you're beautiful | BTS ~ FIN

85.

"Voi rakas."

Minusta tuntui niin pahalta, Yoongilla oli taas huono olo minun vuokseni.

"Anteeks, ei mun tarkotus ollu huolestuttaa sua" kuiskasin hiljaa.

Yoongi katsoi minua, ja tiukensi käsivarsiaan ympärilläni.

"Luuletko et mulle ei tuu huono omatunto tällasest? Oisin voinu estää tän, oisin voinu olla sun luona ja mitää ei ois tapahtunu, vittu mä vihaan itteeni."

Katsoin Yoongia hiljaa.

"Ei tää oo sun vika, mulla oli vaa paha olla."

Yoongi katsoi minua surullisena, ja hiljaa hän suuteli kättäni. Vinkaisin, vaikka Yoongin huulet olivat pehmeät, kättäni kirveli silti. En olisi ikinä tehnyt näin, jos oisin tiennyt että Yoongi välittäisi minusta näin paljon.

"Jimin mä oon niin helvetin pahoillani, mä rakastan sua niin paljon ja mä vaan haluun et oot aina turvas ja kunnos. Mä oon niin vihanen ja pettyny itteeni et sä et tuu koskaan ymmärtämään sitä."

"Sanotko sä kaikille noin?" Kysyin hiljaa, ajattelematta.

Yoongi purskahti vielä kovempaan itkuun, ja katsoi minua pelosta suurilla silmillään. Hän näytti niin surulliselta ja hätääntyneeltä, ja silti minä tein näin.

"Anteeksi Jimin. Mä rakastan sua, vaan sua."

Minua itketti niin paljon. Kaikki tunteeni olivat niin sekavia, en tiennyt pitikö hymyillä vai itkeä.

"T-todista se" kuiskasin.

Yoongi katsoi minua hämmentyneenä, ja pysäytti kätensä pehmeisiin hiuksiini.

"Miten?"

"Todista se" toistin hiljaa.

Yoongi näytti miettivän hetken, ja katsoi sitten minua.

"Ootko sä ihan varma et sä haluut oikeesti tehä tän, nyt on tapahtunu nii paljon ja sä oot väsyny, sekavas tilas ja itket?" Yoongi kysyi lopulta.

"Sä myös. Me ollaan molemmat. Yoongi mä haluun sut nyt, mä en kestä enää sitä et oot Chanyeolin."

Yoongi katsoi minua.

"Mä en oo Chanyeolin. Mä oon vaan sun. Mä en oo yhtään kenenkään muun, sulla ei oo mitään hätää."

Itkin yhä, ja kyyneleet valuivat poskillani. Katsoin Yoongin kaulaa, halusin peittää Chanyeolin merkit ja koskettaa häntä niin, että hän olisi minun. Ei kenenkään muun, halusin että Yoongi näyttäisi minulle kuinka paljon hän minua rakasti.

"Yoongi" vinkaisin hiljaa.

"Mä haluun et kaikki muutkin näkee et oon sun. Ja sä mun."

"Hyvä on" hän huokaisi lopulta.

"Mä rakastan sua enemmän kun mitään, ja näytän sen sulle ihan miten sä haluut. Mut ensin me putsataan sun käsi, ja jutellaan hetki."

Nyökkäsin, ja hymyilin vähän. Yoongi tarttui lantiooni, ja suuteli minua taas. Tunsin kuinka hän liikutti käsiään hellästi ihollani, kuin kysyen mitä mieltä olin.