Like A Revolution

65. Luku|Tirpan pyydystys

Toi otsikko näyttää mun To Do-listan kohdalta. 🐦

<><><><><><>

"Mentäskö kiertelee nyt vaihteeks jonnekki muualle?" Ehdotan. "Mennään pelaa." Tatu ehdottaa. "Voidaan mennä. Syökää ekaks ne jäätelöt loppuun." Olli vastaa. "Nii Aleksi mites se oli? Ketkä ne oli ne lapset?" Tommi kysyy. En pystynyt vastaamaan, sillä suu oli täynnä jäätelöä. Hymyilin vain.

Timeskip 5min:

"Jos mä saan ton nii ootko sä ylpee musta?" Olli kysyy osoittaen nallea. "En." Vastaan. "Aleksi, Ollilla tulee nyt paha mieli." Joonas sanoo pahoitellen. Käänsin pääni hetkeksi ja samassa kuuluu, kuinka peliä pitävä nainen sanoo: "Onneksi olkoon!" "Aleksi kato." Olli näyttää ylpeänä saamaansa vaaleanpunaista nallea minulle. "Tää on mun uus halikaveri." Hän sanoo. "Yritäks sä saada Aleksin mustasukkaseks nallen avulla?" Tommi naurahtaa. "Joo."

Emmi näki pikkulinnun teputtavan pitkin poikin etsiskellen syötävää. Tämä otti maasta pikkukiven ja oli ilmeisesti viemässä sitä linnulle. "Emmi musta tuntuu, ettei kivet kuulu sen ruokavalioon." Niko sanoo. "Ootko muka kokeillu?" Tatu kysyy. "Hah! Niinpä Niko!" Olli naurahtaa ja läppäisee Nikoa päähän. "Iskä, ei saa lyödä ketään." Emmi tuhahtaa. "En mä oo sun iskä." Olli vastaa. "Nyt oot." Tyttö vastaa ja jatkaa tirpan pyydystystä. Katsomme Ollin kanssa pari sekuntia ilmeettöminä toisiamme. Emmi seurasi pikkulintua ja tämä puolestaan tepasteli pakoon pienillä jaloillaan kuin viimeistä päivää. "Ei. Älä johdata sitä tänne." Joel sanoo hieman hätääntyneenä, kun lintu alkoi lähestyä tätä. "Ei hyvänen aika Joel." Huokaisen. "Mä pelkään lintuja." Joel ilmoittaa Emmille. "Nyt kaikki linnut seuratkaa Emmiä ja tulkoon johdatetuksi Joelin luo." Joonas sanoo hyvin virallisesti.

Klo 12:10:

"Voidaanko me ostaa lakuja?" Tatu pyytää osoittaen metrilakukojua. "Nimenomaan me." Tommi toteaa. "Voidaan, mutta saatte syyä niitä vasta oikeen ruuan jälkeen." Olli vastaa. "Onpas tiukka iskä teillä." Niko toteaa. "Lapsille pitää olla kuri." Olli sanoo mörentäen ääntään. "Nyt alkais muutenki olla jo aika mennä syömään." Huomautan.

Joelin POV:

Menimme johonkin ravintolaan. Näytti kyllä rehellisesti sanottuna vanhanaikaiselta baarilta, mutta se olikin lavasteiden tarkoitus. Tatulle ja Emmille tilattiin ranskikset dipillä, sillä ajattelimme, ettei helteen takia tekisi mieli syödä mitään erityisen tuhtia. Emmi kaappasi Ollin voittaman nallen itselleen ja rutisti sitä suloisesti. Olli katsoi tyttöä vakavana. "Kenen nalle tuli varastettua?" Niko kysyy. "Mun nalle." Hän vastaa. "Eikä ole. Se on Ollin nalle." Tommi korjaa. "Ollille tulee taas paha mieli. Pitää aina pyytää lupa eikä varasteta." Joonas selittää ja nyökkää Aleksin suuntaan. "Mä pidän sitä hetken." Emmi sanoo. "Joo ehkä Olli kestää sen. Ku sehä on jo nii vanhaki." Vastaan.

Timeskip 10min:

"Mihinkäs te haluutte seuraavaks mennä?" Kysyn lähinnä lapsilta. "Vuoristorataan." Joonas ja Tatu vastaavat yhteen ääneen. "Sinä vuoristarataan. Sullaha lentää yrjö samantien." Niko naurahtaa Joonakselle. "Yrjö. Sun nimi on tästä lähtien Yrjö." Tatu ilmoittaa. Joonas katsoi minua hymyillen. "Pitäskö järjestää ristiäiset tai nimenantojuhlat? Miettikää nyt, Yrjö Henrik Porko." Naurahdan.

"Nii tääkö nyt oli sitä Ollin mainitsemaa oikeeta ruokaa?" Tommi kysyy. Kaikilla tosiaan oli jotain...ei varsinaisesti mitään salaattia. "Eihän tää nyt väärääkään ruokaa oo." Tatu ilmettelee. "No sinäpä sen sanoit." Olli yhtyy. "Ku Olliha nimenomaan on aina semmonen fitness...terveys...joogaihminen." Aleksi toteaa epämääräisesti ja laittaa ranskalaisen suuhunsa. "Ei vissiin äikkä ollu vahvin aine koulussa." Olli huokaisee katsoen avopuolisoaan huvittuneena. "No äikkä oli inhokkiaine." Hän selittää. "Mikä oli lempiaine?" Utelen. "Ruotsi." Aloimme nauraa. Tiesimmehän kaikki hyvin, ettei Aleksi ihan ollut sulavin tai kieliopillisesti lahjakkain ruotsinkielen taitaja. "Mä oon valmis." Tatu toteaa. "Käypä vielä viemässä roskat roskiin." Tommi sanoo.

Timeskip 10min:

Olimme kaikki viimein saaneet syötyä ja puolet porukasta olivat melkein jo ulkona ollessaan niin innoissaan. Samassa Olli kuitenkin saa puhelun. "Iskä." Hän sanoo ja siirtyy vähän syrjempään vastaamaan. "Menkää te vaan, ku näytätte olevan nii innoissaan." Sanon. Minä ja Aleksi jäimme pöytään istumaan.

Hetken päästä Olli palaa takaisin ja sipaisee varovasti Aleksin hiuksia. "Mitäs asiaa sillä oli?" Hän kysyy. "Ilmotti että ne on menossa mökille viikonloppuna ja kysy että haluunko määki mennä." Olli kertoo. "No mitä vastasit?" "Etten vielä tiiä. Soitan sit takas." "Loput meni jo hurvittelemaan." Kerron. "Toivottavasti Joonas...tai siis Yrjö ei nyt oikeesti oksenna." Hän naurahtaa. "Me muut maksettiin jo." Aleksi ilmoittaa. "Joo. Mä käyn maksaa ne meijän."

"Säki voit mennä jo, mä voin oottaa Ollin." Aleksi sanoo ihan neutraalisti. "No sähän tiiät, et jos teillä kestää, nii meillä on syytä epäillä asioita." Sanon. Tuo vain hymyilee takaisin.

Ollin POV:

Kun palasin takaisin, näin vain Aleksin yksikseen istumassa pöydässä. "Menikö Joel jo?" "Joo." Tämä vastaa ja tarttuu kädestäni. "Oota hetki." Sanon hiljaa ja pakkaan lompakon, vesipullot ja puhelimeni reppuun. Laitan sen selkään ja samassa Aleksi nousee ylös minua vastatusten. Katson tätä hetken hämmentyneenä, mutta ilmeeni muuttuu, kun hän alkaa vilkuilla ympärilleen. "Voi Aleksi..." Sanon niin, ettei kukaan muu kuullut.