66. Luku|Erilaista

1.3K 96 78
                                    

Ollin POV:

Asetuin nojaamaan kädelläni Aleksin olkapäähän. Katsoimme videoita, joita Kiril oli jonkin aikaa sitten ottanut baarissa. Nauratti, kun Joel kertoili tarinoitaan ja Joonas järkeili muuten vaan. Oikeasti alkoi jo sattua vatsaan, kun nauroimme niin paljon. "Ehei vittu apua." Sanon nauruni keskeltä ja uppoudun Aleksin hupparia vasten. "Nyt on ainaki jotain, joka varmasti piristää." Aleksi toteaa. "Niinpä." Vastaan.

Emme huomaa, että Joonas tulee kaupasta. Tämä pörröttää meidän molempien hiuksia. "Moi." Hän sanoo. "Moi." Vastaamme. "Joonas kato." Aleksi sanoo ja näyttää videota hänestä. "Ei helvetti. Mä pistän alkoholin piikkiin." Tämä sanoo. "Haha joo." Aleksi naurahtaa. "Ootte vissiin saanu sovittua." Joonas sanoo riisuessaan takkia. "Joo." Vastaan ja vilkaisen hymyilevää Aleksia.

Niko tulee taukotilaan. "Hei Porko mä sain idean." Hän sanoo. "Voi ei." Huokaisen. "Mentäskö uuen vuoden kunniaks bisselle?" Niko ehdottaa. "Joo." Joonas vastaa innoissaan. "Ei saatana. Tällä porukalla siitä ei seuraa mitään hyvää." Sanon. "Tarviiko?" Joonas naurahtaa. "No sinä ainaki lähet vipeltämään omille teille ilman kenenkään lupaa." Aleksi toteaa. "Saattaa jossain määrin pitääkin paikkansa." Joonas myöntää ja hymyilee leveästi. "Mennääks me sit siihen samaan baariin?" Aleksi kysyy. Tajuan heti, miksi tämä kysyy sitä. "Joo." Niko vastaa. Joel ja Tommikin saapuvat paikalle. "Mitäs täällä suunnitellaan?" Tommi kysyy. "Mentäiskö bisselle? Ku kohta on uus vuos." Niko kysyy. "Vois kyl." Joel vastaa. "Joo, jos Porko pitää housut jalassa eikä pakene." Tommi sanoo. "No tottakai." Tämä vastaa, kuin muka tarkottaisi sitä.

"Vihdoinki te ootte taas sovussa. Oli aika rasittavaa olla se järjen ääni, ettenkö sanois." Tommi yhtäkkiä kesken virittelyjen sanoo. "On varmaan raskasta olla tässä porukassa se ainoo viisas." Joel toteaa. Tommi nyökkää ylpeänä. "Ootteks muuten vielä yhessä?" Joonas kysyy katsoen minua ja Aleksia. Katsomme toisiamme hetken. "Ei, mut kaikki on silti hyvin." Aleksi kertoo. "Joo, no mut se on hyvä." Niko vastaa. "Pääseehän kaikki nyt varmasti huomen illalla?" Joonas varmistaa. Kaikki vastaavat myöntävästi.

Klo 18:15:

"Pidetäänhän me kuitenki treenit?" Varmistan, ennen kuin Joel ja Niko lähtevät studiolta. "Joo, mut voijaan lopetalle vähä aikasemmin, ettei tuu nii raskas päivä." Niko vastaa. "Juu." Olimme lopettaneet treenit, mutten itse ainakaan jaksanut vielä lähteä kotiin. Ilmeisesti eivät nuo kolme muutakaan. Makoilemme sohvalla ja kaikki katsovat puhelimiaan. Haukottelen, sillä minua väsyttää. En edes tiedä miksi, kun ei kello ole edes paljoa. Asetun nojaamaan Tommiin ja suljen silmät. "Et sitte nukaha siihen." Hän sanoo. "En en..." Mutisen kuitenkaan välittämättä hänen sanomisestaan. Tommi pörröttää hiuksiani ja minua jää ärsyttämään, kun hän vetää ne silmilleni. "Hm, perkele." Mutisen ja siirrän ne tieltä.

Tommin POV:

Huomasin parin minuutin jälkeen, että Olli oli nukahtanut miltei syliini. "Voi hemmetti. Miten tän uskaltaa päästää yksin auton rattiin?" Huokaisen. "No käy viemässä ja sit se saa huomenna ajella kaaransa kotiin." Joonas ehdottaa. "No en todellakaan lähe kuskaamaan, ku se asuu ihan vastakkaisessa suunnassa ja muutenki iha hemmetin kaukana." Vastaan. "No Alestus voi sit viiä. Ku sähän asut siin aika lähellä." Joonas sanoo. "Joo." Tämä vastaa välinpitämättömänä nostamatta katsetta puhelimesta. "Mites muuten huomenna sit? Mennääks kaikki kävellen vai taksilla?" Kysyn. "Ehkä kävellen täl kertaa. Menee muuten säätämiseks." Joonas vastaa.

Timeskip 10min:

Minun täytyisi alkaa lähtemään, sillä pitäisi vielä ehtiä käymään kaupassa ennen niiden sulkeutumista. "Haluutko Allu herättää tän yhen?" Kysyn. "Mikset sä muka voi?" Hän ihmettelee. "No ku sä osaat tehä sen silleen...hellästi...tai kun sulle se ei suutu, jos herätät sen." Selitän. "Vai että hellästi." Joonas toistaa huvittuneena. "Hm, no voi vittu." Aleksi sanoo. "Silitä vaikka poskea ja anna pusu." Joonas ehdottaa. "Just." Tämä tokaisee. "Kuitenki on ollu koko ajan hereillä ja hyökkää mun kimppuun." Aleksi sanoo. "Sä oot jo tottunu siihen." Sanon ja Aleksi mulkaisee minua. "Haluuks sä vaik tulla tähän, ku mun pitäis oikeesti lähtee? Kaupat menee vartin päästä kiinni." Sanon ja Aleksi myöntyy tähän.

Aleksin POV:

Siirryn Tommin paikalle ja nyt Olli nojaa minuun. "En mä viitti herättää sitä." Sanon Joonakselle. "No jätä se sit tänne nukkuu." Hän vastaa. "Mä voisin kyl kans alkaa nukkumaan tässä. Täs on hyvä olla." Mutisen ja nojaan Olliin. "No jääkää siihen. Mäki alan lähtee. Soita jos tulee jotain." Joonas sanoo ja nousee sohvalta.

Joonas ja Tommi olivat lähteneet hetki sitten. "Olli." Kuiskaan ja yritän nähdä tämän kasvot. Saan vastaukseksi vain epämääräistä muminaa. "Jaksaisikko sä herätä? Mä voisin viiä sut kotiin nukkuu." Kysyn. "M-mm, mua väsyttää..." Hän mutisee ja kiertää kätensä ympärilleni. "No jääks sä sit tänne nukkuu?" Kysyn. "Mmm...sun kans..." Hän vastaa. "No mut Olli, Rilla on kotona." Muistutan. "Kyl se siellä pärjää." Hän vastaa. Pitää kyllä paikkansa. Olihan se tänään aamulla saanut ruuan. Iltaruoka oli aikaisemminkin jäänyt välistä ja elossa näytti pysyvän. Mutta jäämme nyt sitten ilmeisesti tähän. Oli outoa, kun emme seurustelleet. Tämä oli kivalla tavalla uutta ja erilaista.

Klo 02:30:

Heräsin johonkin pihalta kuuluneeseen ääneen. Taisi olla lintu. Makasimme Ollin kanssa lusikassa. Eniten mietin vain, että miksi, mutta eihän sillä väliä sinänsä. Siirrän käteni Ollin lantiolta tämän rinnalle ja hän asettaa omansa sen päälle. Painan päätäni kevyesti hänen niskaansa vasten ja tunnen tämän hiuksien sekoittuvan omieni sekaan. Vedän Ollin entistä lähemmäs itseäni ja sitten nukahdan jälleen.

Like A Blood BrotherWhere stories live. Discover now