Star Wars; Pimeyden polku

Luku. 31

- Hyvä on. Tapan sitten teidät molemmat.. Reniä vastaan taistellut mies sanoi virnistäen nostaessaan valosapelinsa päänsä päälle. Minun täytyi päättää mitä tekisin muutamassa sekunnissa. Renistä ei ollut ainakaan apua, hän oli loukkaantunut vakavasti, ja olimme keskellä metsää, joten en voi kutsua apua. Olin yksin..
Juuri kun mies meinasi iskeä, otin valosapelini ja laitoin sen eteen. Mies katsoi minua ällistyneenä ja katsoin häntä kylmästi. - Ja minähän en anna kenenkään enään satuttaa läheisiäni.. sanoin ja hyökkäsin. Yritin iskeä miestä olkapäähän mutta hän väisti. - Noh, hoitelen sinut ensin.. mies naurahti ja silloin tunnistin tuon pilkallisen naurun. - Alyn.. sanoin ihmeissäni. - Oho, sinäkin muistat minut! Alyn sanoi huvittuneena. Alyn oli ollut myös Luke Skywalkerin opissa, hän oli ollut Renin kilpailija ja halusi olla parempi kuin hän hinnalla millä hyvänsä...
Lunta alkoi sataa pahemmin ja tuuli alkoi puhaltaa jäätävästi. Vilkaisin Reniin nopeasti, hänen rintakehänsä oli veressä, enkä ollut varma oliko hän tajuton. Minun oli saatava Alyn pois hänen läheltään... Juoksin kohti Alynia valosapeli iskuvalmiina ja iskin häntä jalkaan. Osuin kevyesti, mutta kivuliaasti. Alyn irvisti kivusta ja hyökkäsi päin minua. Hän osui minua vasempaan käteeni. Kipu lävisti kehoni mutten sanonut mitään. minun oli saatava Alyn kallionkielekkeen lähelle.. Alyn hyökkäsi uudelleen ja peräännyin pikkuhiljaa kohti kallioita. - Pelkäätkö minua Ava? Alyn naurahti halveksivasti ja lumisade alkoi sumentaa näköäni. Alyn iski minua polveen ja kaaduin hankeen polvilleni. - Päätetään tämä nyt.. Alyn sanoi ja lähestyi uhkaavasti. En voisi kuolla nyt.. ajattelin peloissani Alynin lähestyessä. Keskityin ja laitoin käteni yhteen.
Muistelin Saran opetuksia... Suljin silmäni ja tunsin käsissäni lämpöä.. Avasin silmäni ja käteni olivat liekeissä. - Mi-miten..? Alyn änkytti ällistyneenä ja katsoi minua järkyttyneenä. - Älä aliarvioi mua.. sanoin ja iskin häntä tulella. Iskin useamman kerran ja lopulta hän putosi kalliollta alas kuiluun. Henkäisin järkyttyneenä jäistä ilmaa ja syöksyin kuilun reunalle. Alyn piti kiinni toisella kädellään kallionreunasta. - Olet näköjään valinnut puolesi.. hän kuiskasi ennenkuin hänen otteensa lipesi ja hän putosi kuiluun. En saanut sanoja suustani järkytyksen huumassa. Sitten muistin erään henkilön...
- Ren!