Wherever you will go IN FINNISH

Can't help falling in love (23)

Alyssan näkökulma

marraskuun 2. päivä 2015, Folkestonen rautatieasema

Olin vähällä kirota ääneen. Kynäni teki paperille vain pisteitä, koska en osannut kirjoittaa mitään, painoin terän vain yhä uudestaan paperiin. Ashton seisoi edelleen kahvijonossa, joka tuntui pitenevän hetki hetkeltä. Lisäksi koko jono ei edennyt lainkaan. Asioiva henkilö ei näyttänyt lopettavan tilaustaan koskaan, pyysi aina vain lisää tavaraa tarjottimelleen. Ja kun hän näytti viimein lopettelevan maksamisen, seuraava asiakas oli yhtä pitkäpiimäinen. Asema oli pieni, joten kahviakin sai vain yhdestä paikasta, jossa oli näköjään vain kaksi työntekijää ihmisten yllättävän suuresta määrästä huolimatta.

Selasin muistikirjassani pari sivua taaksepäin. Olin silloin ihmetellyt, voisinko ihastua tai rakastua tuntemattomaan eli Ashtoniin. Ei hän ollut minulle tuntematon, ei todellakaan. Kaikki nämä ihmiset tällä asemalla olivat minulle tuntemattomia, hän oli kuin koti heidän kaikkien joukossaan. Luotin siihen, että jos nyt nousisin tältä penkiltä ja menisin hänen luokseen, hän ei kääntäisi selkäänsä minulle.

En voinut itselleni mitään. Rakastuin häneen. Vain tätä kirjoittaessani hymyilen kuin hullu, pelkästä ajatuksesta.

Ashton seisoi edelleen samassa jonossa, nyt ehkä metrin verran lähempänä kassaa kuin aiemmin. Huomatessaan minun katsovan hän pyöräytti silmiään ja oli katsovinaan rannekelloaan, vaikka tiesin ettei hänellä edes ollut sellaista. Näytin hänelle peukkua ja olin ottavinani erittäin mukavan asennon penkillä, jolla istuin. Todellisuudessa mukavan asennon löytäminen kovalla puupenkillä oli kuin yrittäisi asettua mukavasti betonista valmistettu tyyny pään alla.

Jäin tuijottamaan asemalaiturin lattiaa lasittunein silmin ilmeisesti pitkäksikin aikaa, koska yhtäkkiä säpsähdin jonkin liikahtaessa vierelläni. Ashton oli viimein saanut kahvinsa ja puhalteli nyt sen höyryävää pintaa. Kahvi tuoksui taivaalliselta, mutta tuoksu oli huijannut minua jo lapsena. Jo silloin olin ymmärtänyt, ettei kahvi oikeastaan edes ollut hyvää. En juonut sitä kuin harvoin, vaikka monet väittivät, että sellainen kahvinjuonti oli täysin mahdotonta.

Kuulin jo kaukaa, että junamme oli tulossa. Siirsin reppuni hieman lähemmäs itseäni ja Ashton otti pahvisesta kahvimukistaan paremman otteen. Tämänkertainen junamatka ei olisi niin pitkä kuin pari edellistä olivat olleet. Tämä kestäisi vain hieman yli tunnin, ja sitten olisimme Lontoossa. En malttanut odottaa.

Ashtonin näkökulma

Nousin penkiltä ja huitaisin rinkan olkapäälleni. Kävelimme vierekkäin kohti juuri pysähtynyttä junaa. Ehkä vain kuvittelin, mutta minusta tuntui, että Alyssa käveli lähempänä minua kuin aiemmin. Jos käteni ei olisi puristanut edelleen vaarallisen kuumaa ja täyttä kahvimukia, olisin vetäissyt hänen vieläkin lähemmäs itseäni.

Tasapainottelin mukini kanssa junaan saakka, missä olin vähällä kipata koko kupillisen edelläni kulkevan niskaan tämän yllättäen hidastaessa vauhtiaan. olin kuulevinani puolittain tukahdutetun naurunpärskähdyksen Alyssan suunnalta, mutta en enää uskaltanut vilkuilla sivuilleni. Sain kuin sainkin mukin ja itseni ohjattua ehjinä kappaleina junan ikkunapaikalle. Istahdin alas raskaasti pudottaen samalla rinkan olaltani tömähtäen jalkatilaan. Siis jalkatilaan, joka oli nyt kaikkea muuta kuin jalkatila. Se oli vain rinkan tila, ei minkään muun. Taas kerran junamatkustamisesta liian suuren laukun kanssa oli tehty suorastaan kotoisan mukavaa. Jalkani mahtuivat lattialle vain juuri ja juuri. Alyssalla oli paljon helpompaa. Hänen reppunsa sai olla puolittain käytävän puolella. En sitten koskaan osannut valita oikein, ainakaan istumapaikkaa.

"Helvetin kahvi", sanoin pahviselle mukille, joka nyt valutti reunoiltaan kahvia sormilleni. Alyssa nauraa kihersi vieressäni kuin paremmallekin tilannehuumorille. Vilkaisin häntä "Väitätkö, ettei sulle käy koskaan näin?" Hän pudisti päätään ja sanoi sitten: "Just tuon takia mä en edes ota koskaan kahvia mukaan. Etköhän sä tuon kanssa selviä." Hän katsoi kahvin raidoittamaa kättäni ja pudisteli päätään.