P A R K J I M I N
"Sinäkö paneskelet siis poikaani, vaikka opetat hänelle päiväsaikaan matikkaa koulussa?"Isän sanat saivat leukani melkein putoamaan maahan asti.
Mitä minä juuri kuulin?
Yoongi yritti peittää naurahdustaan yskänpuuskaksi, jonka jälkeen ryki kurkkuaan.
"Mr.Park en käyttäisi juuri noita sanoja, mutta kai sen voi niinkin pukea"Hän virnisti hieman ja samalla myös isän sileille kasvoille ilmestyi hieman ilkikurinen virne. Tuo virne sai suuren painolastin putoamaan sydämmeltäni.
"Noniin istukaamme pöytään syömään"Äitini hymyili pehmeästi ennen kuin jatkoi muiden ruokatarvikkeiden kantamista pöytään.
Istahdin pehmeälle ruokailuryhmän tuolille Yoongin istuessa viereeni. Hänellä tuttu poikamainen hymy kasvoillaan, joka sai sydämmeni sulamaan.
Hän asetti kätensä reidelleni, joka sai minut heti luomaan hätäisen katseen häneen, mutta Yoongi ei ole näkevinään vaan otti toisella kädellään ruokaa lautaselle.
Juttu tuntui luistavan hyvin astioiden kilistessä hieman ja ruuan vähentyessä pöydästä.
"Miten sinä olet jo nyt opettajana, vaikka olet vielä niin nuori?"Äiti kysyi hieman utelias katse yllään.
"Olin onnekas, koska pääsin heti valmistuessani opettajaksi lukion matematiikan opettajaksi eli siis nykyiseen työpaikkaani. Tämä on itse asiassa vasta ensimmäinen työvuoteni"Yoongi vastasi rennosti ja yhtäkkiä tunsin outoa ylpeyden tunnetta hänestä.
Hetki sitten näkemäni hermostunut ja jännittynyt Yoongi tuntui olleen vain kulissi katsoessani nyt vieressäni istuvaa nuorta miestä, joka nauroi rennosti silmät loistaen kirkkaana.
En voinut kuitenkaan olla huomaamatta hänen pientä käden liikettä, jota hän teki reidelläni.
Purin varovasti huultani, yrittäen syödä pieniä palasia äidin tekemästä maukkaasta suklaamoussea.
Ajatukseni kuitenkin vilisi niin paljon kaikessa muussa kuin jälkiruuassani. "Jimin voisi esitellä hieman huonettansa sinulle"Äidin hieman ovelan kuuloinen kommentti sai minut pomppaamaan tuolista nopeasti.
Aivan kuin äiti olisi tiennyt ajatuksistani. Karmivaa.
Nyökkäsin kuitenkin hymyillen ja tartuin Yoongin kädestä kirjaimellisesti raahaten hänet yläkertaan.
Hänen matala ja käheä nauru kaikui portaikossa, mutta hän ei sanonut minulle mitään.
Avatessani huoneeni oven, hän hiljeni kokonaan.
Omistin ullakkohuoneen, eli makuuhuoneeni oli siis keskivertoa isompi. Siksi olin saanut ison sängyn aseteltua kauniisti ullakon ikkunaan eteen.
Vinyylilevyt ja vanhojen bändien julisteet koristi seiniä ja ledvalot olivat asetettu katon rajaan, ja säädetty punaiselle sävylle.
Rakastin punaista väriä.
Hieman sotkuinen, mutta jollain tavalla siistin näköinen iso valkoinen työpöytä oli työnnetty seinää vasten ja monet muistilaput nostettu seinälle.
Iso kokovartalopeili oli laitettu nojaamaan lähelle sänkyä ja toisesssa nurkassa oli iso kirjahylly täynnä kirjoja.
Salainen harrastukseni olikin lukeminen ja ostin aina uusia kirjoja.
Seurasin sivusta Yoongia, joka näytti imevän jokaisen kohdan huoneestani valokuvamuistiinsa, kunnes hänen ilme osui vinyylisoittimeeni.
Hän virnisti minulle ja harppoi sen luokseni.
Oma vinyylikokoelmani oli saanut alkunsa ja minun ollessa 13-vuotias. Rakastin musiikkia yli kaiken ja tahdoin kerätä jotain hieman harvinaisempaa kuin muut ikäiseni. Siispä keksin vinyylit.
Kokooelmassa oli niin rockia, poppia kuin klassikoita ja balladeja.
Yhtäkkiä Yoongi nosti vinyylien seasta yhden levyn. Pyörätin silmiäni hyvin hitaasti.
"Toi on jo aika kliseinen"Hymyilin hänelle leveästi, mutta annan hänen laittaa levyn soimaan.
Kun "Stand by your man" kappaleen säveleet alkaa soimaan, Yoongi käveli rennosti luokseni ottaen minut otteeseen ja alkaen pyörittää minua ympäri huonettani.
En uskonut hänen osaavan tanssia, mutta ehkä en oikeasti tietänytkään hänestä vielä paljon mitään.
Hän pyöräytti minut kerran ympäri ja veti minut kiinni itseensä, saaden minut naurahtamaan hieman.
"Tiedätkö kaipasin sun läheisyyttä jo nyt"Hän hymyili ujosti minulle ja silmät muuttuen asteen tummemmiksi.
"Aww"Mumisin huuliemme hipaistessa toisia.
Aika tuntui pysähtyneen. Tämä hetki hitaan kappaleen soidessa taustalla ja kehon painautuessa toisen lämpöiseen kehoon tuntuu juuri siltä asialta, mitä olen halunnut.
Huuliemme painautuessa yhteen, se tuntuu niin pehmeältä ja suloiselta.
"Mä rakastan sua"Henkäisin käheästi saaden Yoongin avaamaan silmät, jotka on tummunut entisestään.
Pelästyin nopeasti omaa kommenttiani sydämmeni melkein pysähtyessä. Tarkkailin Yoongin ilmeitä tarkkaan etsien merkkiä säikähtäneestä tai ärtyneestä.
Pelkäsin tehneeni väärin, mutta yhtäkkiä Yoongin huulille kohosi omahyväinen virne.
Tuo ilme kuitenkin muuttui nopeasti onnelliseen hymyyn. "Sano se uudelleen"Hän henkäisi käheästi ja kietoi kätensä vyötärölle katkaisematta katsekontaktiamme.
"Mä Rakastan Sua"Sanoin hiljaa painottaen jokaista sanaa tarkoituksella.
Hän nosti minut nopeasti syliinsä ja kiedoin jalkani hänen vyötärölle. "Mäkin rakastan sua"Hän murahti ja suuteli uudelleen, mutta tällä kertaa paljon intohimoisemmin aivan kuin olisi odottanut sanojani pitkään ja hartaasti.
Tänään olimme ylittänyt yhden muurin yhdessä ja se tuntui sitovan meitä enemmän yhteen. Salattu suhde, joka oli paljastunut tuntui paremmalta kuin koskaan aiemmin.
Kukaan ei voisi erottaa meitä.
________
No en nyt kyllä sanois noin heheheheh
Lyhyt tiedän, mutta seuraava onkin jo täynnä draamaa. Mä lupaan sen.
-TH
CZYTASZ
Teacher|Yoonmin
Fanfiction"Tää ei taida olla ihan sallittua koulussa" Jimin on luokan ujoin poika, johon uusi opettaja Min Yoongi iskee silmänsä. Mitä tapahtuu, kun heidän välillään alkaa tapahtua jotain? Sisältää: Yoonmin BxB Smut 18+ Kiroilua
