77. Urhea kihlattu

171 13 4
                                    

Tähänki joku söpöysvarotus

Joel

En välttämättä usko tätä todeksi. Joonas ihan oikeasti suostui. Hän suostui, vaikka olemme seurustelleet vain vuoden. Hän suostui, vaikka satoja ihmisiä on katsomassa. Hän oikeasti suostui.

Olemme saaneet keikan jo vedettyä. En ymmärrä miten noista faneista lähtee niin paljon ääntä, mutta vastako he alkoivat kiljumaan, kun Fever alkoi. Ja kun Joonas tarttui uudestaan mikkiin.

Ja Niko otti kyllä työnsä takaisin. Kunhan antoi minulle ja Joonakselle kaiken ilon huutaa Sharks Love Bloodia yleisölle. Tulihan siinä muutama pusu vaihdettua kihlattuni kanssa, mutta pikku vikoja.

"Mä heittäsin muuten tän sormuksen menemää mut en mä viitti ku Joel näki ihan vitusti tähän kaikkee vaivaa" Joonas virnistää, kun olemme vielä lavalla. Ei kyllä mitään tietoa miksi. Loppusanojen takia?

"Kuuleppas Porko, toi makso aika paljon" älähdän, vedän hänet kainalooni ja pörrötän hänen hiuksia. Joonas vain hymyilee todella onnellisen näköisenä.

"Kiitos tästä helvetin upeesta keikasta, tää on kaikista ikimuistoisin" hän sanoo vielä, ennen kuin näytämme yhdessä sydäntä yleisölle, ja lähdemme viimein pois lavalta.

"Joel Erik Salomon Hokka mitä helvettiä!?" hän huutaa, kun pääsemme bäkkärille. "Kosin sua" virnistän, ja ennen kuin hän kerkeää sanoa mitään muuta, vedän hänen huulet omilleni.

"Ja kaikki muut tiesi paitsi sä. Okei no fanit ei tietenkää, mut kuitenki. Stressasin siks ihan vitusti tota keikkaa, ku pelkäsin meneeks kaikki pielee" selitän, ja silitän hänen poskea.

"Mikä muka olis voinu mennä pielee?" Joonas ihmettelee. "No kaikki" mutisen, ja halaan häntä tiukasti. "Mut eiks kaikki menny hyvin?" hän varmistaa.

"Meni meni. Oot nyt täysin mun" kuiskaan, ja pussaan hellästi hänen kaulaa. Hän punastuu ja hautaa kasvonsa rintakehääni. Suloista.

Joonas

En kohta kestä tätä onnellisuuden määrää. Kerrankin näin, eikä niin että olen päättämässä elämäni. Oikeasti, kaikki on nyt paremmin kuin koskaan.

"Sä vittu oikeesti kosit mua" sanon uusien kyyneleiden valuessa poskilleni. "No eiks toi sormus meinaa sitä?" Joel naurahtaa, ja silittää vasenta kättäni.

"No kai se meinaa" sanon hymyillen. "Ootte te sulosii" Aleksi hymyilee bisse kädessään. "Kiitti" vastaan hänelle keskittyen kihlattuuni. "Tää on ihan vitun kaunis sormus" kuiskaan.

"Kiva että tykkäät" Joel sanoo hymyillen pitäen minua sylissään, ennen kuin hän alkaa painelemaan pusuja kasvoilleni. Nauraen upotan käteni hänen hiuksiin ja pidän silmiäni kiinni.

"Nonii kyyhkyläiset, voitas juhlistaa teitä jos mitenkää sopii" Niko naurahtaa, ja heittää meille bisset. Toinen meinasi osua päähäni, mutta onneksi on tuollainen urhea kihlattu, joka suojelee minua ihan kaikelta.

Bissetölkiltä myöskin. "Tuoreelle avioparille" jätkät sanovat, kohottavat bissensä, kippistävät ja alkavat juomaan. Ja koska minusta ja Joelista on kyse, kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta.

Niko nähtävästi kuvaakin, kun istun kihlattuni sylissä ja yritän juottaa hänelle bisseäni, ja hän omaansa minulle. Ei tämä kyllä kovin lahjakkaasti mene, mutta pääasia että on hauskaa.

Pian vanhemmatkin tulevat luoksemme onnittelemaan. "Joel apua" älähdän, kun äiti rutistaa minua melkein hengiltä. "Äläpäs kurista mun kihlattuu" Joel sanoo toruvasti.

"No en tietenkään" äiti tuhahtaa, ja pörröttää hiuksiani. "Poosu meni kihloihin!!" Tiina kiljaisee, ja halaa minusta melkein ilmat pihalle. "Joel.. tuu.. auttaa" ähkin siskoni rutistaessa minua vielä kovempaa kuin äitini.

"Joonas on joo helvetin ihana mut älkää rutistako sitä hengiltä" hän huokaisee, ja tulee halaamaan minua takaapäin hellästi, kun pääsen irti Tiinan halauksesta.

"Onnea" isä sanoo, kättelee, ja halaa hellästi, mutta samaan aikaan tiukasti. Tuollaisia saisi olla lisää, ei kiitos ilmoja pihalle. "Näytä sitä sormusta" Tiina käskee, ja nappaa kädestäni kiinni.

"Aika nätti" hän kommentoi ja vilkaisee Joelia, joka on takanani. "Totta kai on" hän naurahtaa. Joelinkin porukat tulevat onnittelemaan. "Vai kosit sä Joonasta" Tuomo toteaa.

"Niinhän mä tein" Joel toteaa, ja silittää käsivarttani. "Ootte te ku luodut toisillenne" hän jatkaa, taputtaa molempia selkään ja menee keskustelemaan muiden kanssa.

Hymyilen Joelille, ennen kuin vedän hänet jälleen suudelmaan. Tämä hetki on aivan helvetin täydellinen. Toivon todella ettei tämä ole mitään hulluja unelmiani, vaan täysin totta.

Taitaa olla kun otetaan huomioon äidin ja Tiinan rutistukset...

***

Kirja alkaa lähestyy loppuaan 👀

Maybe I was born to be broken // Joel x Joonas ✅️  Where stories live. Discover now