25. Lohduttaja

585 70 65

Huom!
Sisältää kirosanoja.

Kellon ollessa puoli viisi, päädyn siihen että ainakin käyn Domin luona. En tiedä onko se hyvä vai huono idea. Menen siis omaan huoneeseeni ja alan katsella vaatteita. Päädyn mustaan t-paitaan sekä mustiin farkkuihin. Pistän dödöä ja haron hiukseni hyvään asentoon lopulta löntystellen keittiöön ottamaan lasillisen vettä, mutta samalla kun juon katseeni on Tommin jättämässä siideri pakissa. En tiedä onko Domin juhlissa alkoholia, enkä minä pidä juomisesta, mutta silti päädyn juomaan yhden kai rohkaisuksi.

Kellon ollessa jo lähes tasan, lähden rappukäytävään loput siiderit mukanani. En minä mitään muutakaan tuparilahjaa kerkeä käydä ostamassa, joten toivon että hän ottaa tämän huumorilla. Kävelen Domin kodin ovelle bongaten samalla hänen sukunimensä Tanner, jonka jälkeen painan ovikelloa. Odotan hetken katsellen ympärilleni tyhjässä rappukäytävässä. Ovi aukeaa hetken päästä ja näen jälleen Domin. Nyt vasta älyän pistää merkille, että hän näyttää suurinpiirtein Mikloksen ikäiseltä. Dom on myös minua reilusti pidempi, mutta meillä molemmilla on ruskeat hiukset ja vihreät silmät. Tosin hieman eriväriset.

Nielaisen, olikohan tämä sittenkin huono idea?

"Veetu? Eikös se ollut Veetu?" Domin miehekäs ääni saa minut värähtämään, nyökkään kuitenkin. Hänen hymynsä saa minut ojentamaan hänelle siidereitä. "En keksinyt mitään muutakaan tuparilahjaa", myönnän Domin naurahtaessa. Kävelen sisälle ja Dom sulkee oven perässäni selvästi tyytyväisenä antamaani lahjaan.

Katseeni kiertää asunnossa. Asunto on peilikuva meidän asunnostamme. Huomaan myös muita naapureita; yhden pariskunnan, yhden perheen, sekä ainakin viisi mummoa. Olohuoneessa, missä kaikki tuntuvat olevan, käydään koko ajan keskustelua. Vessasta kuuluu ääniä ja sieltä astuu ulos yksi tyttö. Ehkä Pepin ikäinen. Tyttö kävelee Domin luokse ja supattaa jotain hänen korvaansa. Siinä vaiheessa huomaan että heissä on samaa näköä.

Tyttö hymyilee minulle irtauduttaan Domista. "Saanen esitellä Daniela, minun siskoni ja Veetu, minun uusi naapurini", Dom esittelee meidät toisillemme. Hymyilen tytölle ja nyökkään vain. Lähden sitten olohuoneeseen ja istahdan säkkituoliin, kauemmas muista.

"Maarit! Täällä on lapsia et sinä voi puhua tuollaisia!" yksi mummoista huudahtaa ja läpsäisee toista vierellään. Loput kolme mummoa repeävät nauruun ja vain katson heitä. Minulla ei ole mitään hajua mistä he saattavat puhua. "Dominic! Tuleppas tänne!" kuulen jälleen yhden mummoista sanovan. Dom kävelee killtisti rouvien luokse ja katsoo heitä odottavasti. "Niin?"

"Olette erittäin komea nuorimies. Tokkos teillä on tyttöystävä?" toinen mummo kysyy posket punaisena. "Ulla! Se voi olla poikaystäväkin! Nykypäivänä, kun on myös näitä ihan uusia ihmisiä... transuja? Eikun homoja!" ilmeisesti Maarit sanoo. "Minun serkkuni Erno oli kyllä homo jo ennen tätä homo villitystä", kaikista kauinten hiljaa ollut mummo toteaa melko ylpeällä äänellä.

Dom katsoo naisia hetken aikaa huvittuneena. "Ei ole, tyttöystävää eikä poikaystävää", hän ilmoittaa. "Mutta tuolla olisi nyt kahvipöytä katettuna, että TULKAAPAS KAIKKI KAHVILLE!" Dom kailottaa loput, jotta muutkin kuulevat. Mummot kikattavat keskenään. "Minun lapsenlapseni olisi täydellinen hänelle! Noin herrasmies kun on!" kuulen vielä jonkun mummon sanovan ennen kuin suurin osa olohuoneessa olleista vieraista on kadonnut keittiöön.

En itse liiku minnekkään, ei kyllä Domkaan. Hän kääntää virnuilevan katseensa minuun. "On noissa mummoissa vaan kyllä jotain niin omaperäistä", jätkä toteaa naurahtaen lopuksi. Minulle itselleni tulee mieleen heti Mikloksen mummo, sitä kautta myös Miklos ja sitten huomaankin taas miettiväni häntä. En tiedä piinaanko vain itseäni, sillä etten soita Miklokselle, ehkä?

Nyt RiittääRead this story for FREE!