We are a secret | Taekook

30.

(Jungkookin näkökulma)
Pari päivää kuluivat aika lailla samalla kaavalla. Aamulla söimme kaikki minä, Taehyung ja Jimin yhdessä aamiaisen, sen jälkeen katsoimme parit leffat, Tae tunti olonsa hieman mustasukkaiseksi ja kiukutteli ja illalla olimme taas sopineet.

Vaikka "riitamme" jos niitä nyt voi niiksi kutsua, olivat hyvin pieniä ja helppoja sopia, ne tuntuivat silti rasittavan suhdettamme.

Tänään olisi kuitenkin taas työpäivä, joten minä ja Jimin olimme jo valmistautumassa, kun Taehyung tallusteli luoksemme keittiöön.

"Monelta pääsette töistä?" Hän kysyi, antaen aamupusun huulilleni.
"Vasta viiden aikaan, sillä suljemme yhdessä ja tulemme samaan aikaan kotiin." Selitin pakaten samalla tavaroitani kangaskassiini.
"Täytyy varmaan tänään soittaa pomolle ja kysyä olisiko mahdollista hankkia vielä yksi työntekijä lisää." Jimin totesi ja hän oli kyllä oikeassa. Ravintolan asiakasmäärä on kasvanut ja kahdestaan työskenteleminen ruuhka aikaan on raskasta.
"Minun pitäisi hankkia töitä, mutta ravintola-ala ei oikein kuulosta sopivalta minulle." Tae mutisi itsekseen.
"Voisithan sinä kokeilla." Ehdotin, toivoen että vanhempi suostuisi.
"Pitää miettiä." Hän vastasi ja keskittyi pilkkomaan kurkku viipaleita leipiinsä.

"Hyvää työpäivää!" Taehyung huusi vielä keittiöstä, kun lähdimme Jiminin kanssa töihin.

Matkustimme bussilla töihin, jossa tapaisin ensimmäistä kertaa pomoni kasvotusten, sillä en ollut vielä ennen tavannut häntä.
Tiesin että hänen nimensä on Kim Seokjin ja Jimin on myös kertonut että hän on todella mukava ja lempeä.

Jimin avasi avaimillaan ravintolan oven ja menin hänen perässään sisälle ovesta. Valot olivat jo valmiiksi päällä, sillä Jin oli tullut jo meitä ennen paikalle.

"Hei, pitkästä aikaa!" Pitkä, reilu kakskymppinen mies tervehti Jiminiä, tullessaan luoksemme tiskin takaa.
"Mites menee?" Jimin kysyi, vastaten miehen halaukseen.
Heillä oli hyvin tuttavalliset välit, vaikka kuitenkin olivatkin pomo ja työntekijä.
"Terve myös sinulle, nimesihän oli Jungkook eikö vain?" Mies ojensi kättään minulle.
"Hei ja kyllä on." Vastasin kätellen häntä.
"Haluan heti aluksi sanoa, että vaikka omistankin paikan ja olen pomonne, niin ota vain ihan rennosti." Jin vakuutti, saaden oloni rennommaksi.
"Se on kiva kuulla." Vastasin hymyillen hänelle.

"Noh, miten teillä on täällä mennyt?" Jin kysyi hetken päästä.
"Ihan hyvin. Asiakkaita riittää, mutta tarvetta työntekijälle olisi kyllä. Täällä alkaa olla aika kiireistä kahdella." Jimin selitti ja Jin nyökkäili ymmärtäväisesti.
"Olen huomannut että asiakas määrät ovat olleet kasvussa, joten laitankin jo heti tänään ilmoituksen vapaasta työpaikasta." Jin vastasi, kirjoittaen sen ylös kalenteriinsa.

Jimin vaihtoi kanssani katseita ja ymmärsin mitä hän vihjasi, Taehyung.

"Mhh itseasiassa minulla olisi teille ehdotus." Sanoin, saaden miehen huomion.
"Kerro ihmeessä." Hän kehotti.
"Minulla on poik-... tai siis ystävä, joka etsii juuri työpaikkaa ja hän voisi olla kiinnostunut paikasta." Selitin hieman epäröiden mitä sanaa käyttää, poikaystävä vai ystävä, hän on kuitenkin pomoni.
"Jos pyytäisit häntä vaikka lähettämään sähköpostia tai soittamaan, niin haastattelisin häntä mielelläni." Jin onnekseni vastasi, saaden iloisen hymyn kasvoilleni.
"Kiitos paljon." Kumarsin hänelle, jonka jälkeen juttelimme vielä hetken, kunnes päivän työt täytyi aloittaa.

Ruokatauollani soitin Taelle, piristääkseni häntä ja vain koska minulla oli myös kova ikävä hänen luokseen. Päivä kuitenkin eteni nopeasti ja olin innoissani siitä että pääsisin kertoman hänelle Jinin ehdotuksesta.

"Sä voit jo alkaa tehdä lähtöä, kun mulla on huomenna vapaa päivä, niin ajattelin tänään vähän lähteä viihteelle." Jimin kertoi ja olin iloinen ajatuksesta että viettäisin illan aivan kahdestaan Taehyungin kanssa.
"Selvä. Tule sitten vain kotiin kun haluat." Sanoin hakien tavarani.
"Saatan mennä kaverille yöksi, mutta katson sitten mitä teen." Jimin vastasi hymyillen.
"Okei, mutta mä lähden nyt, joten pidä kiva ilta!" Toivotin vielä ennekuin lähdin kotia kohti.

Ennen bussilla kotiin menoa kävin vielä hakemassa meille hampurilaiset ja ranskalaiset, aivan upea romanttinen illallinen. Emme olleet vielä ehtineet pitämään oikein treffejä, joten yhdessä syöminen olisi kiva idea vaikka ruoka olisikin vain hesburgerista haettua. Ajatushan se tärkein on, eikö vain?

"Huhuu!" Huusin kun avasin asuntoni oven.
Vastassa oli vain hiljaisuus, joka hieman hämmensi minua.
Kiersin keittiöstä olohuoneeseen ja siellähän Tae olikin. Suloisesti nukkumassa peittoon kietoutuneena, minun paitani halauksessaan.

Kävelin hiljaa hänen luokseen, asettuen polvilleni patjalle. Sivelin rauhallisesti hänen hiuksiaan ja laskin suudelman hänen poskelleen.
Hän räpytteli silmiään tottuakseen valoon.
"Sä tulit kotiin." Hän mumisi unisella äänellä, vetäen minut päälleen makaamaan.
"Mulla oli niin kova ikävä sua." Marisin painaen pääni hänen kaulaansa.
"Mullakin sua. Haistelin sun paitaa, jotta musta tuntuis että sä olet mun lähellä." Hän selitti sivellen selkääni sormillaan.
"Söpöä." Kuiskasin hiljaa hymyillen.

Halauksesta saadun energian avulla jaksoimme nousta ylös ja mennä syömään tuomani ruoka.

"Mä tiedän että tämä ei nyt ole mikään hieno ateria, mutta mulla on kamala nälkä." Selitin tuoden pöytään hesen pussia.
"Tää on just hyvä. Mullakin on nälkä." Tae vakuutti ottaen ruokaa itselleen.
"Mä tapasin tänään myös sen mun pomon, Kim Seokjinin ja se kehotti sua laittamaan sille sähköpostia tai soittamaan, niin voisit saada töitä." Kerroin innoissani.
"Oikeasti? Sehän on mahtavaa, vaikka kokkialan taidot eivät olekkaan kovin vahvat." Hän naurahti.
"Mutta kiitos ihana kun yrität hankkia mulle töitä." Tae vastasi hymyillen.
"Tottakai." Vastasin.
Söimme yhdessä ja tiskasimme parin viime päivän tiskit, jotta kodissa olisi taas siistiä.

Kävimme vuorotellen suihkussa ja pesimme hampaat jo valmiiksi. Tae oli valinnut jonkun sarjan, jota voisimme alkaa katsomaan.

Asetin herätyksen puhelimeeni, vieden sen lataukseen. Kävelin olohuoneeseen, jonka sohvalla Tae istui jo valmiina viltin alla.
Hän otti peittoa pois päältään, päästäen minut lähelleen. Nojauduin hänen rintaansa vasten, huokaisten syvään.
"Niin ihanaa että ollaan tänään kahdestaan." Tae sanoi suukottaen hiuksiani.
"Vaikka Jimin on mukava ja näin, mutta kahden keskeinen aika on parasta." Vastasin liittäen sormemme yhteen.

Aloitimme sarjan katsomisen, mutta olin kuitenkin niin väsynyt että jo alusta asti olin aivan pihalla ja silmäni eivät vain pysyneet auki.

"Nuku vaan rakas." Tae kuiskasi hiljaa, asettaen pääni paremmin häntä vasten, halaten kehoani.

Ja siihen minä nukahdin, lämpöisen ja ihanan poikaystäväni syleilyyn.

Kiitos paljon kun luit ❣️

Tänään on ollut ehkä elämäni stressaavin päivä, mutta oli se kyllä sen arvoistakin, sillä sain ostettua liput minulla ja parhaalle kaverilleni BTS keikalle Pariisiin💜☺

Yritittekö te saada lippuja tai saitteko lippuja?

Hyvää viikonloppua kaikille💕