N E L J Ä K Y M M E N T Ä N E L J Ä

932 50 22
                                    

P A R K   J I M I N

Kylmä pakkanen puhaltaa nahkatakkini alla olevan hupparin läpi iholleni.

Yoongi seisoo edessäni hengästyneenä ja väsyneenä.

Hänen silmien alla olevat silmäpussit ovat miltein mustat ja silmät punaiset. Hän näyttää valvoneen yhtä paljon kuin minä. 

Hieman ruskehtava iho on kalpea ja suu supusssa.

"Jimin"Hän saa sanottua hiljaa, miltein kuiskauksena.

Näky on aivan kauhea. Kaksi yhtä rikkinäistä ihmistä seisoo pakkasessa, kumpikin ikävää kaivaten.

"Taisin häiritä sinun ja Danielin hetkeä"Sanon ääni jääkylmänä.

"Jimin ei, asiat ei todellakaan ole niin kuin ne näyttää. Voidaanko pliis mennä johonkin puhumaan. Anna mulle mahdollisuus selitää"Yoongi sanoi ääni miltein pettäen.

Järkeni huusi minulle, jatka matkaa. Sydämmeni kuitenkin käski jäädä. En ole koskaan nähnyt Yoongia niin haavoittuneena. Se särki minua.

"Hyvä on, saat 10 minuuttia. Jos koen sinun selitysten olevan täysin turhia, vannon sinulle, ettet enää koska näe minua"Sanon ääni edelleen jääkylmänä. 

Yoongi nyökkäsi surullisesti pitäen edelleen kättäni omassaan. Vaikka kehoni muuten paleli, Yoongin käsi lämmitti omaa kättäni.

Kävelimme täydessä hiljaisuudessa kohti tutun näköistä motellia.

Yoongi varaa huoneen, johon astumme.

Tutun näköinen hieman hämärän oloinen huone avautuu edessäni. Ison sängyn päällä on hieman kulunut päiväpeitto. Pimennysverhot on vedetty kiinni ja ainoa valolähde on yöpöydän päällä oleva lamppu.

Istahdan sängylle ja Yoongi pienelle tuolille, joka on sängyn vieressä.

"Muistatko tän paikan?"Hän kysyy virnistäen hieman. 

Puristan kaiken voiman itsestäni, etten ala hymyillä hänelle. "Sinulla on enää 9 minuuttia"Tokaisen kuulostaen tylsistyneeltä.

"9 minuuttia ja 5 sekunttia"Hän korjaa, joka saa minut tuhahtamaan. Unohdin hänen olevan matikan opettaja.

"En heti edes ymmärtänyt, miksi suljit minut pois ja lähdit juhlista. Tajusin kuitenkin, että olit varmasti nähnyt suudelman. Heti lähdettyäsi Baegin kanssa, isä alkoi kiristää minua jälleen. Haukottelin hänen puheilleen, mutta sitten hän alkoi kiristää menneisyydestäni.

En ole kertonut sinulle omasta menneisyydestäni paljoa ja voin kertoa, etten aina ollut täydellinen oppilas. Käytin aineita ja vaihdoin kouluja. Ennätykseni yhdessä koulussa pysymisestäni on 2 kuukautta. Sitten tapahtuikin yhtenä iltana onnettomuus.

Olin jälleen täydessä pöllyssä ja oli kauhean hauskaa. Otimme autoilla kisaa kavereiden kanssa, mutta yhtäkkiä menetin auton hallintani. Yksi parhaista ystävistäni ajoi rinnallani toisella autolla ja osuin hänen kylkeen. Se sai hänen auton pyörähtämään kaistalta ja hän osui sillan kaiteeseen. Auto syöksyi sillalta alas ja räjähti matkalla.

Kannan edelleen siitä asiasta kaunaa, koska jos en olisi silloin lähtenyt ajamaan, hän voisi olla hengissä"Yoongi sanoi tukahtuneena ja painoi päänsä käsiinsä.

Pakottava tarve kävellä hänen luokseen tuntui ylitsepääsemättömältä.

Kuinka hän on voinut salata minulta tämän?

"Sen jälkeen aloin muuttaa tapojani. Raitistuin ja aloin opiskella, minun onnekseni pääsin opettajan kouluun ja sieltä suoraan opettajaksi. Siitä on nyt 6 vuotta aikaa, Jimin. Isäni alkoi kiristää niin vanhalla jutulla minua ja käski minun jutella Danielille. Hän kuitenkin vihaa minua ja niin myös hänen kihlattunsa"Yoongi jatkoi, mutta tässä vaiheessa keskeytin hänet.

"Hetkonen kihlattu?"Kysyn kulmat kurtussa.

"Hän on kihloissa onnellisesti elämänsä naisen kanssa, eikä edes tykkää miehistä. Siten keksimme mahtavan suunnitelman. Esitämme olevamme hyvissä väleissä ja pudotamme pommin heille asiasta vasta, kun olemme saaneet heidät naimisiin ja myös meidät......jos enää edes tahdot sitä."Hän jatkoi äänensävyn muuttuessa pehmeäksi ja anelevaksi.

Yritin hiljaa sulatella kuulemaani. 

Daniel oli siis ollut tämän hetken kihloissa....naisen kanssa? Hänellä ei ollut edes aikomusta esittää mitään muuta. Miksi hän oli ollut niin ilkeä minulle? Lyönyt minua naamaan? Huvin vuoksi?

Yhtäkkiä hermostuneisuuteni purskahtaa ilmoille ja naurahdan ääneen. Nauran niin paljon, että kyyneleet alkaa valua silmistäni. Yoongi katsoo minua hyvin hämmentyneenä, joka saa minut nauramaan entistä enemmän. 

"Luuletko todella, että uskon tuon paskanjauhannan? Miksi Daniel sitten käyttäytyi minua kohtaan niin epäkohteliaasti huh? Kauanko te sitten jatkoitte tätä teidän esitystä?"Kysyn rauhoituttuani.

"Silloin kun peruin matikan tukiopetuksen, menin illalliselle perheeni luokse. Silloin päätimme asian. Ensin esitimme vihaavamme toisiamme tai no emme esittäneet. Sitten alkaisimme muka tykästyä toisiimme ja sitten pudotamme pommin vanhemmille"Yoongi selittää.

Katson häntä pitkään sanomatta mitään. 

"Jos tämä on totta, milloin ajattelit kertoa minulle asiasta?"Kallistan päätäni hieman epäluuloisena.

"Jos totta puhutaan, halusin sulkea sinut pois asiasta, koska luulin asian olevan helpompi hoitaa"Hän vastasi ja laski katseensa ujona alaspäin.

Nousen varovasti sängyltä ja menen hänen eteensä.

Nostan hänen päätään leuasta ylöspäin, jolloin katseemme kohtaa jälleen. Taivutan päätäni alaspäin, kunnes olemme miltein toisissamme kiinni.

Hänen tuttu tuoksu ympäröi minut, saaden sydämmeni rauhoittumaan rinnassani. Nuo ruskeat, tällä hetkellä hieman väsyneet silmät katsoo suoraan melkein sieluuni.

Hänen keho säteilee lämpöä omaan palelevaan kehooni. Tuhannet ajatukset vilisee päässäni.

Voinko todella antaa kaiken anteeksi hänelle?

 _ _ _ _ _ _ 

Oisko smuttia seuraavaks

Miten on päivä mennyt?

Ittellä on mennyt yllättävän hyvin ja alan vihdoin päästä yli yhdestä jätkästä haha

Olkaa ylpeitä musta 

-TH


Teacher|Yoonminजहाँ कहानियाँ रहती हैं। अभी खोजें