After 3 (Larry Stylinson) suomeksi

Luku 42:

••• Harryn näkökulma •••

"Harry? Oletko sä kunnossa?" Louis kysyy unisella äänellä.

"Mä... en mä tiedä", mutisen. Paljaat jalkani ovat tallustaneet edestakaisin lattialla ja revin sormillani hikisiä hiuksiani.

"Mikä on hätänä?"

"Oletko sä sängyssä?" kysyn häneltä.

"Joo, kello on kolme aamuyöllä. Missä muuallakaan mä olisin? Mikä hätänä, Harry?"

"Mä vain en saa nukuttua, siinä kaikki."

"Ai", hän sanoo hengähtäen pitkään. "Mä olin hetken jo huolissani."

"Puhuitko sä Zaynille taas?"

"Mitä? Ei, mä en ole puhunut hänelle sen jälkeen kun mä kerroin sulle että hän haluaa tulla käymään."

"Soita hänelle ja sano ettei hän voi." Kuulostan psykopaatilta mutta en välitä.

"Mä en soita hänelle näin myöhään, mikä suhun on mennyt?"

"Ei mitään Louis. Unohda", ärähdän ja lopetan puhelun. Hän yrittää soittaa minulle takaisin mutta painan virtanappia pohjassa kunnes näyttöni muuttuu mustaksi.

••• Louisin näkökulma •••

"Ethän sä aio taas pysyä yöpuvussasi koko päivän?" Kimberly kysyy. Lusikoin mysliä suuhuni niin etten pysty vastaamaan hänelle.

Juuri niin minä aion tehdä tänään. En nukkunut hyvin Harryn puhelun jälkeen. Hän on sen jälkeen lähettänyt minulle muutaman tekstiviestin mutta missään niissä ei mainita hänen outoa käytöstään viime yöltä. Haluan soittaa hänelle mutta en ole viettänyt kovinkaan paljoa aikaa Kimberlyn kanssa sen jälkeen kun saavuin tänne. Suurin osa ajastani on kulunut puhelimessa Harryn kanssa tai tehtävissä uusia kurssejani varten. Vähintä mitä voin tehdä on mennä hänen kanssaan brunssille.

"Sulla ei koskaan ole vaatteita päällä", Smith kommentoi väliin ja minä melkein sylkäisen myslini pöydälle.

"Onpas", vastaan suu edelleen täynnä.

"Sä olet oikeassa Smith, ei olekaan", Kimberly nauraa ja minä pyöräytän silmiäni hänelle. Christian astuu huoneeseen ja painaa suukon Kimberlyn ohimolle. Smith hymyilee isälleen ja tulevalle äitipuolelleen ennen kuin kääntää katseensa taas minuun.

"Pyjama on paljon mukavampi", kerron hänelle ja hän nyökkää kuin kertoakseen että on samaa mieltä. Hän katsoo alaspäin itseään, katsellen Spiderman-kuvioista yöpukuaan.

"Tykkäätkö sä Spidermanista?" kysyn yrittäen aloittaa keskustelua.

"En", hän sanoo ja nostaa paahtoleivän pieneen käteensä.

"Etkö? Mutta sulla on nuo päällä", osoitan hänen vaatteitaan.

"Hän osti ne", hän nyökkää Kimiä kohti. "Älä kerro hänelle että mä vihaan niitä, muuten hän alkaa itkeä", Smith kuiskaa ja minä alan nauraa. Hän on vasta viisivuotias mutta kuulostaa paljon vanhemmalta.

"En kerro", lupaan hänelle ja me syömme ruokamme loppuun hiljaisuudessa.

••• Harryn näkökulma •••

"Mikä oli niin kiireistä että mun täytyi tulla tänne jäätävässä sateessa?" Liam kysyy. Hän ravistaa veden hatustaan lattialle ja asettaa suljetun sateenvarjonsa seinää vasten.

"Hän", heilautan kohti Richardia joka nukkuu sohvalla.

"Kuka tuo on? Hetkonen... onko tuo Louisin isä?" hän tuijottaa.