P A R K J I M I N
Koulun käytävät taas kuhisivat ihmisistä niiden massautuessa suuriksi ihmismassoiksi keskelle käytävää.
Minä tuttuun tapaani yritin ängetä ihmisten läpi tyylillä jankatessani kaunista anteeksi mantraani.
Tällä kertaa kuitenkin sain enemmän huomiota, kuin koskaan ennen.
Kateelliset, vihaiset ja uteliaat katseet melkein tuntui poraavan reikiä kehooni yrittäessäni kävellä mahdollisimman huomaamattomana käytävällä.
"Eikö toi seurustellu sen hottis open kanssa?"
"Se ope sai potkut ton vuoksi"
"Miks kaikki hyvännäköset on aina homoja?"
Viimeinen kommentti sai minut kuitenkin tirskahtamaan. Toisaalta en ollut yllättynyt juoruista. Ihmisiä oli ollut paljon leirillä ja ihmiset puhuivat.
Hyvästä ja pahasta.
Maanantai aamu kului yksin biologian tunnilla istuessani luokan perällä. Hoseok oli eri tunnilla ja yritti saada minua liittymään hänen peliinsä silti samalla koodilla.
Haukottelin kuitenkin vain äänekkäästi ja yritin keskittyä opettajan selostamaan soluhengitykseen ja solun rakenteeseen.
Yoongi oli lähtenyt aikaisin työhaastatteluun ja oli vaikuttanut hieman jännityneeltä. Ajatus hänestä muualla sai minut hieman haikeaksi, mutta yritin parhaani sopeutua asiaan.
Koulusta lähdettyäni hyppään bussilla kohti ravintolaa, jossa kaikki tuntuu olevan jo työntouhussa.
Astiat kilisi ja tasainen puheensorina oli täyttänyt koko ruokasalin. Keittiössä sen sijaan kävi vilske. Tarjoilijat hakivat annoksia tämän tästä kuuman höyryn noustessa kattiloista ja kokit pilkkoivat vihanneksia suurilla veitsillä.
Jin pyllähti eteeni hieman kärttyisen näköisenä. "Hyvä kun tulit saat luvan ottaa heti nuo kolme pöytää jahka olet vaihtanut vaatteesi. Vauhtia"Hän tokaisi ja työnsi minua kohti henkilökunnan pukukoppeja.
Vaihdettuani vaatteet astelin ripeästi ruokasaliin. Kaivoin valmiiksi muistikirjani esiin ja kävelin pöydän eteen, joka näytti olevan täynnä vanhempia ihmisiä.
Yhtäkkiä tunnistin ihmisten joukosta tutun henkilön.
Täydellisesti laitetut hiukset ja heleä hymy.
Kim Daniel.
Rutistin hieman lehtiön sivua vääntäessäni kasvoilleni teennäisen hymyn. "Hei mitä saisi olla?"Kysyin hieman lujempaa, jotta ihmisjoukko kuulisi ääneni.
Jokainen heistä käänsi uteliaan katseen minuun. Daniel naurahti käheästi tunnistettuaan minut. "Kappas Jimin, mitä kuuluu?"Hän sanoi ääni tihkuen teennäisyyttä.
"Erittäin hyvää"Vastasin hampaitani narskutellen ja puristaessani lehtiön sivua rystyset melkein valkoisina.
Yksi vanhemmista rouvista katseli minua päästä varpaisiin ja näytti miettivän jotain hetken. Sitten hänen päässään näytti syttyvän valo.
Heureka vain sullekin.
"Jimin? Tarkoitatko Park Jimin?"Nainen kysyi erittäin kimeän kuuloisella äänellä, joka vaikutti todella luonnottomalle hänen ryppyiseen ulkonäköön nähden.
Daniel hymyili säteilevästi naiselle ja nyökkäsi. "Juurikin se Jimin"Hän vastasi ja käänsi katseensa takaisin minuun.
"Me ottaisimme kaksi medium pihviä ranskan perunoilla, paahdettua artisokkaa ja kaviaaria. Tuo kokonainen pullo -99 vuosikerran punaviiniä"Daniel luetteli ja laski ruokalistan käteeni melkein survoen sen.
Nyökkäsin kireästi heille kirjoitettuani kaiken tarvittavan ja poistuin paikalta.
Saatuani muut tilaukset, pyyhälsin nopeasti pois ruokasalista ja ihmisten ilmoilta.
Puhalsin keuhkoni melkein tyhjäksi haitarioven painautuessa kiinni. Miksi juuri silloin, kun olen valmiiksi väsynyt päivästä, pitää tulla jotain lisää ongelmia eteeni?
Yritin kuitenkin pitää parhaani mukaan energistä oloani korkealla ja jatkoin työtäni.
Saatuani tilaukset perille ja kantaessani enää yhden pöydän ruoka-astioita, mielialani laski.
Daniel pomppasi samaan aikaan tuoliltaan ojentaessani lautasta pöydälle, mutta harmikseni kuitenkin lautanen ei osu kohteeseen, vaan kaatui suoraan valkoisen esiliinan ja pehmeän neuleeni päälle.
Jinin luoma kaunis artisokka taideteos oli nyt hieman muovatumpi versio.
"Oho"Daniel sanoi teennäisesti virnistäen ilkeästi.
Viha leiskahti sisälläni rajusti ja sain vaivoin pidäteltyä itseäni, etten alkaisi lyödä jotain. En kuitenkaan ehtinyt ajatella muuta, kun avasin jo suuni.
"Miksi sä noin teit?"ärähdin tarkastellessani artisokan jättämiä jälkiä.
"Kuten sanoin se oli vahinko. Jos teet tästä suuremman numeron minähän voisin valittaa teidän asiakaspalvelusta"Hän sanoi lujaan ääneen, kunnes nojautui lähelleni ja kuiskasi korvaani. "Sen siitä saa kun sekaantuu sellaisiin asioihin, mihin sua ei tarvita"hän sanoi naurahtaen taas.
Siinä kohtaa en hallinnut enää sanojani.
"Ei kultaseni sinä et kuulu kuvioihin, sinä se tässä sotkeudut asioihin johon ei tarvitse. Joten mene sinä vain nuolemaan muiden rikkaiden perseitä ja jätä mut ja Yoongi laskuista pois senkin kodinrikkoja"Ärähdin hänelle vihaisena.
Palkkioksi sanoistani sain kipeän lyönnin suoraan avokämmenellä poskelleni.
Hänen nyhverökäsistä lähtee loppujen lopuksi voimaa paljon.
Hieman äänähtäen nostin katseeni takaisin hänen tulisiin, jotka näytti silti ärsyttävältä minun omiin silmiin.
Pieni virne kohosi kasvoilleni tuntiessani kihelmöinnin poskellani. "Kiitos lyönnistä, nyt et voi nostaa tästä asiasta kannetta ilman, että joudut itsekin ongelmiin. No nauttikaa artisokasta"Hymyilin hänelle pirullisesti ja käännyin kannoillani kohti keittiötä.
Kuulin hänen turhautuneen huudahduksen.
Jimin 1
Daniel 0
Tämä tiesi sotaa kultaseni.
______
Millaselta Daniel kuulostaa?
Se alkaa käymään ainakin Jiminin hermoille
-TH
YOU ARE READING
Teacher|Yoonmin
Fanfiction"Tää ei taida olla ihan sallittua koulussa" Jimin on luokan ujoin poika, johon uusi opettaja Min Yoongi iskee silmänsä. Mitä tapahtuu, kun heidän välillään alkaa tapahtua jotain? Sisältää: Yoonmin BxB Smut 18+ Kiroilua
