Wherever you will go IN FINNISH

Swatches (44)

Ashtonin näkökulma

Neljäntenä risteilypäivänä ei tapahtunut mitään tähdellistä ei minun eikä Alyssankaan mielestä. Tilasimme ruokaa hyttiin ja istuskelimme myöhemmin päivällä aulassa, illalla samassa Burger Kingissä kuin edellisenä päivänä. Kun makasimme sängyssä jo kello puoli kymmenen illalla, Alyssa totesi kaikessa rauhassa, että seuraavana päivänä olisi käytännössä pakko keksiä jotain loistavaa tekemistä. Vain pienen hetken mietinnän jälkeen hän sanoi, että haluaa "siihen glittermekkojen täyttämään paikkaan" ja jätti selventämättä, mitä paikkaa oikeastaan tarkoitti. Juuri, kun olin kysymässä, kuulin hänen hengityksensä muuttuvan rennon rauhalliseksi. Kysymykseni saisi siis odottaa aamuun.

Nyt oli jo joulukuu. Olisimme perillä Portlandissa 14. päivä, joten jouluun ei ollut enää kauaa. Ehkä ehtisimme New Yorkiin jouluksi. Kaikessa siinä ihmismassassa voisi olla vaikeaa löytää rauhaa, mutta ehkä kuitenkin onnistuisimme jotenkin. Äkkiä tajusin, miten vaikeaa majapaikan löytäminen voisi olla, ja olin jo haparoimassa puhelintani pöydältä, kun käskin itseäni ottamaan kerrankin rauhassa. Aina voisi keksiä jotain, jos paikkaa ei löytyisikään. Kuitenkin, kun lopetin sisäkaton tuijottamisen ja suljin silmäni, tajusin pohtivani, tunnenko ketään NYCistä.

**

Ashtonin näkökulma

Kun heräsin, Alyssa nukkui lähes koko sängyn leveydeltä. Hänen toinen käsivartensa kulki rintakehäni poikki, ja omat jalkani olivat vähällä livetä sängyn reunan yli. Alyssa oli halunnut nukkua tämänkin yön minun hupparini yllään, ja olin antanut hänen tehdä sen. Jos hän välttämättä halusi, hän sai nukkua deodoranttini pistävän hajun ja hupparin kuluneen sisäpinnan kanssa.

Kun vilkaisin kelloa, huomasin helposti, että olimme menneet nukkumaan aikaisin. Kello oli vasta yhdeksän aamulla, ja ainakin minä olin jo hereillä. Alyssan levolliset kasvot olivat minuun päin, enkä voinut olla koskettamatta häntä. Ennen kuin sormenpääni saavuttivat hänen ihonsa, päässäni välähti vanhoja muistoja siitä, miten olin herännyt useita kertoja samantapaisesta tilanteesta ja lähtenyt vain vähin äänin, ellei sitten toinen ollut ehtinyt lähteä ensin. Minua puistatti. Laskin sormenpääni Alyssan poskelle ja pyyhin hänen lämmintä ihoaan niin varovasti kuin osasin.

Arvasin, etteivät hellät kosketukseni hänen kasvoillaan olleet tarpeeksi helliä, ja näin, miten hänen suupielensä nykivät puoliunisen oloisesti. Painoin huuleni hänen huulilleen ja herätin hänet lopullisesti. Hän raotti silmiään ja kuiskasi 'huomenta' niin hiljaa, ettei varmaankaan edes itse kuullut. Kun vetäydyimme suudelmasta lähes yhtä aikaa, hänen sormensa tutkivat huuliani. Minua hymyilytti, kun ainoastaan katsoin häntä. Hän oli nyt jotain täysin toista kuin se kalpea ja tärisevä hermoraunio pari päivää sitten. Kurotin suutelemaan häntä otsalle. Hän veti hupparini hihat kämmentensä yli ja käpertyi pieneksi sängyllä vieressäni. Häntäkin hymyilytti.

"Oiskohan meidän jo aika nousta?" hän kysyi ihanalta ikuisuudelta tuntuneen suudelmien ja silitysten vaihdon jälkeen. Kohotin kulmiani ja nousin ylös sängystä vain ärsyttääkseni häntä sillä, että ehdin ensin kylpyhuoneeseen. Hän takoi ovea ja kirosi minulle, mutta kuulin pidätellyn naurun hänen äänessään.

**

Ashtonin näkökulma

Lähes koko aamupäivä kului siinä, että kuuntelin, miten Alyssa ajatteli ääneen. Hän tuntui keskustelevan lähinnä itsensä kanssa siitä, halusiko hän vuokrata pukuvuokraamosta mekon itselleen illan yökerhovisiittiä varten. Kun hän oli pohtinut asiaa läpi ainakin sadalta eri näkökannalta ja yrittänyt jopa saada minut sanomaan jonkin järkevän mielipiteen, hän lopulta päätti jättää vuokraamatta ja säästää rahansa johonkin muuhun.