After 3 (Larry Stylinson) suomeksi

Luku 1:

Tapahtui aiemmin:

"Mä en vieläkään voi uskoa että sä teet tämän", hän sanoo kun Drew lisää voidetta uuden tatuointini päälle.

"Se on jo valmis", muistutan häntä ja Louis näyttää huolestuneelta tuijottaessaan puhelimensa näyttöä.

En tiedä mitä minun pitäisi ajatella huolestuneesta ilmeestä hänen kasvoillaan koska hän on se joka aina puhuu avioliitosta ja kaikesta paskasta joten miksi helvetissä hän näyttää tuolta? Se johtuu varmaan siitä että Zayn kävi täällä, se vitun kusipää. Tiedän että hän näki autoni tuossa hemmetin pihassa ja hän silti tuli tänne, hän selvästikin halusi aloittaa jotain.

Toivon että Louis ei tee tästä tatuoinnista liian suurta juttua, se ei ole niin vakavaa. Minulla on hemmetisti tatuointeja, tämä on hänelle ja hänen pitäisi olla iloinen siitä. Tiedän että minä ainakin olen.

"Missä vitussa Tristan ja Steph ovat?" Vilkaisen ulos ikkunasta yrittäen nähdä Tristanin räikeän punaiset hiukset.

"Me voidaan mennä viereiseen kauppaan etsimään heitä?" Louis ehdottaa kun olen maksanut Drewille ja luvannut tulla takaisin ja antaa hänen tehdä koko selkäni täyteen tatuointeja.

Melkein mottaan häntä leukaan kun hän ehdottaa että hän voisi antaa Louisille hihatatuoinnin tai napalävistyksen.

"Mun mielestä mä näyttäisin siistiltä nenälävistyksellä", Louis hymyilee kun me kävelemme ulos.

Nauran ajatukselle ja nostan käteni hänen vyötärölleen kun parrakas mies hoippuu ohitsemme. Hänen farkkunsa ja kenkänsä ovat likaiset ja hänen paksulle collegepaidalleen on läikkynyt alkoholia. Hajusta päätellen vodkaa.

Louis pysähtyy vierelläni ja mies tekee samoin. Vedän Louisin hellästi taakseni. Jos tämä koditon juoppo luulee tulevansa yhtään lähemmäs häntä niin minä vittu...

"Isä?" Louis sanoo niin hiljaa että se tulee ulos kuiskauksena ja katson hämmentyneenä kun kaikki väri pakenee hänen kasvoiltaan.

••••

••• Louisin näkökulma •••

"Isä?" Tämä mies edessäni ei mitenkään voi olla isäni, huolimatta tutuista ruskeista silmistä jotka tuijottavat minua takaisin.

"Boobear?" Hänen äänensä on paksumpi kuin mitä muistan etäisistä muistoistani.

Harry kääntyy minuun päin, silmät liekehtien, ja katsoo sitten taas isääni.

Tuo on minun isäni.

Täällä, tässä huonossa naapurustossa likaiset vaatteet päällään.

"Boobear? Oletko se oikeasti sä?" hän kysyy.

Olen jäätynyt paikalleni, minulla ei ole sanoja tälle juopuneelle miehelle jolla on isäni kasvot.

"Louis..." Harry yrittää saada reaktion ulos minusta.

Otan askeleen miestä kohti ja hän hymyilee. Hänen ruskea partansa on täynnä harmaata, hänen hymynsä ei ole valkoinen ja puhdas niin kuin muistan, miten hän päätyi tällaiseen kuntoon? Kaikki se toivo jota minulla oli sitä kohtaan että isäni olisi saanut käännettyä elämänsä ympäri, niin kuin Ken teki, haihtuu ja sen tajuaminen sattuu enemmän kuin pitäisi.

"Se olen mä", joku sanoo ja kestää hetki tajuta että sanat tulivat minun suustani.

"Mä en voi uskoa tätä! Siinä sä olet! Mä olen yrittänyt etsiä sua kuukausia!" Hän astuu lähemmäs minua ja kietoo kätensä ympärilleni. Harry päästää haluttomasti irti kädestäni niin että voin halata vierasta edessäni.