Like A Revolution

51. Luku|"Ihan iisisti"

Aamulla:

Heräsin tuntiessani Ollin huulet omiani vasten. En jaksanut vastata siihen. "Aleksi. Pesiksä hampaita illalla?" Olli kysyy. "En. Ei ollu Olli paikalla nii ei onnistunu." Selitän. "Ja sitä paitsi mä heräsin yön aikana kaks kertaa siihen ku sun kuola valu pitkin mun kaulaa, että äläpä yhtään yritä." Ilmoitan. "Ai...sori. No mä en oo pitkään aikaan syöny herkkuja." Tämä selittää. "Nii. Eilenki vaan jäätelöä." "No okei. Sovitaan sitte, että mä halusin imeä sun kaulan mustelmille, mut olin liian väsyny."

Studiolla:

Joelin POV:

Minä, Olli ja Aleksi olimme jo studiolla. Tänään olisi parit YLE:n haastattelut, joihin osallistuisimme kaikki.

Rauhallinen aamu katkeaa, kun Joonas ryntää ovesta sisälle. "Mitä sä riehut?" Kysyn. "No ku siellä alko sataa nii halusin nopeesti pois sieltä." Hän selittää. "Aivan." Olli vastaa. "Et sitte kastele paikkoja." Huudan vielä olohuoneesta.

Aleksin POV:

Soitin äidille samalla, kun odottelimme muita.

Äiti: No moikka.

Minä: Moi. Me tullaan illalla hakee Rilla.

Äiti: Joo. Ja tällä kertaa otat sen kevätvillapaidanki mukaan.

Minä: Joo joo...

Äiti: Se sopi sille aika hyvin.

Minä: No onpa kiva tietää.

Äiti: Äläs nyt. Mites töissä?

Minä: Hienosti.

Äiti: Aivan. No entäs miten teillä Ollin kans?

Minä: Aivan...todella täydellisesti. Mut tän oli tarkotus olla alle minuutin puhelu.

Olli tuli taakseni ilmaisemaan huomionkipeyttään ja taisi nyt kuulla keskustelun.

Minä: Puhutaan enemmän sitte illalla.

Äiti: No sovitaan näin.

Sitten Olli päätti vielä vähän pidentää puhelua.

Olli: Moi.

Äiti: No moi.

Olli: Mä oon Olli Elias Matela. Aleksin nykynen avopuoliso.

Katson tätä huvittuneena.

Äiti: Ahaa, se Aleksi ei oo sitte kertonu.

Olli: Joo, se salailee aika paljon.

Äiti: No niin se tuli ilmi jo sillon yläaste aikoina.

Minä: Noni, menemme tästä tekemään töitä.

Olli: Heippa.

Äiti: Moikka.

Ollin POV:

Aleksi laittoi puhelimen taskuun ja oli oikeasti jo menossa treenitilaan, vaikkeivat kaikki olleet edes paikalla. Okei, nyt Niko ja Tommi tulivat. Säntäsin tämän perään ja hyppäsin reppuselkään. "Hei, rauhassa." Hän naurahtaa. "Cowboy." Joel toteaa kävellessään ohi. "Hei! En mä oo lehmä!" Aleksi älähtää. "Et nii. Sä oot lumisiili." Sanon ja kiedon jalkani tämän ympärille. "Jaa, no sittehän kysymys kuuluu, että miks oot mun selässä." Aleksi huokaisee. "No mut tää lumisiili on pehmoinen eikä satuta." Vastaan ja painan kasvoni tuon hiuksiin.

"Mitäs ne söpöstykset taas jutustelee siellä?" Niko hymähtää. "Ollilla menee leikiks." Aleksi vastaa. "Eikä mee. Mä vaan..." "Puutteessa." Joonas keskeyttää pokkana ja Niko naurahtaa. "Ei!" "Mites se ny noi äkäne?" Joel ihmettelee? "Menkat." Tommi huokaisee. "Älkää ny kaikki koko ajan kiusatko mua." Mutisen loukkaantuneena. "Ei kukaan sua kiusaa." Joonas vastaa. Rutistan Aleksia vielä tiukemmin ollessani edelleen tämän selässä. "Pikkusen jos rauhottuisit nii mun hengityskyky tulis ilmi." Aleksi sanoo. "Kyl sä vielä hetken kestät." Vastaan. "Olli näyttää ihan pikkulapselta." Joonas toteaa. "Nii koska esimerkiks sähän oot niinku aikuisuuden ruumiillistuma." Tommi sanoo ja poistuu tilanteesta mennen keittämään kahvia. "Keitäkkö mullekki?" Niko kysäisee ja lähtee viemään kamojaan treenitilaan.

"O-olli. Mä en saa henkee. Päästä irti." Aleksi ähisee. "Olli, ihan iisisti. Tulkaa sitte ku toi teijän hetki on ohi." Joel sanoo. "Hirveen väkivaltasta. Onneks mulla ei oo parisuhdetta." Joonas naurahtaa. "No just." "Jos tää on väkivaltasta, nii mitä se..?" Aleksi aloittaa, mutta keskeytän tämän peittäen hänen suunsa kädelläni. "Äläpä paljastele." Kuiskaan ja laskeudun viimein Aleksin selästä.

Vien tämän olohuoneen puolelle niin, ettei treenitilasta näkisi. "Meijän piti vissiin mennä treenaamaan." Aleksi huomauttaa. "Joo, kohta." Vastaan ja takerrun tähän taas halaamalla. Kuulen tuon syvän huokaisun. "Nii mitäs se Joel sanokaa? Iha iisisti." Tuo muistuttaa. Alan vain hiukan hymyillä. Halaan Aleksia entistä tiukemmin ja kiehnään vasten tämän olkapäätä. "En ihmettelis vaikka mulla murtuis solisluu sun takias." "Jos murtuu nii mä korjaan sen mun...omalla tavalla. Tai siis sitten mä annan sulle paljon hellyyttä."