36

86 12 6
                                    

Joel

Käteni tiputtelivat kauniin punaisen verivanan asfaltille askelteni mukana. Koin tarvetta työntää kädet jo valmiiksi veren tahrimaan hupparin etutaskuun. Verivana saattaisi toisaalta hyödyttää minua tulevaisuudessa, kun haluaisin palata Nikon viimeiselle lepopaikalla tarkalleen, mutta naapurin mummo saattaisi saada sydänkohtauksen, jos sattuisi juuri nyt tulemaan vastaan. Onnekseni yö oli pimennyt täydellisesti, mutta ei se tainut rappukäytävän valoja sammuttaa.

Mieleni teki nauraa ääneen ilosta, mutta yritin tukahduttaa sen leveän hymyn taakse. Menisin kyllä ihan psykopaatista jo sen perusteella. Naamani saattaisi vielä koitua naapurin mummon kohtaloksi, mutta olisi kyllä kieltämättä kiehtovaa saada hoideltua 2 kärpästä yhdellä iskulla, vaikka viaton mummeli ei varsinaisesti kuulunutkaan listalleni.

Ripeät askeleeni johdattivat minut lopulta kerrostaloni ulko-ovelle. Ei murhapaikoille yleensä jääty huvin vuoksi oleskelemaan ellei välttämättä haaveillut kiinni jäämisestä. Minulla ei vielä ollut varaa jäädä kiinni edes vahingossa. Listaltani löytyi edelleen 4 nimeä eikä minulla ollut tapana jättää asioita puoli tiehen.

Tiedostin sen, että suunnitelmani sisälsi edelleen suuria aukkoja, enkä ollut edes leikkinyt niin ammattimaista, että olisin vaivautunut käyttämään hanskoja. Tarrasin hupparini hihalla alaoven kahvaan ja yritin olla jättämättä jälkeeni yhtään enempää veritahroja. Ei jäisi paljon arvailujen varaan, jos ne johtaisivat Nikon ruumiin luota suoraan kotiovelleni.

Hiippailin oman asuntoni ovelle mahdollisimman huomaamattomasti ja räjähdin nauruun samalla sekunnilla, kun ovi sulkeutui takanani. Onnekseni talon seinät olivat hiukan paperia jämäkämpää materiaalia eikä kukaan oletettavasti ollut hereillä näin aamuyön lähennellessä - muutamaa yöeläjää lukuunottamatta.

Huuhtelin edelleen hupparin etutaskussa sijaitsevan veitsen huolellisesti tiskiaineen puutteessa. Oloni oli hieman haikea veren virratessa veden mukana viemäristä alas. Olisin halunnut säilyttää sen muistona, mutta tulisin todennäköisesti tarvitsemaan sitä suunnitelmani myöhemmissäkin vaiheissa.

Suorastaan hypähdin innosta edelleen petaamattomalle sängylleni ja kaivelin murhavihkoni patjan välistä. Olin odottanut hetkeä, että pääsisin konkreettisesti toteuttamaan suunnitelmaani ja vihdoin se ilta oli käsillä. Joonas oli toki omalla toiminnallaan hieman painostanut minua nopeampaan toimintaan kuin olin alunperin ajatellut. Tuon voisi siis luokitella syylliseksi Nikon murhaan.

Hyräilin tyytyväisenä ja vedin Nikon nimen yli listaltani. Nyt, kun yksi oli poissa pelistä oli pakko heittää lisää bensaa liekkeihin. Enää ei ollut aikaa jäädä suunnittelemaan. Oli siirryttävä suoraan seuraavan nimen kohdalle.

***
Sanoja: 331

🤝🏻


Breath and you are dead || Blind ChannelWhere stories live. Discover now