Like A Blood Brother

8. Luku|Kaverimielessä

Selvisin henkisestä romahduksestani enkä sammuttanu valoja. Otsikko kertoo jo, että täs luvus ei oo mitään, mitä ei vois kertoo mummolle. :)

<><><><><><>

Joonaksen POV:

Olimme Joelin ja Tommin kanssa menneet yläkertaan pelaamaan pleikkarilla. Meitä ei hirveästi tanssiminen kiinnostanut. Toki tekisimme illan aikana muutakin. Niko oli ilmeisesti nähnyt jonkun tutun ja jäänyt alas juttelemaan tämän kanssa. Olli ja Aleksi varmaan menivät jonnekin kahdestaan. Antakoot rakastavaisten rakastaa toisiaan. Ihmettelen, jos jommalle kummalle tapahtuu jotain, sillä luulisi näiden pitävän toisistaan hyvää huolta. "Oeeee!" Tommi huusi. Tämä nimittäin voitti. "Hei! Ei tää tähän vielä jääny." Sanoin.

Aleksin POV:

Menimme Nooran kanssa violettina hohtavaan olohuoneeseen ja istuimme sohvalle. Kerroimme itsestämme, juteltiin bändistä, näistä bileistä, randomien vaatetuksesta, Joonasta ja oikeastaan kaikesta, mitä tuli mieleen. Noora vaikutti tosi mukavalta. "Sul on kivat hiukset." Tämä sanoi ja sipaisi niiden latvoja. "Kiitos. Sullaki." Vastasin. Noora katsoi hitaita tanssivia pareja. "Haluisiks sä tanssia?" Tämä kysyy. "Voin mä tanssii." Vastaan hymyillen ja otin tätä kädestä. Vein hänet parin metrin päähän ja tämä kietoi kätensä ympärilleni halaten minua. Halasin tätä takaisin. En ajatellut tätä mitenkään muuten, kuin kaverimielessä. Enkä usko, että Noorakaan ajatteli sen enempää.

Ollin POV:

Tottakai heti perään tuli toinen hidas kappale. Kuulin jonkun sanovan, että puolentoista tunnin välein oli hidas puoltuntinen. Eli olisinko tässä puoli tuntia? Ei tässä toisaalta mitään pahaa ollut. Mehän olimme kavereita ja pitäisihän minun muidenkin kanssa viettää aikaa. Äkkiä Venla irrottautuu vähän ja yhdistää meidät katsekontaktiin. Tällä on tummanruskeat pitkät hiukset, ruskeat silmät ja vihreät kasvomaalaukset. "Sä oot komee." Hän sanoo yllättäen. "Kiitos. Sä oot kaunis." Vastaan. Milloinkohan viimeksi olin tanssinut jonkun kanssa? Varmaan jossain kutosella diskossa. "Saanks mä antaa sulle pusun?" Venla kysyy. Mietin pari sekuntia, mutta tulin siihen tulokseen, että kaverillistahan tämä voisi olla, jos pitäisin sen sellaisena. "Saat." Vastasin ja sitten tunnen tuon huulet omillani. Tämä pusu päätti mennäkin vähän pidemmän kaavan kautta.

Aleksin POV:

Katselin Nooran yli pitäen poskeani tuon päälaella. Sitten tämä nostaa päätään ja yhdistää huulemme. Yllätyn vähän, mutten kuitenkaan lopeta. Olimme pikkuhiljaa liikkuneet alkuperäisestä paikastamme ja kun avasin silmät, näin Ollin, joka oli ilmeisesti myös löytänyt jonkun. Näilläkin oli ilmeisesti eräänlainen kontakti kesken. Tuijotin Ollia edelleen suudellen Nooraa. Sitten Olli avasi silmänsä ja alkoi tuijottaa minua takaisin kuitenkaan itsekään lopettamatta. Aika hämmentävä tilanne, ettenkö sanoisi. En saanut silmiäni irti Ollista. Mutten myöskään irrottautunut Noorasta. En ollut ikinä nähnyt Ollin suutelevan ketään, jos itseäni ei laskettu.

Ollin POV:

Rinnassa alkoi hakata astetta tiheämpää, kun näin Aleksin tuijottavan minua. Siinä samalla tämä kuitenkin suuteli jotain blondia. Oliko hänelle käynyt samalla tavalla, kuin minulle? Olimme Venlan kanssa neljän metrin päässä noista kahdesta. Aleksilla ja minulla oli syvä katsekontakti, josta en aikonut päästää irti. Tämä tuntui väärältä. Venlaa, Aleksia ja tuota blondia kohtaan. Irrottauduin Venlasta. "Sori, mun pitää mennä." Sanoin ja lähdin pois tilanteesta.

Aleksin POV:

Näin Ollin lähtevän. "Anteeks. Mun pitää ettii yks tyyppi." Sanon ja jätin Nooran siihen seisomaan hämmentyneen näköisenä. Seurasin Ollia keittiöön, jossa tämä nojasi käsillään uunin viereiseen tasoon ja oli selin minuun. Keittiössä ei meidän lisäksemme ollut muita. Ihme kyllä. Menin tämän viereen. Olli huomasi minut ja kääntyi minuun päin. "Aleksi. Ei mun pitäny. Se oli vaan meijän kaveri. En mä tarkottanu sillä mitään." Tämä sanoi ja näytti olevan tosissaan. "Ei se haittaa. Mulle kävi samallain. Mä tutustuin Nooraan ja aattelin sen vaan keverimielessä. Mä kyl ymmärrän, ettei se siltä näyttäny." Sanoin harmissani. "Anteeks." Sanoimme samaan aikaan. Sitten jäimme katsomaan toisiamme hetkeksi. Tartuin Ollia käsistä. "Voitaisko me alottaa alusta?" Kysyn hiljaa ja astuin varovasti lähemmäs. Olli alkoi hymyillä ja näytti söpöltä. Kiharat pörröhiukset, pinkit sotamaalaukset ja silmäkulmassa kevyt kyynel. "Voidaan." Tämä sanoi. Sitten suutelimme. Tämä sentään tuntui joltain. Kiedoin käteni Ollin kaulan ympärille ja tämä piti omiaan vyötärölläni.

Nikon POV:

Juttelin Santerin kanssa bändimme asioista. Toki myös tästä illasta. Yhtäkkiä Porko tulee luoksemme. "Siinähän sä oot." Tämä sanoi. "Joo niin oon." Vastaan. "Ooks sä nähny Ollia ja Aleksia?" Joonas kysyy. "No äsken näytti vahvasti siltä, et ne oli molemmat löytäny jotku muijat. Sit ne vaan katos." Kerron. "Okei. Mut oletetaan nyt, et ne molemmat on elossa." Tämä sanoo. "Me ollaan yläkerras." Hän jatkaa. Nyökkään.

Ollin POV:

Aleksi nosti minut keittiön tasolle istumaan ja jäi katsomaan minua. En pääse yli siitä, kuinka täydellinen Aleksi on. Taustalla soi Vacation Bible School. Ei ehkä se paras mahdollisin kappale. "Sä oot kyl parempi DJ." Totesin. "Aleksi alkoi hymyili leveästi. "Onks tää nyt sit Joonan soittolista?" Hän naurahti. "Voi olla." Vastasin. Ihan oikeasti! En ikinä löytäisi toista ihmistä, joka katsoo minua, niin kuin Aleksi. Tämän silmät kimaltavat ja tuon musta täydellisen lainehtiva tukka näyttää siltä, että voisin vain silitellä sitä koko illan. "Jos vertaa tähän biisiin, nii sä oot kyl puhdas." Sanon. Aleksi vain hymyilee äärimmäisen suloisena. "Voiks sä selittää? Mistä mä oon tollasen enkelin saanu?" Kysyn. Tämä vetää minut alas ja ihan kiinni itseensä. "Pitäiskö meijän mennä vähä tutkii tätä kämppää?" Aleksi kysyy. "Mennään vaa." Saan vastattua, ennen kuin tämä vetää minut perässään pois keittiöstä.

<><><><><><>

Oon vähä sekasi...nii en tiiä miten selkeetä tekstiä taas tuli.