Nyt Riittää

2. Kyyneliä

Huom!
Sisältää sanallista tappelemista/ sanaharkkaa, joten jos olet herkkä sille niin en suosittele lukemaan!

Raahattuani viimeisen pahvilaatikon sisälle Pepin huoneeseen huokaan helpottuneena. Olen kantanut koko päivän tavaroitani tänne ja kello alkaakin lähennellä jo puolta yötä. Peppi on auttanut minua ystävällisesti isänsä kanssa ja olen helpottunut, sillä nyt minun ei enää tarvitse nähdä äitiä tai Markkua.

Huomenna hakisin vielä sänkyni ja moponi tänne, sitten kaikki tavarani olisivat täällä. Myöhemmin voisin katsella myös niitä asuntoja, ehkä löytäisin sellaisen, kuka sitä tietää.

"Hei Veetu, mulla ois sulle asiaa", Peppi sanoo takaani lähes kuiskausta muistuttavalla hiljaisella äänellä.

Käännän katseeni tähän ja nyökkään, valmiina kuulemaan mitä hänellä on sanottavanaan. Peppi kuitenkin menee vessaan ja viittoo kädellään minua mukaan. Kurtistaen kulmiani menen tuon perään.

Ahtaudumme pieneen yläkerran vessaan, joka on Pepin huoneen vieressä. "Mitä nyt?" kuiskaan vetäen vessan oven perässäni kiinni.

"Okei, älä naura mulle. Mutta siis ootko sää koskaan harrastanut sitä?" Peppi kysyy katse maassa purren huultaan. Huomaan että hän välttelee katsettani hieman nolona, enkä tiedä edes miksi. En älyä myöskään mitä hän tarkoittaa sanoillaan. "Harrastanut mitä?" kysyn naurahtaem hiljaa, mutta Peppi ei näytä nauravan tai olevan edes huvittunut sanojeni myötä.

"Sek-si-ä", Peppi tavaa sanan kuin olisin jokin pienempi lapsi, joka ei ymmärrä puhetta jos sitä ei tavaa tai artikuloi.

Katselen häntä hieman kummissani, enkä minä tiedä mitä tallaisessta tilanteessa pitäisi vastata. Niin, olenko minä harrastanut seksiä? Ehkä? En minä sellaista osaa luokitella, minulla on ollut viisi eri tyttöystävää, mutta en ole kertaakaan puhunut tästä asiasta heidän kanssaan, ja nyt minun parasystäväni haluaa kuulla. Mutta miksi? Liikaa kysymyksiä jälleen!

"Veetu, vastaa", Peppi mutisee hieman vaivaantuneena puristaen valkean toppinsa päällä olevan mustan hupparin helmaa katse tämän sinisissä nilkkasukissa, joissa on keltaisia ankkoja.

"Olen minä suudellut ja halaillut, siihen se on jäänyt, vaatteet päällä tietty, en sen enempää, miten nii?" kerron Pepille tämän upean 'vastauksen' joka on omasta mielestänikin epäselvä. En edes itse hyväksyisi kyseistä vastausta jos olisin Peppi.

"Eli et? Voi hemmetti...", Peppi mutisee kääntyen ympäri katsomaan itseään tämän pienen vessan peilistä. Hän katsoo minua peilin kautta itsensä sijaan. Nyt vasta huomaan että hänen poskensa punoittavat. Mutta miksi?

"Miksi sä haluat tietää?" kysyn häneltä, Pepin laksiessa katseensa lavuaariin. Otan pari epävarmaa askelta tuota kohti, enkä oikein ole varma mitä minun pitäisi tehdä.

"Mulla on poikaystävä", Peppi töksäyttää. Kurtistan kulmiani. Siis mitä? Mitä minulla on mennyt ohi? Milloin minun pikku Peppini on aloittanut suheen? Ja kenen kanssa? Ei voi olla totta. Tunnen itseni vanhukseksi.

En sano mitään, koska en saa suutani auki jostain syystä. Niinpä Peppi jatkaa hiljaisella äänellä: "Sen nimi on Manu. Se on sun ikänen. Me ollaan oltu yhdessä jo varmaan kuukausi. Ja nyt tää asia on tullut ajankohtaiseksi meidän kohdalla. Se kysyi multa eilen että haluaisinko mä tehdä sen hänen kanssaan. En ollu kertonu sille olevani neitsyt, koska oletin ettei tää asia tulisi vielä puheeksi. No se kuitenkin tuli ja mä kerroin. Se lupas ettei ala pakottamaan mua mihinkään ja voidaan edetä ihan mun fiiliksen mukaan. Se kuulemma tukee mua tilanteesta huolimatta."

Sisäistän hetken kuulemaani katseeni laskeutuessa jalkoihini. Peppi seurustelee, Manu haluaa Peppiä? Siis mitä?!

"Okei", sanon lopulta.