Nyt Riittää

15. Viaton suudelma?

"Nukuitko hyvin?" Miklos kysyy karhealla äänellä katsellen ulos ikkunasta. En osannu ollenkaan odottaa että sitä kiinnostaisi.

"Nukuin, varmaan parhaat unet ikinä", totean kurottaen college housut mun huoneen lattialta. Vedän ne jalkaan peiton alla ja nousen seisomaan sängyn viereen. Otan paidan ja lähden nopeasti mun huoneesta vessaan.

Sohvalla istuu Antti, sekä Tommi, tällä kertaa vaatteet päällä ja molemmat katsovat minua. "Sä ja Miklos nukuitte sitten yhdessä?" Tommi virnistää jolloin Anttikin naurahtaa huvittuneena. "Niin", totean ja katoan vessaan.

Tehtyäni tarpeeni jään katsomaan itseäni vessan peilistä. Mun huulet on sen näköiset että niillä on suudeltu jotakin ja paljon. Samoin mun kaula, siinä on fritsu ja näköjäön toinenkin. Katson hieman järkyttyneenä peilikuvaani. Näytän siltä että olen pannut viime yönä. Vaikken ole. Älkää huoliko.

Me vain suudeltiin, vai mitä?

Tuun pois vessasta ja nään Mikloksen ja Tommin puhumassa Antille jostakin. Nyt Mikloskin on pukeissa, eikä enää niin alaston kuin illalla. Se ei tosin ole yhtään vähemmän komea, sillä tuo mies on sellainen että jos se pukeutuisi roskasäkkiin, se olisi edelleen niin kuuma että kaikki kuolaisivat sen perään.

"Veetu", Tommi sanoo vakavana, jollon kaikki kolme kääntävät katseensa muhun. "Tänä aamuna on löydetty tyttö, kuolleena, pahoinpideltynä ja raiskattuna ojasta, lähellä sitä paikkaa missä Antti hakattiin", Miklos sanoo katsahtaen muhun.

Mun sydän aloittaa taas laukkansa. Mä niin tiesin tän. Mikloksen ja Antin ois pitäny mennä heti poliisi asemalle eikä tänne.

"Hei voidaanko syödä aamupala ja sitten puhua tästä. Mä en voi ajatella kunnolla tyhjällä vatsalla", ehdotan kävellen keittiöön. Pian mun jälkeen kaikki kolme muutakin jätkää astelee sinne ja aloittavat puhumisen ihan muusta aiheesta kuin tästä tyttö raukasta. Tommi ja Antti lähtee röökille parvekkeelle, jollon mä ja Miklos jäädään kahden.

Haluaisin kysyä siltä niistä suudelmista.

Miklos astuu ihan muhun kiinni ja kietoo kätensä mun ympärille. En estä sitä, koska tykkään tästä läheisyydestä. Se pistää sen pään mun olkapäälle ja suukottaa mun kaulaa. Henkäisen hiljaa kääntäessäni pekoneita paistinlastalla.

"Sun huulet on mun huume", Miklos kuiskaa mun kaulaa vasten, jollon mun sydän alottaa taas sen kiivaan laukkansa ja mä raotan mun huulia. Mun maha on täynnä perhosia, sillä musta tuntuu että mäkin oon just nyt addiktoitunut Mikloksesta. Eikä tästä seuraisi mitään muuta kuin vieroitusoireita.

Meijän parvekkeen ovi käy, jollon mä työnnän Mikloksen kylmästi kauemmas musta, mutta se jää edelleen mun viereen ja suukottaa nopeasti mun huulia ennen kuin Tommi ja Antti astelevat keittiöön istahtaen pöydän ääreen. Keittiön valtaa vaivaantunut hiljaisuus, kun tarjoilen lautasille kaikille aamiaista.

Aamiaisen jälkeen meen mun huoneeseen ja otan puhelimen pois latauksesta. Palaan sitten olkkariin ja huomaan että Antti sekä Miklos, ovat tekemässä lähtöään. Hyvästelen Antin nopeasti, ennen kuin Tommi lähtee olkkariin. Antti katoaa jo rappukäytävään, kun Miklos jää vielä eteiseen. Kumpikaan pojista ei ole enää kuuloetäisyydellä, kun suutelen nopeasti Miklosta. Hän vastaa siihen eikä se enää olekkaan niin lyhyt suudelma. Ei mikään viaton suudelma.

Työnnän Mikloksen irt musta ja katon sitä hieman yläviistoon. "Viestitellään ja soitellaan", Miklos sanoo ja lähtee hymy kasvoillaan. Sydän pamppaillen suljen oven tuon takaa kävellen omaan huoneeseeni.

Suljen oven istahtaen petaamattomalle sängylleni. Huomaan että äiti on koittanut soittaa minulle, joten soitan tuolle takaisin.

"Hei Veetu", kuulen äidin pirteän äänen puhelimen toisesta päästä. "Hei äiti", vastaan tuolle mennen sängyssäni aivan seinän viereen.

"Olit yrittäny soittaa, mitä asiaa sulla oli?" kysyn suoraan, sillä en keksi mitään muutakaan kysyttävää.

"Niin, ajattelin vain että haluaisitko lähteä huomenna kahville? Näkisit sinäkin uuden mieheni Kaspianin, jonka silloin kerran näit pakenevan isäsi tultua kotiin", äiti selittää aika innostuneen kuuloisena.

Nyt siis tapaisin tämän mysteeri miehen jota äiti on pannut?

"Kai se käy, monelta?" kysyn ja alan näplätä paitani reunusta. "Kävisikö yhdeltä?" äiti ehdottaa. Mietin hetken oliko minulla huomenna jotain muuta tekemistä, ei kai?

"Okei, yhdeltä siis. Nähdään sitten, moikka", sanon ja olen jo lopettamassa puhelua, kun äiti kiirehtii vielä sanomaan; "Hei odota Veetu. Mitä sinulle kuuluu?"

Mietin hetken että kysyykö hän sitä pakolla vai ei, päädyn vaihtoehtoon ei.

"Ihan hyvää, nähdään huomenna", sanon ja lopetan puhelun siihen. Mielessäni pyörii nyt Miklos, ne suudelmat, sekä huominen kahvihetki.