Joel
Saamme vaatteet takaisin päällemme. Yllättävän siististi panimme, kun ei jäänyt mitään tahroja. Ja parempikin niin. Eemil tuskin ilahtuisi. On muuten testattu että tämä auto tosissaan kestää kaikenlaista.
Nostan penkit takaisin niin kuin niiden kuulukin olla. Menen takaisin kuskin paikalle, ja kiedon hiukseni nopeasti nutturalle. Ihme kun ne eivät olleet äsken koko aikaa tiellä.
"Joko voidaan jatkaa matkaa vai vieläkö rakkaallaani on joku ongelma?" lässytän virnistäen. "Voidaan" Joonas vastaa punastuen söpösti. Laitan turvavyön itselleni, ennen kuin käynnistän auton ja lähden ajamaan.
~~~~~
Huomaan poikaystäväni pään romahtavan eteenpäin, mitä säikähdän. "Joonas?" sanon huolestuneena, ja heilautan kättäni hänen kasvojen edessä. Yritän samalla keskittyä ajamiseen.
Onneksi pysähdyn liikennevaloihin, niin kerkeän katsoa mikä hänellä on hätänä. Nostan hänen pään takaisin nojaamaan penkkiin. "Kulta?" kuiskaan, ja silitän hänen poskea.
Huokaisen helpotuksesta, kun tajuan hänen nukahtaneen. "Älä enää säikyttele tolleen" kuiskaan, painan nopean pusun hänen poskelle, ennen kuin keskityn jälleen liikenteeseen.
~~~~~
Viimein pääsemme takaisin kotiin. Huokaisten lasken kassimme maahan. Joonas oli aivan unenpöpperössä, kun hän heräsi vähän ennen kuin pääsimme takaisin Helsinkiin.
"Mennäänks me studiolle?" kysyn. "Vaikka" Joonas vastaa haukotellen, ja hieroo silmiään. "Syyään eka jotaki" sanon. Junamatka meni yllättävän nopeasti, ja palautin Eemilille hänen autonsa sitä ennen.
Vilkaisen kelloa, ja tajuan jätkien kuitenkin tilaavan jotain, joten järkevämpää syödä siellä. Pörrötän blondeja hiuksia, ennen kuin otan kaikki työjutut matkaan.
"Puhelin, avaimet, lompakko, Joonas, läppäri, laturi... Kaikki on" totean. Joonas vain tuhahtaa, pukee päälleen haukotellen, ennen kuin lähtee jo rappukäytävään.
Puen takin ja kengät päälle, ennen kuin lähden hänen perään. "Koitappa rauhottuu" naurahdan, kun hän meinaa kompastua portaissa. "Mähän oon rauhallinen" hän vakuuttaa.
"No joo. Mut aika uninen vielä" hymähdän. Nappaan poikaystäväni kädestä kiinni, jotta hän ei enää kaatuisi. Ainakin saisin hänet kiinni paljon helpommin.
~~~~~
Joonas
"Ja sieltä saapuu meidän tuleva aviopari" Olli kailottaa, kun tulemme Joelin kanssa studion ovesta sisään. "Ai kosiks sä mua?" naurahdan, ja katson poikaystävääni yllättyneenä.
"Pitäskö mun kosia?" hän puolestaan kysyy, ja painaa pusun otsaani. "En mä tiiä" vastaan. En kyllä olisi tällaista odottanut ihan heti.
"Kyllä mä vielä joskus" Joel kuiskaa, ja pörröttää hiuksiani. En vastaa mitään, vaan keskityn miettimään mistä Olli sai tuollaista päähänsä. Emmehän ole seurustellut kuin vähän yli kuukauden.
Kävelen brunen luokse, ja kysyn häneltä asiasta. "No ette te vanhakaa oo ku ootte yhessä" hän selittää raapien niskaansa. Tuo ei kyllä mene läpi. "Älä valehtele" sanon odottaen oikeaa vastausta.
"No kai se nyt naimisiin meette?" Olli naurahtaa, ja taputtaa olkapäätäni. "Varmaa joskus" totean jääden miettimään asiaa. Tuolle jätkälle se näytti olevan täydellinen hetki karata kuulustelustani.
Säikähdän, kun joku tulee halaamaan minua takaapäin. Tunnen tutut huulet bromance mielessä poskellani. "Oliks ikävä?" naurahdan, ja käännyn katsomaan Nikoa.
"Onhan noin mahtavaa ystävää aina ikävä" hän mutisee olkapäätäni vasten. "Ihana" sanon hymyillen, ja käännyn halaamaan tuota brunea kunnolla.
Huomaan Joelin hymyilevän meille keittiöstä, samalla tilaten Aleksin kanssa meille jotakin ruokaa. En ehkä kestä sitä, että Joel luottaa minuun oikeasti sen verran, ettei tule mustasukkaiseksi minun ja Nikon bromancesta. Tai Minna.
Kun minun ja Nikon välillä ei ole mitään muuta kuin ystävyyttä ja merkityksetöntä pusuttelua. Joelin kanssa sentään seurustelemme, ja teemme jotain muutakin kuin vain pussailemme. Ei siitä sen enempää.
"Miten olis tän jälkee mun luo bisselle, vai kuin meiän matkalaisii väsyttää?" Olli ehdottaa hetken päästä, kun olemme kaikki keittiössä. "Mä nukuin koko junamatkan" virnistän.
"Ainahan se ilmanen bisse maistuu" Joel naurahtaa. "Eli tän jälkee tyhjentää Ollin viinivarastot" Aleksi virnistää ilkikurisesti. "Joo!" sanon nauraen, samalla kun Niko yrittää pitää minua sylissään. Muuten tippuisin lattialle.
"Eka työt, sitte huvit" Tommi huokaisee miettien varmasti, onko aikuisten ihmisten vai pikkulapsien kanssa tekemisissä. Rehellisesti sanottuna molempien...
***
Alkaa luvut vähentyy... 🥲