you're beautiful | BTS ~ FIN

98.

Anteeks tästä jäätävän pitkästä tauosta!

*Hoseokin näkökulma*

Halasin Taehyungia, ja hän itki rintaani vasten. Poika yritti pyyhkiä kyyneleitään, mutta lisää valui hänen poskilleen saman tien. Minä hymyilin niin leveästi että poskiini sattui, ja tunsin onnen kyyneleiden sumentavan näköni.

"Mä rakastan sua."

Taehyung nosti katseensa, ja katsoi minua itkusta punaisilla silmillään. Tähtien valossa hänen tummat silmänsä kiilsivät kauniisti, ja olin varma etten ollut ikinä nähnyt mitään kauniimpaa. Koskaan. Taehyung nyyhkäisi, ja minä suutelin häntä hiljaa. Annoin käsieni kulkea hänen toppatakin peittämää kehoaan pitin, ja vedin pojan ihan kiinni itseeni.

"Mä ihan todella rakastan sua."

Taehyung ei osannut sanoa mitään, hän vain nyökkäili ja nieleskeli kyyneleitään. Sitten minä purskahdin nauruun, ja halasin häntä uudelleen.

"Oot ihan hassu" hymyilin, ja silitin pojan poskea.

"Raukka, etkö sä osaa enää puhuakkaan. Veikö kissa sun kielen?"

Taehyung nyökkäili kyyneltensä lomasta, ja pyyhki silmiään hihaansa.

"H-hoseok mä rakastan sua enemmän kun mitään. Mä oon niin onnellinen et mua itkettää" poika sopersi kyyneltensä läpi.

"Voi kulta" nauroin, ja silitin hänen selkäänsä.

"Itke vaan jos sä haluat. Voidaan olla tässä."

Taehyung sopersi jotain rintaani vasten, ja minä hymyilin.

"Mä en vois olla onnellisempi, mä en ois tässä ilman sua" Taehyung kuiskasi hiljaa, ja minä silitin hänen sotkuisia hiuksiaan.

"Oot niin kaunis, mä oon onnellinen et oot vihdoin oikeesti mun oma."

Taehyng katseli minua kimaltelevilla silmillään, ja nyyhkäisi.

"Totta kai mä oon sun. Oon sulle niin paljon velkaa."

Silitin pojan selkää, ja tartuin häntä kädestä. Kiedoin sormeni hänen kylmien sormiensa lomaan, koskettaen kevyesti sormusta hänen nimettömässään. Hymyillen puristin Taehyungin kättä, ja hän puristi omaani takaisin.

"Mennäänkö takas sisään? Sä jäädyt."

Taehyung nyökkäsi kyyneleitään pyyhkien ja hymyillen, ja yhdessä lähdimme sisälle. Riisuimme takit ja kengät jälleen eteiseen, ja suunnistimme olohuoneeseen. Yoongi istui omalla patjallaan Jiminin kanssa, ja he molemmat pitivät kädessään tölkkiä. Namjoon jutteli Jinille niitä näitä, vilkuillen samalla puhelintaan.

"Ai te tulitte, löytykö se puhelin?" Jimin kysyi.

Nyökkäsin, ja istuimme vierekkäin patjalleni.

Yoongi nosti sohvapöydältä kaksi olutta, ja ojensi niitä meille.

"Haluutteks?"

Taehyung katsoi minua hetken, ja pudistin päätäni. Olin päättänyt etten enää ikinä koske alkoholiin, pelkäsin niin paljon satuttavani ihmisiä ympärilläni. Minulle rakkaita ihmisiä. Jos satuttaisin kännipäissäni Taehyungia, en tiedä mitä tekisin.

"Mä en ota" sanoin reippaasti.

"Jos sä haluut ottaa niin ota vaan, pidän susta kyllä huolta" hymyilin Taehyungille, ja arasti hän kurkotti nappaamaan tölkin Yoongilta.