K A K S I K Y M M E N T Ä K A K S I

1.3K 53 41
                                    

P A R K   J I M I N

"Mikä sinun jalkojasi vaivaa lapsiparka"

Äidin pehmeä ääni kysyi hämmentyneenä käveltyäni aamulla hänen autoon, joka odotti tasan kahdeksan sairaalan parkkipaikalla.

Näytin varmasti hänen silmiin erittäin hauskalle.

"Ei mikään"Mumisin yrittäen sivuuttaa hänen kysymyksen sulavasti.

Ainakin omasta mielestäni.

Jos totta puhuttiin, Yoongi oli vetänyt minut täysin jalattomaksi. Kipu alaosassani poltti ikävästi, mutta muistot yöstä sai sen tuntumaan pieneltä.

Kehoni oli väsynyt, mustelmilla, mutta silti olin onnellinen tällä hetkellä.

En tiennyt edelleenkään kaikesta, mitä Yoongi oli minulta pimittänyt, mutta halusin uskoa häntä. Siispä selvittäisin asiat vielä.

Tartuin nopeasti puhelimeeni ja laitoin viestiä Hoseokille. Hän saisi luvan auttaa minua ja samoin muutkin.

Tunnin päästä puhelusta istuimme pienessä kuppilassa, joka näytti kyllä nähneensä parhaat päivänsä. Koko kahvilan väriteema oli ihanan rauhallisilla tumman sinisillä, mustalla ja valkoisella verhoiltu.

Tuolit olivat verhoiltu kuluneella mustalla nahkalla ja pöydät puhtaan valkoisia. Seinien siniset tapetit sopivat hieman hämärämpään valaistuksen, vaikka ulkona oleva kirkas päivä heijastui myös kahvilan sisälle.

"Okei eli ymmärsinkö oikein, Yoongi on kihloissa, koska hänen vanhempansa pakottaa hänet. Kyseisen miehen nimi on siis Daniel, mutta et tiedä sukunimeä?"Namjoon kysyi hieman kulmat kurtussa.

Pöydän ympärillä istui minun lisäkseni Namjoon, Hoseok, Jungkook ja häneen nojuva Taehyung. 

Vaaleahiuksinen Namjoon oli laittanut silmilleen silmälasit, jotka sai hänet näyttämään älykkäältä. Hän yritti löytää netistä Yoongin kihlattua ja selvittää asiaa paremmin.

Hoseok sen sijaan yritti etsiä Yoongin vanhempien yrityksestä tietoa lisää ja hän onnistuikin löytämään ne heti ensimmäisellä hakukerralla.

Taehyung ja Jungkook taas näytti uppotuneen puhumaan toisilleen hiljaisella äänensävyillä päät melkein toisissaan kiinni.

Minusta heistä tulisi mahtava pari, jos minulta kysytään. Jungkook vaikutti olevan suojelevampi ja omistushaluinen Taehyungiin verrattuna, joka punasteli hänen puheilleen ja oli käyttäytyi ujosti.

Pieni kaipuun pistos kasvoi sisälläni katseltuani hetken heitä. 

Tuoltako minä näytin Yoongin seurassa?

"Jimin, Daniel-nimisiä ihmisiä on maapallolla vähän liikaakin"Namjoon huokaisi pitkään ja katsoi minua hieman säälivästi.

"No miltä se mulkku näytti"Hoseok kysyi väliin ja loi kasvoilleen hieman likaisen virneen, joka sai minut naurahtamaan käheästi.

"Se oli kuin joku malli. Pähkinänruskeat silkkiset hiukset ja vihreät viirumaiset silmät. Aika ruskettunut iho ja merkkivaatteet. Sen ääni kuulosti aivan kuin musiikille helvetti soikoon. Ehkä kaunein mies, mitä oon ikinä nähnyt. Sillä taisi olla myös joku tatuointi solisluun kohdalla. Joku pieni teksti"yritin muistella näkemääni miestä.

Yhtäkkiä Taehyung pomppasi tuoliltaan ja nojautui minuun päin."Näitkö sä Kim Danielin"Hän kysyi silmät laajentuneena silkka ihailun katse kasvoillaan.

"K-Kuka?"Kysyin hämmentyneenä.

"Äh kirjoita googleen"Hän mumisi ja tarttui Namjoonin koneeseen näpytellen siihen kyseisen nimen.

Hakukenttään ilmestyi tutut valokuvamallin näköiset kasvot ja hänen nauravainen suu, joka sai minut puremaan huultani voimakkaasti.

"Tuo se oli"Murahdin hieman tuntien taas mustasukkaisen Jiminin ottavan kehoni valtaan. 

Tuonko kanssa minun pitäisi kilpailla Yoongista? Häviäisin heti ensimmäisessä erässä murskattuna.

"Täähän on se näyttelijä"Hoseok mumisi hiljaa, kunnes nousi ylös penkistään ja kietoi kätensä ympärilleni. "Sä olet silti tuhat kertaa parempi ja mä lupaan sulle, ettei tuo liiankin hyvännäköinen mies vie Yoongia"Hän sanoi varmasti hymyillen tuon katseen hehkuessa lämpöä.

Voi kuinka rakastin parasta ystävääni. 

"Kiitos kaikille. Yoongi tulee hakeen mut ihan just, joten mun täytyy varmaan mennä jo."Hymyilin hieman kaikille ja nousin kuluneesta nahkatuolista ylös hieman vaivalloisesti.

"Kunhan et harrasta hetkeen mitään rajuja aktiviteetteja"Hoseok hirnui jatkaessani matkaa kohti kuppilan ulko-ovea.

Näytin kaunista keskisormeani heille ja nauru vain yltyi heidän suunnasta vielä oven kilahtaessa kiinni takaani.

Yoongi odotti ulkona jo nojaten hienoon kiiltävään autoonsa.

Olin saanut jo vastauksen hänen kalliille tavaroilleen. Hänen vanhempansa olivat naurettavankin rikkaita. Sain siis huokaista helpotuksesta, ettei hän ollut strippari.

Mielikuvat hänestä riisuuntumassa muille ihmisille sai minut jälleen tuntemaan oloni mustasukkaiseksi. 

Mikä minua vaivasi? Tunsin oloni yhtäkkiä niin epävarmaksi katsellessani Yoongia. Mietin. voisiko tuo mies olla joskus oikeasti vain omani. 

Osasin vieläkin yllättää itseni rajusti huomatessani itsestäni myös niitä ei niin toivottuja puolia. En vain pitänyt siitä osasta ollenkaan. Päinvastoin.

"Hei baby"Hän mumisi ja otti minut tiukasti syleilyynsä hukuttaen minut hänen takkiinsa.

Tuttu suihkusaippuan ja myskin tuoksu ympäröi minut ja sai oloni taas turvalliseksi unohtaen kaiken muun ympärilläni.

"Hei"Sain kähistyä hänen takkinsa sisästä, jossa tunsin Yoongin lämpöisen kehon omaani vasten saaden ihoni kihelmöimään tuttuun tapaan.

"Oliko ikävä vai"Hän naurahti hiukan, mutta pudistelen päätäni. "Ei ollut"Mutristin suutani yrittäen antaa valheeni vaikuttaa enemmän todelta.

Yoongi vastasi siihen vain päänpudistelullaan ja suuteli hiuksiani väläyttäen omahyväisen virneen. "Eipä tietenkään"

Hänen seuraavat sanat kuitenkin saivat jo valmiiksi ylirasittuneen kehoni saamaan melkein  uuden sätkyn.

"Oletko valmis näkeen mun vanhemmat?"

                                                                                   _____

Tarinassa oleva Kim Daniel on siis mun päästä keksitty nimi hihi. Yritin ensin löytää jonkun tyypin, josta voisin kertoa, mut sit keksin luoda ihan oman henkilön tähän tarinaan.

Eli googlettaminen ei auta

Mitäs veikkaatte mitä seuraavaks tapahtuu?

-TH



Teacher|YoonminWhere stories live. Discover now