetkeämme, hän kertoo. Harryn ilme muuttuu vain yhä enemmän epäluuloiseksi.
-Hei... He eivät tule tuota pidemmälle, eikä sinun tarvitse miettiä heitä ollenkaan, Draco sanoo jykevästi. Harry nyökyttelee hiljaa päätänsä.
-Eikä sitten mitään isoja epäilyttäviä ääniä, ettei minullakin tee mieli tai uteliaisuuteni herää, Blaise hekottelee. Dracon murhaava katse kääntyy hetkessä toiseen luihuiseen.
-Haista vittu, Blaise. Palkkiosi alentuu 50 prosentilla, jos edes yrität tulla oven lähelle. Jos yrität tulla ovesta sisään; voit unohtaa raukkamaisen elämäsi täällä Tylypahkassa. Saastainen... hän alkaa sanelemaan.
-Hyvä on, hyvä on. Oletpa kitkerä, Malfoy. Mene siitä, niin saat tuolle kullannupullesi jotakin tekemistä, Blaise rauhoittelee virnistellen. Harrylla oli mennyt koko keskutelu ohi, kun hän oli huomannut Zabinin kasvoilla pienen haavan. Mistä se oli tullut?
-Tule, Harry, Draco tuhahtaa kääntyessään oven suuntaan. Harry hätkähtää ajatuksistaan ja  lähtee poikaystävänsä perään.
Draco aukaisee oven, jolloin he menevät huoneen sisälle. Harryn silmät suurentuvat nopeasti. Huone oli pyöreä ja sen katoissa leijuivat miljoonat pienet valot, jotka muistuttivat tähtiä. Sohva oltiin pistetty siististi ovea vastapäätä olevalle seinälle. Sen vieressä oli pieni pöytä, jossa oli maljakko täynnä kauniita kukkia.
-Miten olet ehtinyt suunnitella nämä kaikki? Harry kysyy häkeltyneenä. Draco virnistää mennessään sängyn päätyyn nojaamaan. Harry kurkottaa kattoon, jotta voisi koskea pieneen tuikkivaan "tähteen".
-Uskomatonta! Se on niin kaunis! Katso tätä! Harry hihkuu saadessaan yhden valon kämmeniensä suojaan ja kipittää luihuisen eteen.
-Se on ihan söpö, Draco hymähtää vilkaistessaan pientä valoa.
-Ihan?! Harry hymähtää tohkeissaan ja katsoo nyt toista, joka tuijottaa hymyillen takaisin.
-Sinä olet kaunein asia maan päällä, Draco sanoo lumoavasti. Harry punastuu, päästää valon vapaaksi, jolloin se leijailee takaisin kattoo ja peittää nopeasti kasvonsa kädellään.
-Dracoo! Mitä oikein selität... hän mumisee yhtäkkiä todella ujosti. Draco naurahtaa kepeästi ja  aukaisee mustan bleiserinsä, jolloin hänen paljas kehonsa tulee esiin.
-Sanon totuuden... Entä haluatko kuulla vielä lisää? Draco puraisee huultansa. Harry nyökkää epävarmasti. Vaaleahiuksinen tönäisee pojan lähelleen ja alkaa nuuskimaan tämän kaulaa.
-Tuoksut niin hyvältä ja kehosi on melkein koskematon... Haluni eivät pidä siitä, että joudun olemaan sinusta niin paljon kaukana, hän kuiskaa siirtäessään kättään lyhyemmän keholla yhä vain alemmaksi.
Harry pidättää hengitystään. Hänen kehonsa päättää toimia ennen häntä, ja totta kai Draco huomaa sen myös.
-Täydellistä, Malfoy virnistää pidellessään kättään poikaystävänsä housujen vetoketjun kohdalla.
-U-uhm... Harry tuntee kuinka hänen kasvojaan alkaa polttelemaan. Hän ei voinut itselleen mitään, kyllähän se hävetti, mutta Draco näytti nauttivan pelkästään jo siitä mitä sai pelkillä sanoillaan aikaiseksi.
-Draco... Riisu minut, Harry kuiskasi hiljaa. Draco katsahti tähän, hymyili pienesti ja nosti velhon syliinsä. Hän laski rohkelikon sängylle makaamaan ja tuli itse tämän päälle. Draco riisui rakastaan varoen, mutta näytti kuitenkin sen kiihtyvyyden siten, että toinenkin voisi saada itsevarmuutta siihen.
-Uhm... Harry äännähti toisen pojan imiessä hänen kurkkuaan. Se tuntui siltä kuin sen pitikin tuntua. Harry painoi poikaa enemmän lähelleen hänen käsillään, ikään kuin pyytäen hänen tekevänsä sen paljon isommin, vahvemmin, kaikella rakkaudella. Välittämättä siitä kuinka paljon Harrya sattuisi, hän pyysi enemmän.
-Entä jos Zabini ja muut kuulee? Harry kysyi yllättäen. Draco tuli takaisin huuliin, intohimoisesti suudellen.
-En välitä. Haluan sinua tänä yönä enemmän kuin osaat kuvitellakaan. Päästä ääniä niin paljon kuin haluat... Tämä on meidän kahden yö... hän sanoi tulisesti. Harry katsoi toisen päättäväisiä silmiä, kunnes nyökkäsi ollessaan samaa mieltä. Draco meni nyt paljon alemmas, alemmas, jatkuvasti vain alemmas. Hän teki kuten Harry aiemmin pyysi; haluan tuntea sinut sisälläni.
Sinä yönä oli väliä ainoastaan heistä kahdesta. Harry nautti siitä, niin myös Draco. He hengittivät raskaasti, sydämet hakkasivat rajusti. Toistensa paljaat kehot koskettivat toisiaan ja heidän suudelmansa kestivät monta minuuttia. Kaikki muu ympäriltä hävisi kuin tuhka tuuleen. He kuulivat ainoastaan toistensa äännähdykset, tunsivat toistensa kehon osat ja näkivät toistensa nauttivan yhteisestä hetkestä. He olivat pitkästä aikaa taas vain, ja ainoastaan kahden.