KIRJAILIJAKSI - miten luoda omia kertomuksia 101

023. Miten kirjoittaa kivusta, tehokkaasti

Kipu. Fyysinen kipu. Se on todella p*rseestä. Varsinkin jos se on kroonista kipua, jonka kanssa joutuu kamppailemaan päivittäin... mutta mitä tulee hahmojesi fyysiseen kipuun - se on joko akuuttista tai kroonista. Miten sitten kirjoittaa kivusta? Vielä tärkeämpää, kuinka välität kirjoittamisellasi, mitä hahmosi on kokenut juuri kuvatulla kivun hetkellä? Tavoitteemme kirjailijoina on suoraan sanottuna upottaa lukija hahmojemme tarinaan ja sellaiseen tilaan, jossa lukija itse tuntee ja pystyy kuvittelemaan sen saman, mitä hahmommekin. Tässä luvussa tahdon ohjata sinua, miten kirjoittaa tehokkaasti fyysisestä kivusta tavalla, joka "repii" lukijasi sydämen ja he toivovat, että se loppuisi.

Kipu ei sijaitse vain kehossa

Ensimmäinen asia, mikä kannattaa ottaa huomioon kun kirjoittaa kivusta on, ettei kipu sijaitse vain kehossa - jopa silloinkin kun se oikeasti on lähtöisin sieltä. Kyllä, tunnemme kivun juuri siellä mistä se on lähtöisin, mutta tuskalla on tärkeä psykologinen komponentti - ja tämä on oikeastaan se mihin lukija kiinnittää huomiota eniten. Ei kukaan tahdo lukea; "Hänen jalkaansa sattui niin paljon veitsen tekemän haavan vuoksi, ettei hän voinut kävellä." Lukijasi mieluummin lukisivat; "Veitsen tekemä syvä haava jyskytti ja sitä poltti niin, että häntä alkoi huimata. Maailma tuntui pyörivän liiankin nopeasti ja häpeän puna nousi hänen poskilleen. Miten häneen oli voinut osua niin helposti? Mitä hänelle tapahtuu nyt, kun hän ei pysty edes kävelemään?" Huomaatko eron? Kivun kokemisen voi yhdistää monenlaisten erilaisten tunteiden kanssa. Viha, häpeä, hämmennys, itsesääli, suru, masennus, ahdistus, pelko, toivottomuus... ja kuten huomaat, nämä kaikki ovat aika negatiivisia tunteita.

Krooninen kipu on erityisen piinaavaa

Jos jaksat mitenkään niin kuvittele, että heräät joka aamu kipuun, joka estää sinua laittamasta sukkia jalkaan. Näe mielessäsi, kuinka kumartuessasi tunnet kivun, joka kiipeää pitkin selkärankaasi, kun kamppailet itsesi kanssa päästäksesi lähelle jalkojasi ja kaikki se itsesääli, viha ja toivottomuus, jonka tunnet sillä hetkellä kasvavat. Vielä pahempaa - ajattele jos olisit vielä nuorempi, kuin mitä olet nyt. Miten koko elämäsi onkaan kuvattu tällaiseen säälittävään hetkeen. Ainakin jos olisit vanha mies tai nainen voit kertoa itsellesi kuinka monta hyvää vuotta sinulla on takana ja pystyit elämään täysillä. Voitko kuvitella, miltä tämä tuntuisi? Tällaisissa tilanteissa kyse on vähemmän itse kivusta ja enemmän siitä, miten tämä kipu on vaikuttanut hahmosi elämään. Muista siis tämä kun kirjoitat; on tärkeää, että muistat miten kipu vaikuttaa mieleen yhtä paljon (ellei enemmänkin) kuin kehoon.

Miten keho kokee kivun

Toiseksi, mutta ei kuitenkaan vähemmän tärkeämpänä; kipu on subjektiivista. Jokainen henkilö kokee saman vamman eri tavalla. Sietokyky kipuun, fyysinen voima, keho, ja muutkin asiat ovat määrääviä tekijöitä, mitä tulee ihmisen kokemukseen kivusta. Mieleltään heikko ihminen voi tuntea vamman tavalla, jonka he arvoisivat 10/10 tason kipuna. Kun todellisuudessa se olisi oikeasti enemmänkin 6/10. Suurin osa tästä on siis mielen tuottamaa harhaa. Jos sinulla on puolestaan mieleltään vahva hahmo ja hän satuttaa itsensä - hänellä on todennäköisesti parempi sietokyky, mitä tulee kipuun ja tämän vuoksi pystyy käsittelemään ajatuksissaankin paremmin vakavampia vammoja. Toisin kuin toisenlainen hahmo, jonka henkinen kestävyys on keittiössä köpöttelevän hiiren luokkaa. Tällaiset hahmot tulevat menettämään järkensä.

Hahmojen analysointi ja tunteminen on ratkaisevaa määritellessäsi, mihin he kuuluvat kivun sideon kohdalla

Kysyt varmasti, miltä se kipu tuntuu? Elaine Scarry sanoi joskus kuinka kipu on selittämättömästi vaikeaa selittää. "Fyysistä kipua ei ole ainoastaan vaikea kuvailla sanoin- " hän sanoi. "-se tuhoaa myös aktiivisesti kielen, samalla pakottamalla itkuisen ja valittavan henkilön epäselvään, sanattomaan tilaan." Ja Virginia Wolf huomautti; "kieli käy kuivana", mitä tulee kivun kuvailuun. Tämä ei ole tietenkään hyvä uutinen minulle, henkilölle joka yrittää kuvailla sinulle, miten kirjoittaa kivusta ja välittää tämä tunne lukijoille. Sanat kuten jyskyttävä, pistävä, polttava jne. ovat hyödyttömiä, koska tässä voi tapahtua katkaisu kipua kokevan hahmon ja tekstiä lukevan ihmisen välillä. Haasteena on siis tuoda nämä asiat yhteen, jotta lukija voi uppoutua tarinaan niin syvälle, että hän itse tuntee sen kivun, mitä hahmo tuntee. No, miten se sitten tehdään? Varsinkin jos on melkein mahdotonta löytää sanoja tarkasti kuvailemaan kipua, mutta silti sinulta vaaditaan jotain, johon lukijasi voisi samaistua... Mitä teet tässä tilanteessa?