Joel
"Joonas kuuleks sä mua?" kuiskaan, ja silitän hellästi hänen poskea. Hän avaa silmänsä hitaasti ja kohdistaa katseensa minuun, samalla kun kyynel valuu hänen poskelle.
Pyyhin sen nopeasti pois, sillä hänen kasvoissa on aika paljon haavoja ja mustelmia. "Joonas?" sanon hiljaa hämmentyneenä, kun hän kääntää katseensa pois minusta.
Mitä nyt tein, tai jätin tekemättä? Tunnen Joonaksen ottavan kätensä pois omastani. Mitä ihmettä..? Niko astuu huoneeseen. "Kato Porkoki heräs" hän toteaa, ja antaa evääni minulle.
"Mikä nyt on?" hän jatkaa, kun Joonas vain tuijottaa minusta poispäin. "Joel" poikaystäväni vastaa. "Mitä?" kysyn ihmeissäni. Mitä nyt on tapahtunut?
"Joonas mitä Joel on tehny?" Niko huokaisee rauhallisena. Sen kyllä minäkin haluan tietää. "No luulis itte tietävän. Ihme että ees tänne tuli" blondi mutisee.
"Mitä sä selität? Totta kai mä tulin tänne" nyt vasta olenkin hämmentynyt. "No ihan sitä vaan selitän et ei sua kiinnosta oikeesti" Joonas sanoo, ja kääntää itkuisen katseensa minuun.
"Joonas selitä nyt ihan suoraa" huokaisen, ja pyyhin tämän kyyneleitä pois. "Mä näin sut suutelemassa jotaki huoraa" tämä kertoo hiljaa. "Missä?" järkytyn.
"Baarissa" hän jatkaa. Naurahdan ilottomasti. "Mä vannon käsi sydämellä, etten oo ollu varmaa kahteen viikkoon baarissa" sanon vakavana.
"Mä voin todistaa. Tai en mä tiiä olitteks te Oulus baarissa, mut Joel on istunu tossa viimesen vuorokauden. Korkeintaa käyny kusella" Niko sanoo.
"Mistä sä tollasta sait päähäs?" kysyn, ja katson Joonasta, joka tuijottaa käsiään. "Mut... kuka se sitte oli? Se tyyppi näytti ihan sulta" hän sanoo hiljaa.
"En tiiä, mut mä se en ainakaa ollu. Joonas mä en vois ikinä pettää tai satuttaa sua mitenkää. Tietäsitki miten rakas sä oot mulle" sanon, ja nostan hänen katseen itseeni.
"Anteeks.." Joonas kuiskaa katsoen suoraan sieluuni. "Älä pyydä anteeks. Ei tässä oo mitää hätää" vakuutan. Hän levittää käsiään irvistäen hieman, jolloin menen tämän halattavaksi.
Joonas
En ymmärrä miten voin olla näin idiootti. Ei tietenkään Joel minua pettäisi. Eikä kyllä ketään muutakaan, ei siinä. Irvistän, kun yritän vaihtaa asentoani edes hieman paremmaksi.
"Mihin sattu?" Joel huolehtii heti, ja katsoo minua huolestuneena. "Kylkeen" vastaan, kyynelten noustessa silmiini. Tämä nimittäin sattuu, ja helvetisti.
"Rakas ei oo mitää hätää. Anna mä autan" hän sanoo rauhallisesti, ja nostaa minua varovasti. Tajuan siinä samalla, että minun pitäisi selittää mitä on tapahtunut. Ja miksi yritin tappaa itseni.
"Onks parempi?" Joel varmistaa, ja pyyhkii kyyneleitäni pois. Nyökkään yrittäen hymyillä hieman. "Minna soittaa" Niko kertoo hänen puhelimen soidessa, ja pian hän on lähtenyt huoneesta. Nyt olisi hyvä aika.
"Joel.." aloitan, ja katson tätä. "Joonas" hän vastaa, niin kuin aina. "Anteeks ku mä epäilin sua. Et sä oikeesti tekis nii" mutisen. "Anna jo olla. Kaikki hyvin, hyvä vaa et saatii selvitettyy" hän sanoo, ja pörröttää hiuksiani.
"Nii kai sitte" mutisen. "Muistaks sä mitä kaikkee tapahtu ennen ku heräsit?" poikaystäväni kysyy sen kysymyksen, mihin en haluaisi vastata, mutta pakko olla rehellinen.
"Valitettavasti" huokaisen sulkien silmäni. Tunnen Joelin ottavan kädestäni kiinni silittäen sitä rauhassa. Muistelen hetken aikaa mitä kaikkea tapahtui, jotta osaisin selittää paremmin.
"Sillon ku päästii takas sun kämpille, nii menit heti nukkuu. Päätin ite mennä studiolle, ku ei ollu muutakaa tekemistä. No, sit menin kävellen koska miks ei. Liikuntaha on hyväks.
Olin sit jätkien kaa joskus puol kymmenen studiolla, ennen ku tajusin et mun piti käydä kaupas. Sit lähin kävelee sinne kauppaa ja juoksinki jossain vaihees, mut se koko paska oliki kii.
Lähin kävelee takas ku ei meillä mitää ruokaa ollu. En mä kerenny kävellä kovin pitkää, ku kuulin et joku seuraa. Jotku kolme miestä tuli mun takana" selitän, ennen kuin hengitän rauhassa.
"Hyvin menee. Ei oo mitää kiirettä, ja muista et voit puhuu mulle ihan mistä vaan. Vaikka sitte siitä ettet löydä sukalles samanlaista parii" Joel sanoo rohkaisevasti, samalla kun naurahdan.
"Ei menny kauaa, ku yks niistä oli jo työntäny mut seinää vasten. Yritin kysyy mitä ne musta haluu, mut kuulemma sitä ettei mua olis. Sit ne vaa alko hakkaa ja potkii ja lyömää ja mitä kaikkee.
Sit ku ne vihdoin lopetti nii sit mua käskettii tappaa itteni. Yritin päästä sitä ylös vaikka pyörtytti ja oli vitun huono olo ja sattu vaa joka paikkaa. Lähin sit kävelee takas kotii ku en mä nyt voi mennä kauppaa sen näkösenä.
Sit se baari tuli vastaa ja olin menos sinne ku en jaksanu mitää, mut sit näin sen sulta näyttävän tyypin ja jonku huoran. Aikasemmin aattelin et en mä vois tehä sitä, mut ku luulin et se tyyppi oli sä..." selitän, ennen kuin menee itkuksi.
"Lähin sit sillalle. Anteeks, mä tiiän et mun ei olis pitäny. Mut se vaa tuntu parhaimmalta vaihtoeholta. Istuin siin jonki aikaa ja sanoin rakastavani sua, ennen ku hyppäsin.
En mä siitä mitenkää kauas kerenny, ku joku nappas kii. Olin nii paniikis ja sekavassa tilassa et muistan sen ku jotku autto mut ylös, oksensin, sattu joka paikkaan, joku yritti puhuu mulle, ja nyt oon täällä" kerron.
Joelilla on varmaan tästä oma versio myös...
***
Vähän pidempi luku mut noh 😀