Pakkaskukkia

33. Jamesin syntymäpäiväjuhlat

"Sinä olet Sirius naisen hahmossa", Lily lopetti hänen puolestaan.

Ariannan silmiin ilmestyi jälleen lasittunut katse, kun Siriuksen nimi mainittiin. Lily ravisti päätään. Mitä tahansa Ariannan mielessä ikinä liikkuikin, hänen olisi paras selvittää se pian. Hän päätteli, ettei Ariannalle puhumisesta olisi enää mitään hyötyä, joten hän nappasi takin itselleen, astui ovesta ulos sanaakaan sanomatta ja lähti etsimään Jamesia.

James odotti Lilyä makuusaleihin johtavien portaiden alapäässä. Lily juoksi alas viimeiset askeleet ja pysähtyi Jamesin eteen leveä hymy huulillaan.

"Hei, James", hän hymyili.

James ei sanonut mitään, vaan suuteli häntä huulille. Sitten hän veti päätään taaksepäin ja kietoi toisen käsivartensa Lilyn olkapäiden ympärille.

"Mennäänkö?"

Lily nyökkäsi. He suunnistivat oviaukon suuntaan. Juuri ennen kuin astui käytävään Lily katsoi taaksepäin ja näki Siriuksen iskevän hänelle silmää sohvalta. Hän hymyili pienesti vastaukseksi ja käveli sitten Jamesin kanssa käytävään Lihavan leidin muotokuvan heilahtaessa kiinni heidän takanaan.

"Minne me tarkalleen ottaen ollaan menossa?" James kysyi, kun he lähtivät kävelemään käytäviä pitkin eteenpäin.

Lily kohautti olkapäitään. "Ei oikeastaan väliä. Halusin vaan olla välillä kahdestaan. Tuolla ei kuule edes omia ajatuksiaan."

"Kuulisi ehkä, jos Sirius ei laulaisi koko ajan", James valitti. "Mutta hän on jostakin syystä mieltynyt lauluun Herran huomaan, oi hevoskotkat. Ja nyt on vasta marraskuu!"

"Jotkut aloittaa aikaisin", Lily virnisti. "Tosin en kuvitellut, että Sirius olisi yksi niistä ihmisistä."

He kävelivät kaikessa rauhassa pitkin käytäviä, kunnes Lily viimein otti suunnan ulko-ovelle päin. Ulkona oli taas alkanut sataa hiljalleen lunta, mutta Lilyä se ei haitannut. Päinvastoin, hän oli odottanut ensilunta jo monta viikkoa. Vaikka tuskin lumi pysyisi maassa kovin pitkään, koska ilma ei ollut mitenkään kylmä.

"Missähän Hagrid oikein on?" Lily mietti ääneen, kun he ohittivat Hagridin mökin pihamaalla. "En ole tajunnut sitä aikaisemmin, mutta häntä ei ole näkynyt koko vuonna. Huomasitko sinä, että Hagrid on poissa?"

James ravisti päätään. "En tajua, miten olen voinut jättää sen huomaamatta."

"Olit liian keskittynyt minuun", Lily nälväisi haluten keventää tunnelmaa. James kohautti olkapäitään.

"Pakkohan minun oli olla keskittynyt. Sinä olit hankala."

"Mutta en ole enää, vai olenko?"

James kallisti päätään.

"No jaa..." hän sanoi, aivan kuin olisi yrittänyt löytää ratkaisun johonkin vaikeaan ongelmaan. Lily tuhahti ja tönäisi häntä kylkeen.

"Hei! Ei saa pahoinpidellä syntymäpäiväsankaria!" James valitti.

Lily pyöritti silmiään. "Itse aloitit. Sinä sanoit minua hankalaksi."

"Itse asiassa minä sanoin no jaa", James oikaisi.

"Se tarkoittaa samaa asiaa!"

"Eikä tarkoita! Sinä luet rivien välistä!"

"Enkä lue!" Lily intti.

James hymyili ja suuteli häntä nopeasti. "Ihan miten vain. Mitä luulet, milloin meidän pitäisi julkaista yleinen tiedote joulutanssiaisista?" hän vaihtoi puheenaihetta. Lily kuitenkin vain ravisti päätään.