Like A Blood Brother

68. Luku|Viiniä ja veljesrakkautta

Aleksin POV:

Olli kaatoi minulle ja itselleen punaviiniä korkeisiin laseihin. Muutkin valitsivat tarjottimelta itselleen juotavaa. En keskittynyt muiden tekemisiin sen enempää, sillä minulla ja Ollilla oli ihan oma hetki meneillään. Veljesmielessä. Kilistimme lasejamme ja huomaamattani olin kääntynyt vähän Olliin päin.

Olli näytti minulle jotain lehtijuttua, joka bändistä oli tehty ennen kuin olin edes liittynyt siihen. "Mä tuun kohta takas." Sanon ja nousen ylös. "Joo." Olli vastaa. Pörrötän tämän hiuksia ja kävelen kohti vessaa.

Joelin POV:

Aleksi meni ilmeisesti käymään vessassa ja Olli jäi viinilasi kädessä katsomaan puhelintaan. "Siis mitä oikeen tapahtu? Mistä oon jääny paitsi?" Kysyn katsoen Ollia. "Mitä?" Tämä ihmettelee. "No ku ensin ootte yhessä ja ehkä maailman täydellisin pari, sit teille tulee riita, erootte ja nyt ootte ku veljiä." Sanon. Olli vain virnistää ja jatkaa puhelimen selaamista. Millaisen johtopäätöksen nyt tekisin tuosta?

Timeskip 1h:

Ollin POV:

Minä ja Aleksi olimme siirtyneet sohvalle vähän kauemmas muista, koska siinä oli mukavampi istua. Aloimme taas katsoa edellisen kerran videoita ja nauroimme samalla tavalla. "Tää on ku kuuntelis podcastii." Aleksi sanoo meidän katsoessa videota, jossa Joel selittää jotain, missä ei ole mitään järkeä. Siksi se onkin niin hauskaa. Kävin hakemassa meille lisää viiniä. "Ole hyvä..." Meinasin jatkaa lausettani epähuomiossa ja kutsua häntä rakkaaksi. Vaikka eihän sen välttämättä tarvinnut olla sillä tavalla. "Kiitti."

Alkoi tulla kuuma, joten avasin kaksi ylintä nappia. "Venaa hetki." Aleksi sanoo, ojentaa viinilasinsa minulle ja menee Nikon luo. Ihmetten hetken, mutta sitten tämä saapuu laittaen kaksi mustaa ponnaria ranteeseensa. Hän otti lasit käsistäni laskien ne pöydälle. Sitten tuo istuu taakseni, kun olen sohvalla sivuttain. "Nojaa taaksepäin." Hän pyytää. Tottelen ja asetun nojaamaan Aleksin kylkeä vasten. Yritän katsoa ylös nähdäkseni hänet ja tämä asettaa toisen kätensä rinnalleni. "Mä luulin, et sä teet saparot." Sanon. "A-ai nii." Hän vastaa ja ottaa toisen ponnarin kädestään. Kurkotan pöydälle Aleksin samalla räveltäessä hiuksillani. Otan viinilasini ja ja kallistan sitä varovasti huulilleni. "Etkö malttanu oottaa?" Kuulen Aleksin kysyvän huvittuneena. "Keskity siihen, mitä sun pitiki tehä." Vastaan.

"Saanks mä nousta?" Kysyn kun tämä on saanut saparot valmiiksi. "Joo." Lasken samalla lasin takaisin pöydälle. Aleksi jää tuijottamaan tyhjällä katseella sitä. Katson häntä hetken ja käännän tämän pään sitteen minuun päin. Miksi hän näyttää niin vakavalta? Otan koiranpentuilmeen. Tuijotamme toisiamme aika kauan. Tarkkailen tämän silmiä, levottomia hiuksia ja kaikkea. Sitten katseeni siirtyy tuon huuliin, joiden kosketusta olen kaivannut. Aleksi oli niin ajatuksissaan. Hän on välillä mystinen pohdiskelija. Joskus hän on yli-innokas pikkulapsi ja nauraa aurinkoisesti omana itsenään. Välillä hän todistaa olevansa vahvempi, miltä näyttää. Kestää kaiken, mitä tapahtuu, mitä hänelle sanotaan, mitä hänestä ajatellaan...

Yhtäkkiä Aleksi havahtuu tyhjästä tuijotuksesta ja katsoo minua nyt niin, että tiedän hänen myös ajattelevan tätä hetkeä. Olemme taas vain hiljaa. Vilkaisen jälleen...haluamattani Aleksin huulia. Tunnen kuumotuksen, sillä pelkään hänen huomanneen sen. "Juo tää ykkösellä." Hän sanoo hiljaa ja nostaa viinilasini pöydältä. "Okei." Vastaan. Tuijotan Aleksia niin kauan, kuin pystyn ja kallistan pääni sitten taaksepäin. Hetken kuluttua lasken lasin pöydälle. "Yritäks sä taas saada mut känniin?" Kysyn virnuillen. Aleksi nyökkää. "Mut munhan piti huolehtia susta." Muistutan. Saan kylmät väreet, kun Aleksi siirtyy korvani viereen ja kuiskaa: "Mut nyt pikkuveli pitää isoveljestä huolen." En voisi sanoa tätä, mutta isoveli saattaisi haluta viattomalta pikkuveljeltä...

Timeskip 1h:

Tommin POV:

Vilkaisen Aleksia ja Ollia. Nämä ovat selvästi halunneet olla nyt kahdestaan. Alkaa hymyilyttää, kun Aleksi nousee seisomaan ja nostaa Ollin perässään. Molemmat ovat selvästi humalassa. Olli ehkä enemmän. Olli halaa Aleksia, joka vastaa tähän. Nämä ovat kuitenkin niin lähellä meitä, että kuulen, kun Aleksi sanoo: "Mennään jonnekki kahestaan..." Nonni...ja mitähän tästäkin taas seuraisi? Sitten Aleksi päästää Ollista sen verran irti, että tämä saa juomansa pöydältä. Ei selviä, kuinka paljon siinä oli, mutta ykkösellä se meni.