Like A Revolution

100. Luku|Ruusu

🔥The last chapter!🔥 (Pikkuisen meinaa kyynel nousta simmukulmikseen🥲)

<><><><><><>

Timeskip 2h:

Ollin POV:

Olimme illan aikana jo syöneet, huutaneet, laulaneet karaokea, jutelleet, halailleet, tutustuneet paremmin ja tottakai juoneet. Istun sohvalla vieressäni Joona. Aleksi istuu Tommin ja Kirilin kanssa kauempana sijaitsevalla sohvalla. Tuijotan häntä. Taukoamatta. Epätoivoisena. Kiintyneenä. Rakastuneena. Ja todennäköisesti suustani valuu kuolaa. Yllättäen Aleksi katsoo minua takaisin. En kuitenkaan katso pois, vaan jään hyvältä tuntuvaan katsekontaktiin. "Ei oo todellista." Joona vieressäni huokaisee hiljaa katsoen touhuamme. "Tää ei vitus jää tähän." Hän jatkaa. "Voi olla että jää." Mutisen ja lopetan Aleksin tuijottamisen.

Sieltä se taas tuli. Hidas kappale, joka muistuttaa minua kiusallisesta tilanteesta pitserian ovella. Nään kuinka Aleksi nousee sohvalta ja tulee luokseni. Hän ottaa kädestäni ja nostaa minut seisomaan. "Mä mietin, että haluaisitko sä vielä tanssii mun kans." Hän kuiskaa. "Vaan jos säki haluut." Vastaan ja samassa Aleksi vetää minut syrjempään. Hän laittaa antamani ruusun puvun taskuuni ja nostaa kädet hartioilleni. "Aleksi, sä oot upee." Huokaisen. "Sinäpäs." Hän hymähtää söpösti hieman alkoholin alaisena. Aleksi hipaisee silmäkulmaani hellästi. "Ai oliks siinä kyynel?" Ihmettelen. "Oli. Mut nyt se on poissa." Hän vastaa.

Hukun Aleksin sinisiin silmiin. Ne viestivät jotain, en vain saa selville mitä. "Mitä sä mietit?" Aleksi kysyy hiljaa. "Yhtä Aleksia." Vastaan hymyillen. "Mä mietin yhtä Ollia." Hän kertoo, Ottaa ruusun taskusta ja laittaa sen sivuttain hampaideni väliin. "Pitäskö mun pikkuhiljaa ottaa tää takki pois?" Hän naurahtaa. "Miks?" Utelen. "Sä oot niin seksikäs. Tulee kuuma." Aleksi hymähtää. "Otappa tää ruusu." Sanon. Tämä hipaisee ensin huuliani ja ottaa sitten ruusun sormiensa väliin. Sitten hän painautuu huulilleni. Suutelen heti takaisin ja vedän hänet kiinni itseeni. Olemme aika lähellä seinää ja painan tämän hellästi sitä vasten kuitenkin niin, että Aleksi pääsisi myös halutessaan pois siitä.

Unohdin kaikki mitä ympärillä tapahtui. Nyt on vain minä ja Aleksi. Kutitan varovasti tämän kaulaa, jotta saisin sen hymyn noille polttavan kiihottaville huulille.

Aleksin POV:

Tartun Ollin kädestä ja lopetan suudelman. Hän puolestaan katsoo minua hämmentyneenä. Kävelen takaperin kohti vessoja vetäen Ollia mukanani. Siitä on melko pitkä aika. Olli hymyilee söpösti, mutta se peittää alleen virnistyksen. Hän lukitsee oven perässämme. Tartun tämän takin kaulukseen ja varmistan aikeeni Ollilta. Hän nyökkää, jolloin alan riisua sitä. Samoin tämä tekee minun takille ja ne päätyvät sivistyneesti naulakkoon roikkumaan. Seuraavaksi käsittelyyn pääsee Ollin kravatti, jota löysytän hiukan ja alan sitten avata hänen kauluspaitansa nappeja. Niitä on mielestäni liikaa ja aukomisessa kestää ihan liian kauan. Olli ottaa kravattinsa kokonaan pois samalla herpaannuttaen keskittymiseni katsomalla minua suoraan sieluun pää kallellaan.

Hetken päästä Olli vetää minut taas intohimoiseen suudelmaan. Kummankaan kauluspaidoista ei ole enää tietoakaan. Käsieni kiertyessä Ollin kaulalle tunnen tämän sormien kulkevan kokeilunhaluisina selälläni, josta ne siirtyvät housujeni vyötärölle aiheuttaen kylmät väreet.

Joonaksen POV:

Baarin puolella on shottikisa meneillään. Se käydään Tommin ja Santerin välillä. Shotit eivät todellakaan mene maku edellä ja heti nesteen valuessa kielelle tekee mieli oksentaa.

Olen iloinen, kuinka hyvin Erika on sulautunut joukkoon. Hän tulee toimeen kaikkien kanssa ja nauraa paljon vapauttavalla tavallaan. "Väsyttääkö sua?" Kysyn tältä meidän nojaillessa baaritiskin reunaan. "Ei." Hän vastaa ja juo punaviinilasistaan. "Onks Olli ja Aleksi siis..?" Erika aloittaa ja sitten alkoholi katkaisee hänen puheensa. Alan hymyillä, kun ei hän saa kunnollista lausetta suustaan. "Kai niillä jotaki on." Vastaan ja silitän hänen poskeaan. Kumarrun suutelemaan tätä varovasti ja samalla kuulen viinilasin laskeutuvan tiskille. Taustalla soi musiikki ja vähän kauempana ihmiset huutavat ja ympäröivät kaksintaistelua.

Ollin POV:

Avaan Aleksin vyötä varovasti yrittäen samalla havainnoida tämän ajatuksia. Nostan hänet vessan tasolle istumaan asettuen itse hänen jalkojensa väliin. "Hhh...Olli." Hän huokaisee kesken kaiken ja samalla annan tälle hiukan tilaa. "Mitä?" Kysyn hieman jo hengästyneenä. "Ei mitään." Tämä vastaa ja siirtää hiuksiani korvan taakse. Kumpikaan ei tehnyt mitään väärin, mutta silti tunnelma alkoi latistua. Ei enää tuntunut niin hyvältä jatkaa. "Pitäiskö meijän mennä takas?" Aleksi ehdottaa. "Joo..." Vastaan ja katson Aleksin vieressä olevaa ruusua. Otan sen käteeni ja jään katsomaan sitä. "Mitä sä mietit?" Tuo kysyy. Käännän katseeni nyt häneen. "En mä tiiä." Vastaan.

Nostan Aleksin alas tasolta. Tunnen jostain syystä häpeää, syyllisyyttä, masennusta, epätoivoa...niitä negatiivisia tunteita.

Poistumme vessasta vähin äänin ja ensimmäisenä törmäämme Erikaan ja Joonakseen. "Missäs te olitte?" Joonas kysyy virnuillen. "Syötiin jäätelöt ja leikittiin pikkuautoilla." Aleksi vastaa. Se saa minut hymyilemään. "Mitäs te ite?" Kysyn katsoen Joonaksen poskelle ilmestynyttä huulipunan jälkeä. "Toi vessa on vissiin nyt vapaa." Hän olettaa jättäen vastaamatta kysymykseeni. "Joo." Nämä kävelevät ohitsemme ja Joonas katsoo minua vielä oven raosta. "Muista jättää kravatti oven väliin." Huomautan.

Timeskip 10min:

Aleksin POV:

"Mulla on Santerille asiaa, tuun kohta takas." Ilmoitan ja jätän Ollin istumaan pöydän ääreen seuranaan jonkun unohtama rannekello.

"Hei Santtu!" Hihkaisen. "Ai moi Aleksi!" Tämä ilahtuu. "Onnee vielä." Sanon. "Kiitos." Sitten halaamme. "Tota, mun pitäis alkaa lähtemään." Kerron. "Aa joo. Kiva ku järjestitte nää. Jutellaan sit ens vikkolla." Hän vastaa. "Pitäkää hullu ilta." Naurahdan. "Varmasti." "Moikka."

Kävelen ovelle ja nostan käden kahvan päälle. Käännän kuitenkin vielä katseeni vasemmalla istuvaan Olliin. Hän katsoo minua takaisin surullisen näköisenä. En kestä. Avaan oven ja poistun sateeseen.

Olin jo lähdössä ajamaan, kunnes joku soittaa. Kristian...Aapo...Matela.

<><><><><><>

Se oli näköjään semmonen kirjanen. Eipä tässä vissiin sitte muuta.🧞‍♂️🔥👽❤☮

Neljäs osa: Like A Balboa